keskiviikko 10. elokuuta 2016

Ten thousand voices fill my broken lungs but through the white wave, I still hear it call

Kiva kertoa jotain iloisiakin uutisia välillä täällä blogin puolella.

Aloitetaan siitä, että olen jo vuosikaudet miettinyt hakemista oman alan kouluihin. Mulla on pohjalla pukuompelijan tutkinto vuodelta 2010, jonka jälkeen hain parina vuotena ammattikorkeakouluihin muotisuunnittelijaksi - en päässyt sisään, viimeisellä kerralla jäi pisteestä kiinni. Katkeroiduin ja masennuin hahah. Sen jälkeen olen seilaillut siellä sun täällä, mutta nyt alkoi mitta tulla täyteen duunin suhteen niin päätin että jotain tähän vierelle on saatava. Jotain sellaista, mistä itse tykkään.

En hakenut ammattikorkeisiin, koska jotenkin ei ''jaksa'' paneutua johonkin asiaan kolmea, neljää vuotta. Kuulostaa ehkä karulta, olisihan se varmasti kiinnostavaa aikaa mutta mulle tuollainen aikaväli kuulostaa ihan kamalan suurelta. Varsinkin, kun mun suunnitelmissa on selvästi lähteä ulkomaille lähivuosina. Jos pääsisi ammattikorkeaan, siirtyisi se taas monella vuodella ja etenkin siksi kun ei opiskelijana pysty niin paljon säästämään kuin töissä käydessä. Ja myönnettäköön, kun on tottunut siihen että voi mennä about minne vain haluaa kunhan vain säästää ja hoitaa asiat oikein kun saa säännöllisesti palkkaa ( vaikkakin työtunneista riippuen ), niin ei enää houkuttele se opiskelija-elämä. Se on tullut jo koettua. :) Tosin välillä tuntuu että silloin tuli ja meni kahta kauheammin ... millä rahalla?! No, silloin oli melkein kaikki halvempaa.

Eli hain Helsinki Design Schooliin muotisuunnittelijan tutkintoon. Olen miettinyt tätä vuosia, en vain oikein koskaan ollut varma että onkohan se nyt okei kun se kestää vain niin vähän aikaa ja maksaa paljon. Etenkin viimeisen kahden vuoden aikana olen seurannut koulun ja sen opiskelijoiden tekemisiä, niin moni on tykännyt olla siellä ja muutenkin positiivinen sekä luova ilmapiiri houkutteli entistä enemmän. Nyt päätin että otetaan siitä selvää, jos sinne päästään. Voihan sitä samalla summalla paljon turhempaakin ''ostaa''.
Pistin siihen hakukirjeeseen koko sieluni, kirjoitin sen vasta sitten kun siltä tuntui. Tiesin ettei väkisin kirjoittamisesta olisi mitään hyötyä vaan sen pitäisi tulla luonnostaan.
Ja sain viime viikolla kirjeen että pääsin sinne!!! Eilen varmistin opiskelupaikkani. :)


Olen NIIIIIIIIIN onnellinen. Tuntuu että elämällä on vihdoinkin haluamani suunta.
Ensimmäiset fiilikset olivat hirveä helpotus ja innostus, sitten pelko ja ahdistus. Nyt se on sillee about 50/50. Ainahan kaikki uusi vähän jännittää ja pelottaa.
Vaatiihan tämä budjetointia jne. jne. koska kyseessä on maksullinen koulu mutta kyllä se tästä.


Toinen iloinen asia on meidän uusi perheenjäsen, Martta. Martta on pieni sekaroitunen koiranpentu, joka sai meiltä uuden kodin. On energinen ja velmu tapaus, ja viime viikko onkin mennyt Martan hoidossa ja tutustumisessa. Vielä on kiltti ja rauhallinen, tosin kohta sitä saa varmaan neulatyynyä leikkiä. ;)

Ihanaa kun syksy näyttää valoisammalta kuin aikoihin!
Mitä teille kuuluu? Onko kukaan tulossa samaan kouluun syksyllä, samalle linjalle tai eri?

4 kommenttia:

  1. Onneksi olkoon!! Ihanaa että pääset takas niihin hommiin mistä tykkäät eniten. Jännittäminen ja hermoilu on aivan normaalia, se tarkottaa vaan että on kyseessä oikeesti arvokas asia. Toivottavasti koulu tuo mukanaan kaikkee kivaa ja inspiroivaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! <3
      Tuntuu kyllä hyvältä. Ehkä tämä pelko alkaa tästä vielä hyväksi jännitykseksi muuttumaan. Kiitos tsempistä, mukavaa syksyä sullekin! :)

      Poista
  2. Onneksi olkoon! Haluaisin itsekin hakea sinne.. Kuinka kauan kesti kunnes sait sieltä kirjeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! :)
      Ööö muistaakseni laitoin hakemuksen viikonloppuna menemään ja jo siitä seuraavalla viikolla tuli vastaus, eli aika nopsaa. Varmasti riippuu myös tutkinnosta minne hakee ja ehkä jopa ajankohdasta, voi olla että jossain kuussa on enemmän hälinää kuin toisessa. Tsemppiä!

      Poista

Scream for me!