maanantai 28. huhtikuuta 2014

The pain looks good on You

Postauksia tulossa lisää myöhemmin tällä viikolla, mutta nyt pikainen vinkki kaikille! :)
Vinkkasin tästä jo Facebookin puolella mutta laitetaan itse bloginkin puolelle.

Osa underground jengistä saattaa muistaa gootti-rock bändi London After Midgnightin joka keikkaili ensimmäistä kertaa Suomessa vuonna 2008. Tänä kesänä LAM palaa vihdoin ja viimein takaisin Eurooppaan! Euroopan kiertue sisältää päiviä Saksassa, Englannissa, Venäjällä ja myös Helsingissä. Helsingin keikka on 26. heinäkuuta!

Kuva / photo : LAM's Facebook page

Keikka on Tavastialla ja tapahtuma on K-18.
Lippuja saa Tiketistä hintaan 22€ plus toimituskulut. Osta tästä!

Toivoisin mahdollisimman monen gootti-rockin ystävän ja bändin fanien saapuvan paikalle, myös pidemmän matkan takaa. Näin saamme tuettua bändiä sekä näytämme niin järjestäjille kuin itse bändille, että tämän kaltainen musiikki kiinnostaa meitä ja haluamme nähdä/kuulla lisää!
Mikäli matkustaa esimerkiksi VR:llä, saa juna-matkoja helposti ja edullisesti kun tilaa matkan ajoissa. Sama käytäntö lienee löytyvän monilta bussi-yhtiöiltäkin, joten suosittelen ottamaan niistäkin asioista selvää. :)
On turha valittaa jos ei viitsi nähdä vaivaa saapuakseen paikalle. On myös turha valittaa ettei mitkään bändit koskaan tule tänne, koska jos tarpeeksi ei ole kysyntää niin ihan luonnollista se on olla tulematta. ( Okei, valitan tästä itsekin mutta silti :D )
Nämä ovat kuitenkin aikalailla harvoja tilaisuuksia kun underground bändit USAsta asti tulevat tänne, joten pientä respectiä ja vaivannäköä asian suhteen, mikäli bändi on lähellä sydäntä.

Niin ja hei, minä olen pari päivää ennen tätä täyttänyt 24-vuotta joten juhlitaan samalla fossiilisoitumistani! :D

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

How could something so beautiful turn out so fucking deranged?

Ajattelin kirjoittaa vähän reaali-aikaisia kuulumisia myös. :)
Tässä ollaan edetty jo huhtikuun puoleen väliin asti, ja tuntuu että alkaa hirttosilmukka kaulan ympärillä vähän helpottamaan. Voi kunpa osaisin olla stressaamatta niin elämä olisi kovin paljon helpompaa. Mutta ehei!
Olen stressannut kaikesta oleellisesta sekä olemattomasta, ja mulla oli jo varmaan jonkun sortin burn outin oireita ilmassa. Siis ei duunin suhteen, vaan koko elämän. Tuntui että multa vaaditaan, minä itse mukaan lukien, joka suunnalta niin paljon että mä en vain yksinkertaisesti jaksa. En pysty. Sitten sanoikin selkä poks ja tässä olen tällä hetkellä sairaslomalla. Henkisesti kun on rikki, niin kyllä se kroppakin sen joskus tajuaa.
Vieläkin mulle aiheuttaa välillä ahdistusta se, että musta tuntuu että multa vaaditaan kaikkea ja että mun pitäisi revetä joka paikkaan. Kun sitä vihdoinkin opettelee sanomaan ei, siitä saakin vain paskaa niskaansa. Oppii sanomaan ei lisä-vuoroille, joihinkin tapaamisiin jne. koska haluaa kuunnella sydämen ääntä ja kuulostella sitä mikä itsestä tuntuu parhaalta. Niin kuin jokainen on aina sulle toitottanut että niin pitää tehdä. Lopulta kun teet niin, oletkin paska ihminen. Joko multa meni jotain ohi tai ... ? :D

On my way to see Amoral in the end of february. :)

On ollut vaikea nauttia niin duunista, ystävien seurasta kuin muuten vaan perus touhuista kun tuntuu että elää jossain vankilassa. Tai jonkun toisen elämää. Sitten tajusin että nyt on jotain pielessä, kun en enää nauti siinä mielessä elämisestä kuin ennen samoilla rahkeilla mitä minulla on. Raskas työ mitä raadetaan jokaisen palkan eteen, ei tuo enää minkäänlaista mielihyvän tai helpotuksen tunnetta palkkapäivänä - päinvastoin.
Mun rempattu asunto on ... aika lailla berberasta. Älkää ymmärtäkö väärin, osaan kyllä arvostaa sitä että minulla on edes asunto mutta kun se aiheuttaa terveydellisiä haittoja niin rupeaa usko siihenkin vähän järkkymään.
Edelleen mieltä kalvaa myös jouluna menehtynyt vaarini eli paappani. En ole puhunut asiasta paljon enkä varmaan käsitellytkään sitä "oikea oppisesti", mutta eikö jokainen sure tavallaan? En ole edes asiasta kertonut Facebookissani, koska en ... en jotenkin pysty. Yleensä tosin ihastutan ystäviäni kaikilla mahdollisilla jutuilla siellä haha. En vain jotenkin kaipaa sääliä, ennemminkin kaipaan kyllä ymmärrystä. En mitään turhan päiväistä löpinää. Vaikka en ollut ehkä super läheinen hänen kanssaan, niin hän oli parempi paappa mitä olisin koskaan voinut edes toivoa. Ja vaikka olen hyväksynyt ja ymmärtänyt asian, ja tiedostan että hänellä on nyt parempi olla, niin silti se sattuu. Sattuu ihan helvetisti. Toisinaan vähemmän, toisinaan enemmän. Mutta ei sitä tosta noin vaan voi unohtaa ja "get deal with it".
Tietyllä tapaa kipeistä asioista on helpointa puhua anonyyminä, esimerkiksi Tumblrissa olen asiasta enemmän julkaissut kirjoutuksia koska siellä multa ei odoteta eikä vaadita mitään. Olen täysin anonyymi ja voin murtua silloin kun haluan. That's how I like it.

Oikeastaan vasta nyt kun selkä sanoi "niks naks minäpäs en toimi" ja on saanut olla rauhassa, ilman sen kummempia vaatimuksia itseltä kuin muiltakaan, niin on saanut ajatella rauhassa. Ja oppinut arvostamaan ihmiskehoa. Sitä tosin ei kukaan tässä maailmassa arvosta ellei menetä jotain täysin yksinkertaista ja normaalia kykyä.
Kyllä mäkin vaivuin masennukseen kuin emo-teinit konsanaan :D Kun sitä saa kuulla että selkä tulee olemaan entisessä loistossaan vasta 3-4 kuukauden päästä ja se vaatii erittäin pitkäjänteistä treeniä, huoltoa ja lepoa niin siinä menee helposti usko kaikkeen. Ja rupeaa maalailemaan kaikenlaisia kauhukuvia, etenkin jos omaa yhtä vilkkaan mielikuvituksen kuin minä hehe. Ja hokemaan sitä samaa lausetta että "miksi juuri minä?". Sitä kun tuntuu toisten ihmisten saavan kaiken niin helposti, saatanan primadonnat. Hetki siinä meni ennen kuin nielin ylpeyteni ja angstini, hyväksyin asian ja ymmärsin että oma terveys on laitettava etusijalle. Olen aina ollut semmoinen ihminen, joka menee lääkäriin vasta pakon sanelemana eli käytännössä pää kainalossa. Tuntuu niin turhalta olla vain, toisaalta juuri tietynlainen tekeminen sattuu todella kivuliaasti. Mutta ei siis mitään ole kirjaimellisesti rikki, poikki yms. Selän ja takareisien lihakset ovat niin pahasti lukossa/jumissa että koko ajan sattuu, tietynlaiset asennot sattuvat ihan kamalasti jonka jälkeen on vähän hankala kävellä ja sillee. Mitä tästä opimme? Kun treenaatte ja teette duunianne - muistakaa venytellä kunnolla, käydä hierojalla mikäli treenaatte paljon/teette fyysistä duunia, ja oikeasti venytellä niin maan perusteellisesti koko vartalo. Mun yksi harvoista neuvoistani teille, rakkaat lukijani on se, että nyt oikeasti venyttelette. Muuten toistelen tätä samaa lausetta vielä 57 kertaa jos ette tee niin kuin käsken :D Koska tämä ei ole kivaa, voin kertoa.
Mutta kai se on sitten jotain tällaista satuttava elämässä että ymmärtää yhtä sun toista omasta tilanteestaan!


Nyt voidaankin sujuvasti siirtyä masennuksen pohjalta positiivisen aallon harjalle! Mitä sitä turhaan hihkumaan jos ei ensin pohjusta tarinaa jotenkin sydäntä särkevästi. Sehän on menestyneen Hollywood-elokuvankin nyrkkisääntö :D
1. Kaikista hienointa on se, että tuntuu että voi taas hengittää kunnolla eikä tosiaan mikään hirttosilmukka kaulan ympärillä kiristele. Että olen jälleen kerran kasvanut ihmisenä ja ymmärtänyt asioita, laittanut niitä vähän tärkeysjärjestykseen. Olen tehnyt päätöksiä, kerrankin niin että olen oikeasti kuunnellut sitä sydämen ääntä.
2. Minulla on upeita ystäviä joiden kanssa voi jutella kaikesta hassusta ja suunnitella upeita reissuja! Ja ne jaksaa mua vaikka oon toisinaan todella ärsyttävä ja vaikea tapaus.
3. Osa masennus-aallon syytä lienee surkea keikka-tilanne Suomessa, en käsitä mitä on tapahtunut. Ennen kävin keikoilla yhtä monesti viikossa kuin nykyään käyn parissa kuukaudessa. Oli sitten töitä tai koulua. Tai sitten kaikki hyvät bändit osuvat samalle viikolle kiertueineen -___-
Mikäli vertaa esimerkiksi Ruotsiin, niin suurin osa bändeistä kieppaa vielä sen kautta mutta eivät tule tänne. Miksi? Siksi koska täällä ei ole tarpeeksi kysyntää? Englannissa meno on edelleenkin keikkojen osalta samaa, ellei parempaakin. Siksi veri vetää entistä sitkeämmin sinne. Ärsyttää suunnattomasti se, että jos haluaa lähteä katsomaan bändejä niin pitää ruveta lähtemään useammin toiseen maahan, kuin toiseen kaupunkiin Suomessa. Jos miettii esimerkiksi vuosia 2008-2010, jolloin Suomessa oli niin hyviä keikkoja koko ajan että melkein valinnan vaikeus iski, niin nyt tilanne on täysin päinvastainen. Osa syy lienee faneilla, en tiedä mitä pitäisi tehdä - sitkeästi vain jatkaa keikka-paikkojen sähköpostien spämmäystä että "tämä tänne esiintymään , kysyntää on!", ostaa 57 levyä / per bändi vai mitä. Koska on se nyt ymmärrettävää ettei kiinnosta tulla esiintymään maahan, josta jää loppujen lopuksi itse vain miinukselle, vaikka kuinka rakastaisi soittamista.
Jonkinlainen helpotus tilanteeseen on tulossa kesän festareiden suhteen, vaikka tarjonta ei nyt mitenkään erityisemmin säväytä - samaa paskaa, mutta eri paketissa :D Rob Zombie oli koko kesän mielenkiintoisin esiintyjä mutta sekin meni ja perui. Ei ole enää semmoisia super kiinnostavia nimiä ja silti hinnat liitelevät pilvissä. Otetaan vertailun vuoksi esimerkiksi Graspop, jossa on tänä vuonna muutamia samoja suuria nimiä kuin Suomen festareilla, että myös liuta muita yhtä suuria nimiä plus yli 57 bändiä joista kaikki ovat suurempia "pienempiä" esiintyjiä kuin Suomen vastaavat. Hinta-eroa on muutama hassu kymppi festari-lipuilla vaikka bändi-tarjonta on ihan eri planeetalta. Plus Suomessa maksaa leirintä erikseen.
Toki lennot maksavat mutta kyllä minä mieluummin maksan vaikka 150 euroa lennoista, kuin juon itteni samalla summalla niin känniin että paskatkin bändit kuulostavat vähän paremmilta. Puhumattakaan festari-ruokien laadusta, tarjonnasta ja hinnoista! Arrrrggggghhhhhhh!!
No joo, se siitä positiivudesta. Pakko lopettaa paasaaminen kun rupeaa ärsyttämään itseäkin niin paljon, kun kaikki on päin berberaa :D
4. Uusi-Seelanti! Katsoin eilen illalla silkasta mielenkiinnosta lentoja sinnepäin ja ne olivat ihan naurettavan halpoja. Siitä tulee paras reissu mm. ikinä *___*
5. Joulukuu! Olen tässä viimeisen 2 viikkoa treenannut oikein systemaattisesti ja fyssarini olisi varmasti ylpeä minusta. Kunhan vielä jatkaa tällä tyylillä hamaan loppuun asti niin ollaan voiton puolella hehe. Hirveästi tsemppausta se vaan itseltä vaatii, eikä lainkaan paineita vaikka joulukuu on vauhdilla tulossa vastaan ... hihiii silloin vasta unelmista tehdäänkin totta!
6. Syksy! Syksylle on julkaistu paljon hyviä keikkoja Suomeen, joten ei taidetakkaan olla ihan kusessa asian suhteen. Suomeen keikoille saapuu mm. Arch Enemy ja Deathstars, jota ei ole Suomessa näkynyt vuosiin ja joka sattuu olemaan yksi lempi-bändeistäni joten olen syystäkin innoissani. :)
7. Wednesday 13! Tule jo toukokuu!
8. Päätin varata kampaaja-ajan. Nyt riitti taas hetkeksi tämä otsatukattomuus hehe.
9. Olen löytänyt luovuuteni jälleen!
10. MyGrainin, Profane Omenin ja Amoralin keikka Nosturissa maaliskuussa. Voi että, se ilta oli pitkästä aikaa ihan tajuttoman paras! Olin niin onnellinen monta päivää sen jälkeen, kun oli niin hyvä seura ja musiikkia tarjolla että hymyili idiootisti kuin hangon keksi koko ajan! :)
11. Ira on takaisin Suomessa!!!! Ihan kamalaa kun hän on viime ajat asunut toisessa maassa.
12. STATUE DEFENDERIT ON VIHDOINKIN MUN JA TULLISSA ODOTTAVAT MINUA!
13. Mun suurin unelmani ikinä on toteutunut. Enkä mä ole edes tajunnut sitä. Sietäisin kuolla häpeästä! Orlando Bloom on mun ensirakkauteni ( ja mahdollisesti viimeiseni, koska olen forever alone hehehee ) ja suurin että herkullisin toiveeni herra Bloomin suhteen ikinä olisi se, että se esittäisi rokkaria. Kun hänen arki-tyyliänsä seuraa, niin suurin osa miellyttää omaa silmääni. Se on rennon rokahtavaa muttei mitään pvc-gootti-virityksiä luojan kiitos. No sitten, eilen googletellessani huvin vuoksi silmäkarkin takia häntä törmäsin kuviin hänestä rokkarina. WAIT. What the fuck?! Googletin vähän lisää ja selvisi että hän on esittänyt jonkin sortin räkäistä muusikkoa elokuvassa Sympathy For Delicious, joka tuli ulos vuonna 20-vitun-10. Mun suurin unelmani ja fantasiani on siis vihdoin ja viimein totta ja aion kattoa tota elokuvaa ja noita kuvia seuraavat 57 000 vuotta. Aaaaaaahhhhhhhh x miljoona. Ei kukaan vaan voi olla noin kuuma! Voi että! Anteeksi Orli rakas että olen viime aikoina kuolannut niin paljon Tom Hiddlestonia, Lee Pacea ja Luke Evansia yms. kyllähän sinä nyt aina tulet olemaan se numero 1 !!! Yhyy. Mun sydän ei kestä tämmöistä. Tosin mun 11-vuotias minäni olisi jo koomassa, jos tietäisi näistä kuvista ja tästä elokuvasta. Oon nyt aikuinen ja cool eli jalka vain puoliksi haudassa :D

I can't breath, too much hotness.

Niin. Ei se maailma ihan niskaan ole putoamassa, elämässäni on paljon hyvää ja se on välillä hyvä pohtia niitä kaikkia hienoja asioita mitä elämässään on eikä aina sitä, mitä ei ole. Silti ei kannata koskaan luovuttaa unelmiensa suhteen! :)
Niin ja puolialaston Orlando Bloom parantaa aina. Toivottavasti kaikilla oli viihtyisä ja rentouttava pääsiäinen!

P.s. Mä tiedän olevani harvinaisen vaikea ihminen. Koittakaa kestää. Mutta se olen vain minä :D

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

ROCKHOLIC : New music videos!

* sorry only in finnish *

On taas putkahdellut ulos päivänvaloon niin uusia kuin vanhoja biisejä kera musiikkivideoiden! Tässäpä tämän hetkiset kymmenen uutta mielenkiintoisinta ja minua miellyttävintä tekelettä ^___^

1. Arch Enemy - War Eternal



Angela Gossow otti ja lähti, siirtyi bändin manageri-hommiin ja kuningattaren kruunu langetettiin mm. The Agonistista ja Kamelotista tutulle Alissa White-Gluzille. Nyt on kyllä osunut laulaja-valinta aika lailla nappiin! On kyllä kova viisu, en malta odottaa että näkee yhtyeen kesällä livenä. Se on niska poikki ja tädädädää pittiin mars.


2. Profane Omen - Reset



Uusi levykin on pihalla ja tässäpä levyn nimikko-biisiä videon kera! Kyllä muuten toimii. Olen seurannut yhtyettä vuodesta 2007 asti eikä ole vielä kertaakaan vastaan tullut huonoa kappaletta, huonoa levyä tai huonoa keikkaa. Kerta kaikkiaan super kova hyeena-jengi todellakin osaa asiansa.
Suomen ja erästä maailman parasta live-bändiä pääsee todistamaan mm. Nummirockissa tänä kesänä! Be there! Or be the idiot!


3. Amoral - Blueprints



Kyllä nyt hemmotellaan suomalaisen musiikin kuuntelijoita! Amoralilta tullut myös uusin levy ulos ja tämä on yksi hieman proge-henkisemmän levyn tuotoksista. Kappale itsessään on kaunis ja musiikkivideon visuaalinen ilme on mielestäni myös melankolisen kaunis. Kontrasti Nikon aikaiseen musiikkiin on aika suuri, mutta uskokaa tai älkää - kaikki eri tyylit toimii käsittämättömän hyvin livenä! Tässäpä todiste taannoisesta Nosturin keikasta, tämmöinen fossiili-fani oli aivan pähkinöinä koko keikasta. Tsekkaa TÄSTÄ!
Itsehän olin niin fiiliksissä keikan jälkeen että menin niin lukkoon etten pystynyt edes tyyppejä kiittämään.
Ujo Simba 16. v otti vallan :D Sääli, koska oli yksi parhaimmista keikoista heiltä ikinä ja olisi kiva ollut saada kakistettua "kiitos" ulos suusta.


4. Stam1na - Panzerfaust



No joo, uusi levy ja tämä musiikkivideokin tullut ulos satoja valovuosia sitten mutta en ole ehtinyt sitä vielä hehkuttamaan täällä. APUAAA!
Biisi itsessään on taattua Stam1naa, uusilla mielenkiintoisilla viboilla. Kiva että bändi luo biisehinsä jotain uutta menettämättä kuitenkaan itsensä tunnistetattavuutta, kuitenkaan toistamatta samaa vanhaa kaavaa. Visuaalisesti videon minimalistinen henki iskee kuin nyrkki naamaan ja on erittäin kaunista katseltavaa. Samoin kuin nämä Lemin omat tuulimyllyt että puolialastomat suomalaismiesten vartalot.
Stam1naan pätee mielestäni sama kuin PO:n - kyseessä on yksi Suomen ja maailman parhaimmista live-bändeistä joka harvoin jättää ketään kylmäksi, niin keikalla, levyillä kuin biiseillä. Itselläni tapahtui pieni Stam1na-paussi Viimeinen Atlantis-levyn aikoihin, se ei mielestäni edelleenkään ole yhtyeen parasta antia, mutta muutenhan Sm3tana maistuu yhtä hyvin kuin juustokakku - suussa sulavan herkullista höttöä jota on pakko saada lisää. Huumetta! Addiktio! Johon ei taida olla parantavaa lääkettä!
En valitettavasti ole päässyt vielä kertaakaan todistamaan Stam1naa tänä vuonna livenä, mutta eiköhän asia tästä vielä korjaannu.


5. Deathstars - All The Devil's Toys



Tähän unofficial video, koska biisi löytyy tällä hetkellä kaikkialta muualta virallisesti paitsi Youtubesta. Video lienee työn alla, sneak peekeistä päätellen ;)
Pakko sanoa että biisi on ihan TÖRKEÄ! Upea! Makea! Täydellinen! Aivan mahtava. Täydellinen korvamato, kertakaikkiaan bloody awesome.
Muistakaa että bändi on tulossa syksyllä keikoille Suomenkin kamaralle, mars sinne kaikki! Det ska bli jääävla roligt!


6. H.E.A.T. - A Shot At Redemption



Ai että ne ruåttalaiset sitten osaa! H.E.A.T. on hitaasti mutta varmasti noussut omien rock-suosikkien joukkoon. Tarttuvat, hyvin paljon kultaiseen kasariin nojaavat suuret ja uljaat säkeistöt saavat väistämättä hymyilemään kuin hangonkeksi ja sitä alkaa huomaamattaan hytkymään biitin tahtiin. Koska se on yksinkertaisesti parhautta! Wau! H.E.A.T.ilta on myös uusi levy Tearing Down The Walls ulkona ja toivottavasti jätkät päätyisivät taas pian jonnekin lähelle keikoille. Viime kesän Skogsröjet-festareiden yksi parhaimpia vetoja oli ehdottomasti H.E.A.T. Jäätävän hyvä. Jävla bra! Kannattaa tutustua :)


7. blessthefall - Hollow Bodies



Nyt on taas niin kovaa kamaa emocore-osastolla että oksat pois! Clean-vokaalit ja örinät pelaa niin törkeen maukkaasti yhteen, että tästä saa ihan mahtavia kiksejä. Woohoo!
Kiva että videon visuaaliseen ilmeeseen on panostettu, vaikka itse videossa ei sen kummempaa muuta juonta soittavan bändin lisäksi ole. Itselle tuii ainakin vahvasti mieleen videopelit, eikä lainkaan huonossa valossa. Well done! Myöskin kesällä nähdään livenä - en jaksa mm. odottaa jeee!


8. The Pretty Reckless - Heaven Knows



Itse olen viime aikoina ollut täysin myyty Taylor Momsenin johtamalle The Pretty Recklessille. Noitamainen taide-rokki on vain niin lumoavaa ja koukuttavaa, vaikkakin lieviä hipsteri-viboja on ilmassa.
TPR:n tyylin tuntien odotettavissa oli taiteellista ja provosoivaa menoa, ja sitähän ei tästä videosta puutu. Visuaalisesti mielestäni erittäin kaunis ja mielenkiintoisen idean omaava julkaisu.
Itse biisi toi ensimmäisenä mieleeni Queenin We Will Rock Youn mikä ei liene mikään yllätys, jos ottaa alun komppailut huomioon. Mistään säälittävästä kopiosta ei kuitenkaan ole kyse :)


9. SISTER - My Enemy



Biisi ei ehkä ihan heti aukene, eikä video mutta väittäisin kuitenkin että kaiken sekamelskan pohjalla on ihan loistava biisi! Ja niin tarttuva biisi että pyörii päässä vielä nukkuessakin!
Toimii myös ihan törkeän hyvin keikoilla livenä. Simba approves! ;)
Ja onhan toi Jamien Samara-meininki aika sööttiä. Jävla söt! Jävla bra! Vi älskar borther ... ehmm vad?!


10. Motionless In White - Du Hast (cover)



Nyt ollaan taas jännän äärellä kun bändi kopioi erästä Rammsteinin tunnetuinta ja suosituinta kappaletta. En ole mikään neitsyt mitä Rammsteiniin tulee, bändin olemassa olon on tiennyt tämmöinen vanha kääkkä kuin minä jo iät ja ajat, eikä tämä biisi alku epäilyjen jälkeen todellakaan ole mikään oikeusmurha. Päinvastoin! Saa tanssimaan vielä paremmin kuin alkuperäinen versio! Coveri kumartaa mielestäni sopivan paljon alkuperäiselle versiolle, eikä sitä ole lähdetty liikaa muuttelemaan tai kikkailemaan, mikä on mielestäni hyvä juttu. Meni suoraan party-soittolistalleni, nyt laitetaan jalalla koreasti unz unz unz.



Löytyykö jotain sinun suosikkejasi? Inhokkeja?

torstai 10. huhtikuuta 2014

" Stupid .... zombie-rock'n'roll-kids "

Olen nähnyt melankolisen vampyyri-elokuva Only Lovers Left Aliven nyt kaksi kertaa. Se on niin loistava.
Ensimmäisen kerran jälkeen oli niin epätodellinen olo - tuntui kuin eläisi ihan omassa maailmassa, enemmän kuin yleensä. Katsoi maailmaa ihan uusien lasien läpi. Tuntui myös vähän siltä kuin olisi poltellut pilveä viikon putkeen :D


Elokuva on visuaalisesti erittäin upea ja voisin muuttaa nyt heti Adamin instrumenttien täyteiseen asuntoon Detroitiin. Elokuva on mielestäni kuvattu niin hienosti, näyttelijä-valinnat ovat menneet täysin nappiin ja ainakin minut se sai ajattelemaan, katsomaan maailmaa ja omaa elämää uudella tavalla. Se puhutteli, mikä on omasta mielestäni erittäin hyvä juttu. Se on vain yksinkertaisesti niin kovin kaunis elokuva.
Se on myös saanut herätettyä kadonneen luovuuteni uuteen loistoonsa mistä olen erittäin iloinen sekä saanut uskomaan omiin kykyihin vähän enemmän. Ja halveksimaan ihmisiä. Toiset ne vaan osaa olla niin sokeita idiootteja.


Päähenkilöt Eva ja Adam ovat omasta mielestäni hyvinkin samaistuttavia, löydän molemmat itsestäni. Ihan kuin mussa olisi kaksi puolta :D Tilda Swinton ja Tom Hiddleston ovat kerta kaikkiaan upeita päärooleissa. Wau!
Voin niin samaistua Adamiin joka halveksii ihmisiä ja niiden tyhmyyttä - kutsuukin niitä oikein sopivasti zombeiksi jotka eivät tajua edes elää elämäänsä saatikka arvostaa sitä, mikä on mielestäni valitettava tosiasia. Eva taas on iloisempi persoona joka ei halua jättää mitään hauskaa väliin, haluaa nauttia elämästä ja ei huolehdi tai murehdi niin paljon - asia jonka itsekin haluaisin oppia.
Elokuva saattaa vaikuttaa mainoksien yms. perusteella tylsältä, värittömältä ja melankoliselta mutta se osaa olla myös samaan aikaan erittäin viihdyttävä elokuva - Adamin kylmäkiskoisuus itsessään on niin humoristista katsottavaa! Kehnot ja nasevat vitsit toimivat aina!
En kuitenkaan usko elokuvan uppoavan kaikille, se on selvästi mielipiteitä jakava. Osa ei jaksa sen hidasta tempoa sekä sen maailman lopun meininkiä, osa taas rakastaa sen huumaavaa ja rauhallista menoa.
Mikäli ns. taiteelliset elokuvat iskevät niin suosittelen katsomaan ^__^


Ylläoleva gif on kuin minä itse - näytän varmasti tuolta aina kun jokin asia ottaa pannuun eli varmaan aika usein :D
Elokuvan visuaalisen puolen lisäksi musiikki on omasta mielestäni aika suuressa osassa koska se luo niin paljon tunnelmaa kyseiseen leffaan. Olen viime aikoina murheen laaksoissa ryömiessäni kuunnellut paljon leffan soundtrackia, se on vain niin upeaa. Ai että.


P.s. Niin ja paidatonta vampyyri-rokkari-Tom Hiddlestonia jaksaisi katsella vaikka 24/7. Holy shit. Se on kuin upean kakun herkullinen kuorrutus.

Kuvat / photos : Google

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Brace yourselves - they are here s o o n!!

Nimittäin festarit! Mun piti tehdä tämmöinen jo viime vuonna, mutta en kerennyt :D Tänä vuonna sitten!
Eli aion tehdä festareille tarkoitetun oman henkiinjäämisohjeen - The Festival survival kit!!! Woohoo!
Bring 'em on - WE ARE READY!

Mikäli sinulla on jotain kysymyksiä liittyen niin kotimaisiin kuin ulkomaalaisiin festareihin mm. seuraavissa asioissa ;
- matkustus ; junat, lennot, autolla, festari-bussit jne.,
- festari-liput,
- majoitus ; hotelli, leirintä jne.,
- telttailu-kamppeet,
- oikeanmukainen vaatetus,
- ruoka / ruokailu,
- juomat,
- tärkeät tavarat,
- festari-esiintyjät,
- shoppailu festareilla,
- kielitaito ja sosiaaliset suhteet,
- yleistä

Niin nyt on aika kysyä!
Jätä kommenttia tähän postaukseen tai vaikka blogin blogin Facebook-sivulle. :)
Mystral on tehnyt WGT-festivaalista oman survival kit-postauksen, johon pääset tästä! Kannattaa sekin katsoa läpi. :)

Kuva / photo : Timo Setala - Jurassic Rock 2009


Translation ;

I was supposed to do this already last summer, but I was too lazy to do it in time. But let's do it this year! Wohohoho!
I'm gonna make the most amazing and helpful The Festival survival kit for you! >: )

If you have some questions about local festivals and the ones in other countries - now it's time to ask. If you have some random or some special questions about these things;
- travelling ; by a car, trains, flights, etc.,
- festival-tickets,
- accommodation ; hotel, camping, etc.,
- all important camping-stuff,
- clothing,
- food / eating,
- drinks,
- the most important stuff,
- bands,
- shopping at festivals, 
- language skills and social relationships,
- basic stuff,

then it's your time to ask now!
Leave a comment in this post or for example blog's Facebook-page. :)
My friend Mystral also wrote a special festival survival kit about WGT-gothic festival, check it out from here. Though it's only in finnish but use google translator as your best friend then :D

perjantai 4. huhtikuuta 2014

The answer you will find in your Grave

Sairaslomalla on hyvä ottaa kuvia, joita on pitänyt ottaa jo vaikka kuinka kauan. Sain vihdoinkin otettua kuvia näistä MAKE-UP STORE:n huulipunista ja täytyy todeta ettei minusta kyllä ikinä tule kosmetiikka-bloggaajaa. Huh :D
Pyydän jo valmiiksi anteeksi kuivahkoa ihoa ja huulia.



Huuleni au naturel.




Pelkkä Black Orchid.
Ei löytynyt punaan sopivaa rajauskynää niin rajasin sitten mustalla kajalilla huulet :D Blogger saattaa falskata väriä vähän, mutta tuollainen kiva munakoison värinen puna.
Saisi varmasti vielä vähän syvemmän värin mikäli laittaisi pari kerrosta lisää tai jotain.




Huulikynä Merlot + Black Orchid.
Ensimmäisessä kuvassa siis pelkkä Merlot, jonka jälkeen taputtelin vähän Black Orchidia päälle. Saisi tummemman/lilemman sävyn mikäli laittaisi tuota lisää tuohon päälle mutta jätin sen tällä kertaa suht vähäiseksi.




Huulikynä Merlot + Black Orchid + Vamp matte.
Ehdottomasti suosikkini! Tämän mukainen järjestys toimii mielestäni paremmin kuin Merlot + Vamp + Black Orchid, vaikka ei niillä kovin näkyvää eroa ole. Juuri täydellisen sävyinen verenpunainen a.k.a. Vampire!
Varmaan tämän sävyinen huulipuna joltain merkiltä löytyy, mutta tähän hätään semmoista ei ole löytynyt joten täytyy vähän kikkailla :P

Omasta mielestäni nämä huulipunat että huulikynä/huultenrajauskynä ovat pigmentiltään erinomaisia, samoin hinta-laatu suhde. Sopivat käyttää erikseen mutta toimivat yhdessäkin vallan mainiosti! Myös punien mustat hylsyt ovat upeita.
Pitää ehdottomasti alkaa käyttämään huulipunaa useammin! :D