sunnuntai 30. syyskuuta 2012

So who are these bastards to rule and degrade in the end?

Väsynyt Simba täällä hei!

Tämä viikko on kyllä ollut yhtä suuren suurta hulabaloota, aloitin työt uudessa työpaikassa ja se informaatio-tulva ja kaikki on saaneet tämän Jylhäkallion kuningattaren sangen väsyneeksi mutta silti suht onnelliseksi. Hirttosilmukka kaulan ympärillä alka hellittämään, WOO-HOO!
Kivaa vain se loppujen lopuksi on vain kun on jotain tekemistä. Fyysisesti rankkaa työtä mutta eipähän pääse ( hope so! ) lihomaan ;D

Oltiin eilen katsomassa SISTER SINiä On the Rocksissa, olipahan muuten parasta taas pitkästä aikaa. Aiiii että!!!
Postausta TIETTY tulossa paremmin itse keikasta mutta ovatpahan vain kerta toisensa jälkeen upeita livenä. Ja ihan mahtavia ja parhaita tyyppejä :)
Hävetkää te, jotka ette jaksaneet raahata berberaanne paikalle, missasitte yhden parhaimmista rock-keikoista tänä syksynä! Vaikkakin encore jäi kuulematta, kiitokset vain ilmaisen viinan hahaha.


Surkeaa kännykkä-kuvaa, surkeasti Baarikärpäsen ( !!! ) vessasta. Katastrofin ainekset enemmän kuin vähän ilmassa siis ;D
Irtoripset vielä laukussa odottamassa + drinkki-liput tisseissä + semi kulahtaneet hiukset ( olen hattararararararaa ) + juomingeissa kulahtaneet huulet = CHECK.
En oo taas hetkeen värjännyt hiuksia niin ne on tämmöiset ihanan pinkit ... heh. En tajua miten mulla punainen hiusväri aina haalistuu kirkkaan pinkiksi ... melkein sama kuin länttäisin päähäni Flamingo Pinkiä sillä erotuksella että länttään päähäni Pillarboxia/Poppy Rediä ensin :D Ja siitä sitten söpösti haaleammaksi ...
No mutta, välillä on jees olla hattara. Vaikka olen vahvasti sitä mieltä ettei musta saa söpöä tekemälläkään.

Mentiin siis ensin Baarikärpäseen ilmaisille viinoille, boolia ja hanajuomia mielin määrin - kyllä kiitos.
Siitä sujuvasti sitten vain viereiseen baariin, jossa meitä nuo naapurimaan synnittäret jo kovasti kaipailivat ;)
Ja siitä sitten mukavasti iltavuoroon kahdeksaksi tunniksi ... ei sillä, aika meni loppujen lopuksi suht nopeasti ja olokin oli yllättävän hyvä vaikka kipusin Jylhäkallion kuninkaalliseen vuoteeseen n. kello viisi aamulla haha.

Asusta en tajunnut ottaa koko kuvaa - ääähhh ärsyttävää koska tykkäsin siitä tosi paljon! - mutta jotakin tuosta nyt saa selville.
Yläpää, kukapa nyt alapäällä mitään tekisi hah hah.

Koriste-korsetti / corset : Lip Service, second hand
Koppalakki / a hat : ???, second hand
Korut / jewelry : Gina Tricot, H&M, Lindex, Backstreet jne.
Tekonahka-hortsit ( ei näy kuvassa ) / fakeleather-shorts ( not in the pic ) : Gina Tricot
Leopardi-sukkahousut ei näy kuvassa ) / leopard-stockings (  not in the pic ) : H&M
Korkokengätei näy kuvassa ) / heels (  not in the pic ) : DinSko, second hand

Kiitokset vain jälleen kerran Goottikirppiksen puolelle, itseasiassa asun kengätkin olivat sieltä. Yhdet ultimate suosikki kengistäni löysin tuossa viikko tai kaksi sitten sieltä, 4€+postit ja aivan mahtavassa kunnossa! *rakkaus*
Nyt mulla on niitä kaksi paria, ja kunhan saan hankittua noihin omiin vanhempiini korkolaput niin voin rauhassa rymytä baareissa ja keikoilla sillä parilla mikä sattuu olemaan vähän enemmän asfalttia halaillut. Ihanaa!
Ja koppalakit. Voi rakkaus.
Ja onneksi mulla on ihana Andreas, basisti från Sverigeee, joka noukkii mun hatun Rocksin lattioilta kuin uljas prinssi konsanaan. Olen vahvasti sitä mieltä että mun pitäisi hankkia tuohon semmoinen urpo kuminauha-tsydeemi koska se on semisti liian iso mulle ja aina lentelee sinne sun tänne ... tai sitten sillä on oma tahto.
Who knows.

Ensi viikonloppua en jaksa odottaa, koko viikonloppu pe-su VAPAA ja : TRASH FEST V !!!
Kuka on tulossa?!
Time to party haaard!!!

Translation ;

My outfit, or more like half of it, at SISTER SIN's gig on yeasterday, friday 29th of september. Was fucking awesome show as always!!

Btw, who's coming to party her/his ass off on next weekend when it's time for TRASH FEST V here in Finland, Hellsinki?!

tiistai 25. syyskuuta 2012

The more I try to look away the more I'm staring

Seuraava pari uunista ulos!
Sori kun bloggaamisessa on kestänyt, aloitin juuri maanantaina työt ja oon vieläkin vähän whatta faak mutta kivaa on ollut. Jippijaijei.

*** Malli / model : minä/me, kuvat / photos : Aileen M., kuvien muokkaus / edited by : minä/me. ***

Mulla on joku fiksaatio Mikki Hiiri-henkisiin shortseihin. En tiedä miksi, mutta rakastan semmoisia!! Enkä kyllä tykkää Mikki Hiirestää :D
Oli ne sitten suht 'normaalista' kankaasta, nahkasta, pvc:stä tai latexista. Tykkään myös 50's tyylisistä jutuista vaikka ne ei varsinaisesti oma juttu olekkaan.

Cries in Vain - shortsit / shorts :



Suunnittelu, kaavoitus ja valmistus : minä.
Designed and made by : me.
No copycats please ;)

Nämä yllä olevat kuvat on otettu joskus toukokuussa ... tai huhtikuussa. Joskus silloin :D
Tykkään shortseista paljon, ne vaan on vähän isohkot at the moment.

Shortsit on tehty punaisesta, hieman joustavasta puuvillasta.
Shortseista löytyy: vyötärö-osa jossa kiinnityksenä toimii kahdeksan mustaa nappia sekä paljon saumoja joissa on koriste/tehoste-ompeleet. Itse housu-osa on yksinkertainen ja saumoista löytyvät myös koriste/tehoste-ompeleet.

Kiinnitys tapahtuu tosiaan nappien avulla, ja kyllä, se on joskus kiireessä hyvinkin hmm vituttavaa :D
Koska mulla on epämääräinen vartalo, kapea vyötärö ( vaikkakin se on semi kadoksissa tällä hetkellä, löytynee Elixian avulla pikimmiten ;D ) ja leveä lantio ja kaupan päälle notko selkä, oli shortsien "ylä-osaa" muokattava paljonkin että sain siitä istuvan ... omaan makuuni hehs.
Tuon läpän avulla sain myös istuvuutta lisää, poistin sen avulla ylimääräistä ja kun tuohon läppään laitoin tukikangasta niin se pysyy hyvin paikoillaankin. Kunnon panssari :D No ei ...

Seuraavaksi vähän studio-kuvia joulukuulta 2011 ta tammikuun alusta 2012 :


Rakas ystävämme kamelinvarvas.




Suunnittelussa ei sen kummempaa, oon suunnitellu moisia shortseja siitä asti kun olin pieni ja viaton ( = KAUAN sitten! ) joten päätin lopultakin ne toteuttaa käytännössä.
Malli on hyvä ja istuva, sopii tämmöiselle oikukkaalle vartalolle jossa joka osa on vähän eri paria hah hah.

Inspiraatio : 50's, latex-vaatteet, vartalon eri mittasuhteet ja niiden hyödyntäminen/'muuttaminen' eli illuusion luominen erilaisilla leikkauksilla jne, Bullet For My Valentine, Stone Sour ja Papa Roach.

Shemmosta!! ^___^

Jos on jotain kysymyksiä miten olisi mahdollista saada samanlainen hame, kommentoi tätä postausta tai laita sähköpostia skeletonsinthecloset90@gmail.com ja katsotaan mitä on tehtävissä ;)

Hot or Not ?

Translation ;

Next shit out of stock: Cries In Vain-shorts!

These shorts are made of red cotton with a bit of spandex in it! Very nice and comfortable to wear.
There's a well fitting waist/'up'-part and then the rest of shorts are very simple pants-part. There's a eight black buttons in it, it's the thing in these shorts but also the way how to wear them/keep on.
It's sometimes pretty fucking annoying to wear/put on, because of those buttons but sometimes life's a bitch and c'amoon, it looks good so ... no can do haha!!

About designing, I have design these kind of shorts/pants a loooong time, since I was last time kind and innocent ... which was like few ( hundred ) years ago ... haha.
So I finally decided to made them in reality and see how it works and I think it turn out pretty nice way! ^__^

Inspiration : 50's, latex-clothing, different shapes and figures of body and how to make different illusions with different cuts and so on, Bullet For My Valentine, Stone Sour and Papa Roach.

If you have some questions or you wanna know how to get a skirt like this, please comment to this post or send me a email skeletonsinthecloset90@gmail.com and let's see what I can do for you ;)


Hot or not?

lauantai 22. syyskuuta 2012

Tiia Vanhatapio By Seppälä !

Tiia Vanhatapio By Seppälä - mallisto myyntiin marraskuussa!


" Feminiinisen viettelevä, mystinen, vahva ja itsellinen nainen.

Tiia Vanhatapio By Seppälä -mallisto on yhteistyö kahden suunnittelijan Tiia Vanhatapion sekä Miika Saksin yhteises
tä,
kiveäkin kovemmasta ja vahvasta näkemyksestä, nimeltään Hornblende. Mallisto on saanut nimensä Uudenmaan nimikkokivestä, Sarvivälkkeestä ( eng. Hornblende. ), joka on toiminut myös inspiraationa painokankaalle. Kokonaisuus on tyylipuhdas ja yksinkertaisen vähäeleinen, jossa on nähtävissä kosketus modernia viettelevää tummaa tematiikkaa. Linjaan kuuluvat vaatemalliston lisäksi yksinoikeudella suunnitellut kosmetiikkatuotteet, luonnoskirja, korusarja, Hornblende -painokangassateenvarjo sekä aidosta nahasta valmistetut asusteet.

Lopputuloksena kiiltävän tiivis, synkänkauniin muotokielen omaava
kokonaisvaltainen konsepti vaatemallistosta editorial-filmiin, sekä graafiseen ilmeeseen. Jokaisen vaatteen runkona on käytetty digitaalisesti painatettua kuparimetalliprinttiä.

Tiia Vanhatapio By Seppälä -myynnissä 1.11.2012 alkaen Seppälän 
verkkokaupassa ja Helsingissä Forumin, Keskuskadun, Kampin sekä Porvoon Taidetehtaan myymälöissä. "


Yleensä mua ei kauheasti kiinnosta isojen ketjuliikkeiden yhteistyö-proggikset, koska ne useimmiten ei ole omaa tyyliä lainkaan. Mitä nyt joku vaate tai asuste sieltä sun täältä on omaan mieleen, muttei sen kummempia sydämen tykytyksiä ole vielä tähän mennessä aiheutunut.
Olen kuitenkin suuri Tiia Vanhatapion fani, hän on yksi ehdottomista esikuvistani mitä tulee muotisuunnittelijoihin!
Yhteistyö kuulostaa hyvältä ja mielenkiintoiselta, mutta täytyy sanoa että hieman harmittaa että printin väriksi on valittu kupari, se ei ole omaan makuuni yhtään värillisesti heh :/ :D

Odotan kuitenkin innolla erityisesti asusteita ja korusarjaa ja etenkin tuota niittipantaa!

Pitääkin teroittaa kynnet ja treenata kyynerpää-tekniikkaa marraskuuta varten ... :P

*** kuvat/photos: Tiia Vanhatapio-facebook ja Iltalehti ***

perjantai 21. syyskuuta 2012

Graspop Metal Meeting, 22.-24.6.2012, Dessel, BEL - Day 1 (21.6.) !

Kesän festari-kausi jatkui reilun kahden viikon päästä Kivenlahti Rockista Belgian Graspop Metal Meetingiin!

Jo perinteeksi muodostuneesta festarista on tullut ehdoton kesän kohokohta!!
Festarin ajankohta on viime vuosina ajoittunut aina Juhannuksen kohdalle joka tarkoittaa sitä etten ole vielä tähän päiväänkään mennessä päässyt tutustumaan Nummirockiin :D No, ehkä joku päivä!

Tavarat melkein pakattuna. Yeah!
My stuff ... ready to go!

Tällä kertaa menossa oli mukana minä, Suski, Ira ja Väpä. Me tosin matkustettiin erikseen, oltiin meinaa Suskin kanssa ostettu liput ja lennot jo aaaaaikoja sitten. Perillä meitä sitten odotti meidän britti-vahvistukset :)
Ensi vuodelle ollaan jo sovittu britti-vahvistuksien kanssa leirintä-paikkakin :'D Paras jengi!!

Ira ja Väpä oli jo semi aikaisin perillä Belgiassa ja festari-alueella, me Suskin kanssa lähdettiin myös semi aikaisin Helsinki-Vantaalta, mutta meillä oli lento Tallinnan kautta ja jumitettiin siellä kentällä tovi.
Toinen tovi sitten Brysselissä kun missattiin meidän juna. Noo ... ei siinä mutta oli kova kiire päästä bailaamaan ja tapaamaan ystäviä! x)

Aikaa kulutettiin myös Helsinki-Vantaalla meidän uusien bestisten ja mun poikaystävän kanssa ;)

Met my boyfriend at the airport.

Moooooooooomin!!!

More mooooomin and Suski :)

Lento Helsinki-Vantaalta Tallinnaan kesti suurin piirtein ylös nousun ja laskun ajan haha.
Sitten meillä oli tosiaan MONTA tuntia aikaa lorvailla kentällä ... päätettiin käyttää se johonkin hyödylliseen kuten syömiseen ja juomiseen. Hei, Tallinnan R-kioskista saa Breezeriä. Suht halpaa. Punaista!!
Mehän oltiin aivan into piukeina ;D

Suskin aamupala.
Suski's breakfast.

Simban aamupala :P
Simba's breakfast.

Love.

Lopulta päästiin Brysseliin asti jossa muutaman kommervenkin ansiosta missattiin meidän juna. Perkele!!
Ja nämä kommervenkit olivat kuitenkin varsin tärkeä asia: käytiin ostamassa laukut täyteen viinaa :D 10 isoa pulloa Breezereitä, bisseä, iso pullo vodkaa jne. Ettei vain jano pääsisi yllättämään!! Ai niin, taidettiin me jotain ruokaakin ostaa. Pääosin alkoholia. En muuten juonut paljoa mitään muuta koko festarin aikana  ... ja hei, join bisseä joka päivä ; minä, the ultimate bissen vihaaja. Se oli punaista ja hyvää kun oli tarpeeksi sekaisin joten - let's drink that shit!! Siitä lisää myöhemmin ;)

Se on hauskaa Brysselissä, kun tulee sieltä miljoonien käytävien päästä itse hengailu-alueelle, siinä on aina jotakuta vastassa kunnon seurue. En voi ikinä vastustaa kiusausta heilutella kaikille kuin kuninkaallinen :'D

Junan missauksen seurauksena päätettiin kuluttaa se reilu tunti meikkaamiseen, hiusten laittamiseen, juomiseen ja Ryanin kanssa puhelimessa puhumiseen. Kiva kuulla just kun olet kammannut hiuksesi ja naamasi kuntoon että hei, siellä sataa kuin Esterin kuuluisasta berberasta.


Legendary train- and ticket-photos ;)


Our lovers - Breeezer!

Shut up and drink! Part 1

Shut up and drink! Part 2

Hevi-naamio/hevilasit \,,/ Legenda!
Heavymetal-mask/glasses \,,/

Graspopissa on se hieno puoli, että 3-päivän festari-lippu sisältää myös leirinnän ja juna-matkat Belgian sisällä. Ja tosiaan, leirintään pääsee jo torstaina neljältä iltapäivällä vaikka itse festarihan alkaa vasta perjantaina!

Junista riippuen minkä valitsee, pääsee Brysselistä kahdella tai kolmella vaihdolla Mollin asemalle, josta on bussi-yhteydet festari-alueelle. Tänä vuonna tosin me onnistuttiin valitsemaan bussi joka jätti 'isolta' tieltä kääntyvälle toiselle tielle, joka vie itse festari-alueelle, päähän ja jouduttiin kävelemään se helvetin matka.
Ei siinä muuten mitään mutta kun sun laukkus on täynnä mm. kaikkea ja etenkin lasi-pulloja ( viunaaaaa!!! ) ja sulla on muutama irto nyssykkä ( koppalakin kanssa ei voi ottaa riskiä että se ryttyyntyisi! ) niin se ei ole kovin kivaa :D

Lopulta me selvittiin perille ja ahh kuinka ihanaa huomatakkaan että sateen ansiosta alue on jo ennen ensimmäistä varsinaista festari-päivää suht mutainen.
Ei ole kivaa raahata jääääätti-laukkua semmoisessa, varsinkaan kun se kallistuu koko ajan toiselle puolelle, pyörät jumaa ja painaa kuin pahempikin syntipukki.

Ensimmäisenä on rannekkeen vaihto mökki pahasessa jonka jälkeen suunnataan taas vähän matkaa lisää ruoho/mutapaskaa porteille jotka vie leirintä-alueelle.
Sitten otetaan enkelimäisin ja viattomin ilme naamalle ettei järkkärit tajua sun laukussas olevan baaria ja kävelet sisään.
Sitten taas vähän lisää ruoho/mutapaskaa omalle teltta-paikalle, jota tosiaan Ira ja Väpä oli meille pitänyt. Jotkut italialaiset tms. jäbät eivät olleet siitä kuulemma tykänneet ja alkoivat heittelemään papatteja tyttöjen päälle joten ne siirty vielä kauemmas ruoho/mutapaskassa. ARGH!!
Onneksi Ira ja Väpä auttoi meitä kantamaan niitä laukkuja koska ne pyörät teki kaikkea muuta kuin pyöri siinä säässä :D

Ryan ja kumppanit olivat sitten onnistuneesti ehtineet rikkoa jo puhelimensa ensimmäisenä iltana joten yritettiin niitä kovasti paikantaa siinä samalla, ja vastaan käveli melkein heti muitakin tuttuja; Bram, ihka aito belgialainen tuttuni!! Mulla ei ole hajuakaan miten me viime vuonna tutustuttiin koska viime vuonna( kin ) festari meni aika nestepitoisesti, mutta ei siinä mitään, hauska ja komea tyyppi haha ;)

Lopulta me saatiin teltta pystyyn, ilmapatja täyteen ja tavarat sisälle ja korkit auki!!
Siis paljon palvontaa Suskia kohtaan, se ruoja oli mennyt ja ostanut meille semmosen valtavan ja valtavan paksun ilmapatjan. Vaikka sen täyttäminen ja pois kasaaminen oli lievää tuskaa, niin oli se sen kaiken arvoista!
En oo koskaan festareilla nukkunut niin hyvin tai ollut niin virkeä vaikka olisin ehtinyt nukkua vaan muutaman tunnin, se tunne kun sai sammua ihanalle, pehmeälle patjalle oli maailman paras.
Harmi vaan että se vei suurimman osan meidän teltasta ja laukut mahtu just ja just sinne, silti se oli parhautta!

Vaihdettiin siinä vaatteita ja päätettiin suunnata muutaman drinksun jälkeen Metaldomeen bileisiin!!
Ira ja Väpä jäi teltalle, en enää muista miksi mutta me oltiin vasta pääsemässä vauhtiin joten rai rai rai ja jalalla koreasti!
Metaldome on semmoinen iso teltta jossa on paljon "baari"tiskejä, joista voi ostaa lähinnä vaan bisseä ja Jägermaisteria ja kai sieltä limuakin sai :D Siellä on myös joka päivä official after partyt.
Lisäksi siellä on semi-iso lava sekä iso screeni, josta näkyy DJ:n soittaessa biisien musa-videot.
Bileet oli jo täydessä vauhdissa meidän saapuessa ja sinne sekaan mentiin ja laitettiin jalalla ja päällä ( = mosh mosh ) koreasti! Oli huippu kivaa!

Omien juomien loppuessa ( huuups! ) oli lähdettävä hakemaan jotain kostuketta tiskiltä.
Siinä sitten oltiin miettimässä että mitäs helvettiä me otetaan kun joku koputti meitä selkään. "Marcohan" se siinä!! :'D



"Heeyyyy tytöt Suomesta!" "Miten sä voit muistaa että me ollaan Suomesta?!" "Ei teitä voi unohtaa!! Mahtavaa että ootte täällä, kai tuutte taas päälavalle kattoo bändejä?!"

"Marco" on siis meidän suosikki-järkkäri jo vuodesta 2009 asti :---D
Ei mitään käsitystäkään mikä sen oikea nimi on mutta se näyttää Marco Hietalalta joten sanotaan sitä "Marcoksi", ovelaa eikö?
On muuten ihan huippu tyyppi, unohtamatta sitä että se viime vuonna kuvasi videota meidän tisseistä kun sen piti ottaa kuva meidän naamoista ja ei antanut meille vettä ( kauheesti ) vaikka oltiin yhtä kuivia kuin hiekka aavikolla. Toisaalta, se näki meidän litkivän ( monesti ... ) omia juomia ennen alueelle menoa/piilottaen ne paikkaan x/alueella/eturivissä/jne eikä sanonut mitään muuta kuin että tytöillä taitaa olla vähän jano :D

"Marco" on paras!! Ja parhaimman näköinen niistä järkkäreistä, ja ehdottomasti mukavin. Tosin, yhtä pervo kuin ne kaikki muut :(
Niin, yksi ja ainut miinus Graspopissa on ne järkkärit, erityisesti ne jotka on päälavalla. Ja ilmeisesti puskaradio toimii ja olen semi kuuluisa järkkärien keskuudessa koska jopa Marquee-lavojen järkkärit tiesi meidät/mut ja halusi vielä ottaa yhteis-kuvia!! En kestä :D

Noissa kuvissa "Marcon" kanssa näkyykin epämääräistä litkua jota ostettiin vain sen takia että luultiin sen olevan jotain siideriä ja hyvää koska se oli punaista.
Noh, se oli bisseä .... daaaaaamn!! :D
Rose-nimistä bisseä, en tiedä sitten onko se kirsikka-bisseä vai mitä, mutta kyllä se alas meni. Seuraavana päivänä kyllä tutustuttiin tohon uudestaan koska unohdettiin että oltiin edes juotu sitä!
Mutta ensi vuotta ajatellen on hyvä tietää että voi ostaa leirintään Breezereitä niin paljon kuin riittää eli kauppa tyhjäksi ( kuten tänä vuonna kävi ahaha ), vodkaa yms viinoja JA roseeta! Perfection!
Niin ja noista Breezereistä sen verran että noi isot pullot maksaa tosiaan sen about 4,50€ ... miettikää mitä pieni tuommoinen maksaa Suomessa, joten toihan on melkein ilmasta. Parasta!!

Ei mitään käsitystäkään koska me ollaan lähdetty bilettämästä pois, me törmättiin Bramiin ja kaikkiin randomeihin tanssi-kavereihin ja lopulta ollaan onneksi päädytty omaan telttaan koska ahh ilmapatja.
Tosin heräsin semmoisesta asennosta että voi päätellä mun suoraa sinne vain rojahtaneen ovesta sisään astuessani :D
Seuraavana päivänä oli kyllä hyvät olot ... ei kun Breezeriä aamupalaksi niin johan lähti päivä käyntiin!

Translation ;

Ohoy!!
Our 'first' day in Graspop Metal Meeting! On our way at thursday 21. of june. We had a flight from Helsinki-Vantaa to Tallinn, then waiting there for hoooouuurs, and then to Bryssel.
In Bryssel we missed our train 'cause we were buying alcohol ( and some food ) from the shop haha so we needed to wait another hour at the airport for the next train.

We used it to putting make-up on, hair in shape and drinking!
Finally we were in the train and our way to the festival, and as you can see from the photos, we started partying already in the train.
Finally we found ourselves from Mol, the nearest train-stop of Graspop and we took a festival-bus to the area.

When we got to the area we first walked to "cottage" to change our tickets to wristbands, and then we walked a bit more to the gates where you get in to the camping-area.
We met our finnish friends who helped us to carry our bags and then we made our camp ready and finally we had time to start the p-a-r-t-y-i-n-g! :P

We went later to Metaldome official pre-party to dance, mosh and drink some rose-beer which was actually really good - specially when I usually don't like beer at all ...
There we met lots of friends, like Bram and this guy who's with us in the final photos and some randoms!
Btw that guy is one security-guy from the mainstage and he's the best!! Cheers!!

It's in your head, all in your head. Now you decide how you should live, by this day, and create

Syvempiä postauksia elämäni kivisistä ja sydämen muotoisista poluista pääsee lukemaan enemmän piilossa olevasta blogistani mutta ajattelin tännekin jotain julkaista vähän vakavammin ja herättää keskustelua.

*** Postauksen kaikki kuvat Googlesta, paitsi oma kuvani ***

Niin paljon kohkataan ja jupistaan tällä hetkellä nais-ihanteesta ja nais-kuvasta, on aika lyödä oma naula tähän arkkuun.
Kuinka monet ovat vastaan laihuutta ja laihoja malleja - kurvien puolesta mutta myös laihuuden puolesta puhujia löytyy.
Onhan se kieltämättä vähän vaikea lihottaa jotakuta joka ei vain yksinkertaisesti liho. Luonnostaan siron ja taas syömättömyyden ja liiallisen liikunnan tuottama laihuus on aivan eri asioita.
Silti mielestäni nykyinen kauneus-ihanne on vääristynyt ja kumartaa aivan liikaa ja vaarallisesti liiallisen laihuuden suuntaan.


Nais-ihanne ja nais-kuva omasta mielestäni?

Mun nais-ihanteen ensimmäinen asia on se että on tyytyväinen itseensä semmoisena kuin on.
On sitten normaali kokoinen, muodokkaampi tai laihempi mutta jos ulospäin näkee että on itseensä tyytyväinen semmoisena ja kantaa itsensä rinta rottingilla ja selkä suorana, on se minusta perusta sille millainen on kaunis tai ihailtava nainen.
Niinkin yksinertaista kuin se että on onnellinen juuri sen kokoisena kuin on, välittämättä liikaa muiden mielipiteistä.
Sinun kroppa, sinun sääntösi.

Toiseksi, arvostan suunnattomasti uskaltamista olla oma itsensä.
Itselläni on monia kavereita jotka eivät esimerkiksi ole nolla-kokoa vaan koostaan huolimatta pukeutuvat ja näyttävät juuri siltä kuin haluavat. Ja niin sen pitäisikin olla!
Vaikka olisit kokoa 666 ei se tarkoita sitä että sun pitäis pukeutua telttoihin, päinvastoin, semmoisiin missä tunnet olosi sinuksi, hyväksi ja mukavaksi. Tietenkin hyvän maun rajoissa, en nyt tminkään spandex-kankaisten makkarankuorienkaan puolesta puhu. Ne kun eivät näytä juuri kenenkään päällä hyviltä!

Kolmanneksi se, ettei kopioi suoraan ketään.
Meistä jokainen on uniikki, jollain voi olla todella makea oma juttu mutta se on hänen juttunsa, hän on sen keksinyt etkä valitettavasti sinä. Joten jotain ... kunnioitusta!
Joskus tekisi mieli sanoa joillekin että "perkele, keksi nyt jotain omaa!" mutta harvemmin sitä kehtaa. Varsinkaan jos on kyseessä jotain kavereita.
Musta on enemmän kuin okei ottaa vinkkeä tai inspiraatiota mutta suora kopioiminen on aika huvittavaa. Ja mun mielestä kaukana imartelusta ... useimmiten nämä tyypit alkavat käyttäytyä niin kuin olisivat keksineet kyseisen jutun ensimmäisenä vaikka tosiassa ovat perässä hiihtäjiä ;)
Eli terve inspiroituminen ja vinkkien otto kunniaan, itsekin tykkään ottaa vaikutteita monista eri jutuista mutta silti luoda niistä luontevan jatkumon itselleni ja omalle tyylilleni.
En koe tarvetta kopioida jotakin tai jotakuta vain siksi että se näyttää coolilta - se mikä sopii jollekulle toiselle, ei välttämättä sovi sulle. Ja se mikä on osa toista, ei välttämättä ole osa sua ja on turhaa yrittää olla jotain mitä ei ole.


Neljänneksi, nais-vartalossa arvostan laihuuden sijaan kiinteää, tervettä, sopivan muodokasta ja urheilullista eli lihaksikasta vartaloa.
Toki laihat ihmiset eivät voi laihuudelleen mitään ja useimmiten luonnostaan sirot ovatkin kauniita mutta anorektikot sun muut eivät mielestäni ole millään tapaa kauniita, en ole ikinä ymmärtänyt mitä hienoa on törröttävissä luissa ja niiden esittelyssä. Mitä hienoa on menettää mahdollisuus saada lapsia? Mitä hienoa on siinä kun luut haurastuvat, hiukset lähtevät ja muistutat enemmän kuivunutta ruumista kuin ihmistä?
Tietenkin anoreksia ja muut syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia ja niitä ei pidä ohittaa olan kohautuksilla tai toteamalla sen olevan 'rumaa', mutta nyt koitankin selventää että liian luiseva kroppa nais-ihanteena ei ole mielestäni kaunis, en siis vähättele kyseisiä sairauksia.
Vaikka olenkin suht hetero niin kyllä kiinnostukseni herättää ennemminkin nais-vartalo josta näkee ihmisen olevan nainen, on rinnat ja takapuoli eikä haittaa vaikka olisi vähän ylimääräistä siellä sun täällä. Ihailua herättää myös terveet muttei liian isot lihakset.
Isoin juttu kuitenkin mitä arvostan nais-vartalossa on luonnollisuus.
Tämmöisiksi meidät on luotu ja liian usein ihmiset alkavat muokata itseään leikkauksilla ja usein menettävät kontrollin niiden suhteen. Ei kukaan ole täydellinen eikä kuulukkaan olla eikä kenenkään kuulu koittaa tehdä itsestään täydellistä!

Entäs minä itse, omasta mielestäni?

Jokaisen naisen tapaan pohdin, murehdin ja surkuttelen omaa ulkomuotoani harva se päivä.
En ole mielestäni mikään sysiruma mutten kovin kauniskaan. En ole laiha, en lihava mutta en myöskään sopiva.


En osaa helposti ottaa kehuja vastaan. On hirveän vaikea uskoa että joku tarkoittaa sanomaansa oikeasti, monen vuoden koulukiusaamisen ja selkään puukotuksien jälkeen se on vain suht mahdotonta.
Erityisesti miesten kehut. On kestänyt monta vuotta tajuta että joku voi kehua mua haluamatta vain sitä yhtä asiaa tai satuttaa tahallaan. Tai sitten ne sanovat vain niin satuttaakseen mua kahta kauheammin - kun sanon kiitos, ne nauravat räkäisesti päälle ja toteavat että "luulitko oikeasti että tarkoittaisin sitä?". On tullut tavattua nykyään enemmän tapauksia jotka oikeasti tarkoittavat mitä sanovat mutta löytyy näitä idioottejakin vielä paljon.
Mutta sen opettelu oikeasti vie vuosia ja vieläkin hätkähdän pelosta jos joku kehuu mua. Jos saat vuosi tolkulla kuunnella joka päivä, moneen otteeseen monilta eri ihmisiltä olevasi milloinkin huora, läski, ruma, lutka, vitun hirveä jne. niin kyllä se jättää arvet ihmiseen.
Siksi en siedä ämmittelyä, huorittelua yms. kavereiltani, musta se ei ole yhtään hauskaa läppää. Ja useimmiten jos joku kaveri noin edes kutsuu, on 99% varmasti sanojen takana jotain hampaan kolossa.
Muutenkin, ystävät ja kaverit ovat itselleni tärkeitä ihmisiä enkä siedä kenenkään mulle jotain merkitsevän kutsuvan mua edes vitsillä jollain haukkumanimellä - en ymmärrä miten jotkut eivät ymmärrä asian vakavuutta, ketä kiusattua oikeasti voisi kiinnostaa pätkän vertaa tarkoititko sen vitsillä vai et? Se, että joku jonka luulet/luulit olevan ystäväsi kutsuu sua muka niin hauskalla vitsillä ämmäksi tai huoraksi tuo ne samat ikävät, inhottavat ja masentavat kerrat mieleen kun kuulit ne kiusaajien suusta. Joten pieni aivojen käyttäminen olisi sallittua itse kullakin :)

Olen epävarma sekä kasvoistani että vartalostani.
Suurimpia murheen aiheitani ovat huono ihoni, joka tosin onneksi on paranemaan päin, nenäni, sekä vartaloni kokonaisuudessaan.
Vartalo-muotoni on kyllä mielestäni kaunis mutta olen pilannut sen. En voi sanoin kuvailla kuinka kaduttaa että lopetin liikkumisen yläasteella, voisin olla ammattilainen nykypäivänä ... :'(
Suuret allit käsivarsissa, löllö maha, löllöt reidet, tukkijalat, löllöt pohkeet jne. Nyt joudun tekemään hartiavoimin töitä saadakseni entisen minäni takaisin.


Toivon sen olevan sen arvoista ... ei, tiedän sen olevan sen arvoista.
Liian kauan olen ajatellut kuvan osoittamalla tavalla: aloitan huomenna ... ensi viikolla ... ensi viikon maanantaina jne. Surkeita ja typeriä tekosyitä!
En ole tyytyväinen tähän kroppaan vaikka muulta saattaa näyttääkin. Ihmiset eivät aina ole sitä mitä ulospäin antavat olettaa.
Haluan vartalostani kiinteän, lihaksikkaan mutta säilyttää sen silti naisellisena. Olen toki myös ylpeä joistakin kohdistani, kuten tiimalasi/päärynä-vartalotyypistäni. Rinnat ja takapuoli ovat ihan jees.. Ainakin ne todellakin löytyy! :D
Vartalotyyppini on myös onneksi semmoinen että lihon aika lailla joka paikasta joten myös laihdunkin joka paikasta.
Toisinaan kadehdin ihmisiä jotka ovat vartalotyypiltään jotain muuta mutta ... vaikka olenkin allikas käsistä, omaan tukkijalat ja tuhdit reidet, rinnat, vyötärön ja lantion, olen vartalooni joka on selvästi naisellinen ihan tyytyväinen ... ja liikkumalla että treenaamalla saan tästä vielä 'paremman', ja alan arvostamaan sitä enemmän itsekin :)
Ja se pääasia: kun voi hyvin mahdollisimman monelta alueelta, on yleisfiilis parempi, jaksaa paremmin ja ei ole aina surkuttelemassa mukamas surkeaa elämäänsä.

Liian monesti ihmiset ovat täysin sokeita sitä mitä heillä on elämässään ja itkevät aivan turhasta ja valittavat kuin pienet lapset.
Kannattaisi ehkä joskus miettiä että kaikilla ei ole isää tai äitä tai molempia, kaikilla ei ole tyttöystävää/poikaystävää rinnalla, kaikilla ei ole hyviä ystäviä ympärillään joihin luottaa ja turvautua tilanteessa kuin tilanteessa, kaikilla ei ola kattoa pään päällä, kaikilla ei ole työpaikkaa, kaikki eivät ole yleisesti ottaen terveitä, kaikilla ei ole ruokaa tai vettä, kaikilla ei ole rahaa ostaa edes ruokaa jne.
Minkä helvetin takia itketään niin pienistä asioista? Miksi?
Toki asioilla on eri merkitys eri ihmisten elämässä, mutta silti olen lopen kyllästynyt siihen ainaiseen ruikuttamiseen kun "Mun elämässä ei ole mitään".
Jos ei ole, niin ala tekemään jotain että olisi tai etsi asioita joilla siihen saisi sitä jotain, menisi se ruikuttamisen energia johonkin järkevään. Huoh :D

Mutta niin ... oikeastaan tällä hetkellä kohdat minussa joista voin sanoa sydämestäni olevani ylpeä ja pitäväni ovat silmäni. Ne ovat kauniit ja erikoiset.
Valitettavasti silmät ovat myös sielun peili ja siksi tykkäänkin käyttää aurinkolaseja 24/7 koska olen hyvin tunteikas ihminen ja olen vaikea piilottamaan tunteeni ilman jotain suoja-varustetta kuten esimerkiksi aurinkolaseja. Ja muutenkin tykkään olla hieman salaperäinen ja yksinkertaisesti vain pidän aurinkolaseista, käytän niitä aina vuodenajasta riippuen :D

Laihdutus?

Eräs erityinen asia ärsyttää itseäni joka liitetään AINA laihdutukseen jos nainen aikoo aloittaa laihduttamaan. MIEHET.
Jumalaauuta, kun kaikki ei ole aina miehistä kiinni!!!


Ainakin omalla kohdallani, teen tämän vain ja ainoastaan itseni vuoksi ja omaksi ilokseni. Haluan pitää huolta vartalostani sekä hoitaa sitä mahdollisimman hyvin enkä todellakaan siksi että miehet alkaisivat pitää minusta enemmän.
Aion kääntää sen liian kauan kestäneen kroppani väärin kohtelun, surkuttelemisen ja vihaamisen energian päinvastaiseksi - positiivista ajattelua! Treenausta, kiinteytystä, yleistä liikkumista ja laihdutusta iloisella, rennolla mutta kuitenkin jämptillä otteella tuntematta sen olevan pakkopullaa.
Jos multa kysytään, pidän niitä miehiä jotka kiinnostuvat musta/kiinnostuvat enemmän laihduttuani ennemminkin huvittavina kuin millään tapaa puoleensa vetävinä. On toki kiva kuulla kehuja mutta jos se että olen nyt laihempi tekee musta haluttavamman on vain ... huvittavaa? Säälittävää? Naurettavaa?
Kyllä silloin tykätään oikeasti kun kelpaa minkä kokoisena vain sille jollekkin :)


Mielestäni kenenkään ei tarvitse laihduttaa jos on tyytyväinen omaan itseensä semmoisena kuin on, on onnellinen, sinut vartalonsa kanssa ja ylpeä siitä.
Silloin voi harkita asiaa jos on jotain terveys-riskejä havaittavissa. Moni lihavista ihmisistä voi olla jopa terveempiä kuin langan laihat - syödä terveellisemmin, liikkuvat perus paljon jne. kun taas vastaavanlaisesti joku laiha saattaa vain polttaa, juoda ja vetää huumeita. Ja sama toisinpäin.
Myös silloin jos et ole sinut oman vartalosi kanssa, voi alkaa treenaamaan ja liikkumaan muokatakseen siitä semmoisen kuin haluaa, tietenkin kaikessa terveen järjen puitteissa :)
Se on myös loppujen lopuksi vain itsestä kiinni, millainen on. Vartalotyyppejä, perintötekijöitä, geenejä ja monia muita vartaloon vaikuttavia seikkoja on monia mutta se lopullinen päätös mitä olet lähtee sinusta itsestäsi - kukaan ei pakota sua syömään pussillista sipsejä tai liikkumaan joka päivä, paitsi sinä itse.


Palatakseni kuitenkin tähän vartalotyyppi-asiaan ... en voi olla kiinnittämättä siihen huomiota, pelkästään ammattini ja kiinnostuksestani vaatetus-alaa kohtaa ajattelen sitä ihan päivittäin!
Mielestäni ihmisten pitäisi hieman miettiä vartalotyyppiään shoppaillessaan vaatteitaan ... kyllä, jokainen saa pukeutua niin kuin haluaa ja suurin osa pukeutumis-säännöistä on rikottavissa. Kuitenkin vähän voi miettiä mitä päällensä laittaa ja korostaa niitä parhaimpia puoliaan :) Kyse onkin vähän enemmän siitä, miltä haluaa näyttää kuin mitä on.

Esimerkkinä minä, leveälantioinen;
Jos haluan näyttää suht slimmiltä, laitan bootcut-farkut. Jos haluan pukea mitä haluan ja näyttää itseltäni, laitan ne pillifarkut. Pillifarkut eivät tosin imartele vartaloani läheskään yhtä paljon kuin bootcut-farkut ... ongelma on ratkaistavissa niin, että ainakin tällä hetkellä pidän pääsääntöisesti vain hameita heh.
Silti olen vahvasti sitä mieltä että liian pienten vaatteiden käyttö pitäisi kieltää lailla. Se onkin oikeastaan ainoa pukeutumis-vinkkini!
Se, että vetoketju menee kiinni ei tarkoita välttämättä sitä että se näyttäisi super hyvältä. Oikean kokoiset ja oikein istuvat vaatteet saavat näyttämään sut paremmalta ja olosikin paremmaksi, for sure! :)
Eli, älkää käyttäkö liian pieniä tai liian isoja vaatteita. Kysykää kaverin mielipidettä ja vaatikaa rehellinen semmoinen, ja aina vaatekaupoissa voi kysyä myyjiltä apua. Itse vaatekaupassa ollessani törmäsin enemmän tapauksiin jossa naiset ostivat itselleen liian isoja vaatteita ja hukuttivat itsensä ja kroppansa liian isojen vaatteiden alle. Positiivista palautetta sai kuulla kun autoin parhaimpani mukaan ostamaan ne parhaiten sopivat ja istuvat vaatteet.
Yllättävän usein ihmiset siis valitsevat itselleen liian ison tai pienen vaatteen. Liian usein myös kaverit sanovat totuutta kaunistelevan mielipiteen. Totuus saattaa joskus tuntua ja kuullostaa ikävältä ja raa'alta mutta loppujen lopuksi tarkoitus on vain ajatella omaa parastasi!

Itse ainakin haluan mahdollisimman rehellisen vastauksen enkä mitään 'turhaa' jankutusta kuinka okeilta näyttää jos ei näytä.
Pitää vaan muistaa antaa se palaute rakentavasti, positiivisesti ja kauniisti, ettei tule turhia riitoja tai loukkaantumisia :)


Huh. Ajatus-oksennus on nyt o-u-t!!!
Nousiko kellään mitään ajatuksia? Omia mielipiteitä? Entä miten itse näet itsesi?
Sana on vapaa!

P.s. Paljastin tässä kirjoituksessa omia menneisyyden luurankoja ja haamuja sekä raotin ovea niillä alueilla joilla olen epävarma tai en pidä itsessäni jne. joten toivon palautteen olevan asiallista. Kiitos :)

torstai 20. syyskuuta 2012

They want inside my head. Guess? They want me dead. Lying face down in my grave!

Ajattelin esitellä jotain viime aikaisia tuotoksia. Tai no nämä on tehty syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana, tässä esittelyssä ensimmäinen rakas mielen tuotokseni.

*** Malli / model : minä/me, kuvat / photos : Aileen M., kuvien muokkaus / edited by : minä/me. ***

Beg For It - minihame / miniskirt :





Suunnittelu, kaavoitus ja valmistus : minä.
Designed and made by me.
No copycats please ;)

Hame on tehty punaisesta tekonahasta, jossa paljon yksityiskohtia!
Hameesta löytyy : Vyötärökaitale ( jossa kaksi nappia edessä kiinnityksessä ), metallinen vetoketju edessä ( aukeaa kokonaan ), kahdeksan kappaletta lenkkejä D-renkailla, sivuilla remmi -ja O-rengas yksityiskohdat sekä tehoste-ompeleita saumojen kohdalla.
Hameesta löytyy myös musta satiininen vuori, joka helpottaa pukemista ja näin ollen on mukava päällä.

Olen käyttänyt hametta aika paljon, lähinnä keikoilla ja baarissa. Se on myös saanut monia kehuja ;)
Eniten pidän hameessa suht yksinkertaisesta mallista - silti hameessa on mielenkiintoisia yksityiskohtia joiden avulla hame erottuu joukosta.
Asia mistä en pidä on se että laihtumisen myötä hame on jäänyt hivenen isoksi. Noh, onneksi sitä voi pienentää :D

Inspiraatio: 80's sleaze rock/metal sekä muu rock-musiikki: Hardcore Superstar, Crashdïet, Sister Sin, Skid Row jne.

p.s. Älkää pääkaupunkiseudulla asuvat ja siinä läheisyydessä unohtako että naapurimaamme rock-energia valtaa On the Rocksin perjantaina 28.9.!
Luvassa takuu varmasti unohtumaton rock-show Sister Sinin soittamana - ja tästä bändistä löytyy enemmän munaa kuin pienestä kylästä!!
"FUCK THE FASHION!"

Photo: Sister Sin

Jos on jotain kysymyksiä miten olisi mahdollista saada samanlainen hame, kommentoi tätä postausta tai laita sähköpostia skeletonsinthecloset90@gmail.com ja katsotaan mitä on tehtävissä ;)

Hot or not?

Translation ;

This skirt is made of red fakeleather, where's a lot of details!
There's a waistband ( including two buttons in the front to make it easier to keep on ),  metallic zip, eight pieces of D-rings, on the sides straps and O-ring details and also effect stitches.
There's also lining in this skirt, black satin, which make it easy and nice to wear.

I have used this quite much, mostly on gigs and bars. Other people have also liked it quite a lot ;)
By myself I like the most in this skirt this pretty simple model - details make it intresting and different.
Minus sides are that it's a bit too big for me nowdays ... luckily it's easy to fix :)

Inspiration: 80's sleaze rock/metal and some other rock-bands like Hardcore Superstar, Crashdïet, Sister Sin, Skid Row and so on.

If you have some questions or you wanna know how to get a skirt like this, please comment to this post or send me a email skeletonsinthecloset90@gmail.com and let's see what I can do for you ;)


Hot or not?

tiistai 18. syyskuuta 2012

Talk dirty to me - Autumn is here, baby

Sain sähköpostiini perinteisen Gina Tricotin uutiskirjeen jossa hehkutettiin syksy-uutuuksia ja olihan ne pakko käydä itsekin tsekkaamassa!

Monet meistä synkiöistä onkin varmaan huomannut että GT:n on rantautunut pvc-vaatteita ... ihan kauhulla odotan näkeväni niitä ns. normaalien ihmisten päällä. Saatan vaikuttaa kapea katseiselta ämmältä mutta mielestäni pvc sopii loppujen lopuksi harvoille ihmisille ja sen kantajalla täytyy oikeasti olla luonnetta ja munaa kantaa se asu ja etenkin se materiaali!
Mutta toki meitä on moneen junaan ja on niitä jotka ostavat vaatteita vain trendin takia ... en ole oikein koskaan tajunnut mutten myöskään vaivautunut sen enempää tarkemmin tutkimaan että mikä idea siinä on joka sesongista ostaa jotain uutta vain siksi että ne ovat muodissa/in ja kun ne eivät enää ole -> myydä ne pois ja sama rumba taas jatkukoon.
Tai kun ... mulle se on niin päivän selvää että käytän vaatteitani vuodesta toiseen koska tykkään niistä, ne on osa mua ja mun tyyliä niin jotenkin en vain ymmärrä miten joku voi ostaa vaatteen X vain hetkeksi sen takia että joku Voguen suuri kiho on päättänyt että se on syksyn IN-juttu. Sitten hänenkin pitää ostaa se vaikka ei siitä kovasti oikeasti tykkäisikään ... mutta kun ilman sitä ei ole in. Ja kun Voguen kiho sanoo että se on aivan out, niin sitten se on hänestäkin out - onneksi, koska ikinä siitä järin paljon pitänytkään.
Olenko jotenkin outo vai kyseenalaistaako joku muukin tämän kaltaista toimintaa? Tai lähinnä ihmettelee? :D

Mutta löytyihän tuolta uutuuksista vaikka ja mitä kivaa :) Tässä omia must have-juttuja joita toivon mukaan saan hamstrattua, semmoisia mitä oikeasti tarvitsen ja uskon olevan osa luonnollista jatkumoa tyylilleni :)
Syksy on siitä ihanaa aikaa että silloin alkaa tulemaan enemmän synkkiä, syviä ja tummia sävyjä eikä mitään pastelli/neon-hirvityksiä kuten koko kesän ajan x_____x

Aloitetaan vaikka yläosista.






Perus-topit on asia joita tulisi olla jokaisen naisen kaapissa omissa lempi väreissä!
Multa löytyy varmaan sata mustaa toppia, siksi että käytän niitä usein esimerkiksi bändipaitojen alla jne.





Mielenkiintoiset leikkaukset ja kuviot, sekä pitsi toimivat aina!


Se, kelle täydellisen nahkatakin metsästys on ajankohtaista.
Huomioon ottaen kuitenkin se, että tämä on aika hinnakas yksilö eikä edes aitoa nahkaa :/ ( ainakaan tietääkseni )


Sitten alaosia. Olen alaosien suhteen nirso isolla N:llä!! Näissä olisi kyllä mukavia ehdokkaita :)








Vain yhdet legginsit oli joukossa, woohoo!
Ja muistetaanhan kaikki että legginsit EIVÄT ole housut, jumavitunlauta sentään. Ärsyttävää, että ihmiset eivät käytä oikeita termejä saatikka legginsejä ilman että joku peittää berberan koska, sori nyt vaan, mutta ketään ei kiinnosta katsella sun alushousujen tai stringien rajoja. Eli perse piiloon ( olet sitten 40 tai 400 kiloinen ) ja sanasto haltuun, kiiiitos :D



Kiva, salaperäisen mallinen mekko. Mutta en sitten tiedä että olisiko toi loppujen lopuksi yhtään mua kun näkisin sen päälläni :D

Asusteita. Talveksi pitää aina hommata jotain kivoja asusteita että jaksaa läpi tuiskeen ja tuiverruksen. ( Mitä nämä sanat ovat?! ) Ja edelleenkin etsin herra täydellistä Ville Valo-pipoa, hukkasin jo ensimmäisen täydellisen piponi joskus vuonna X :(


Täydellinen mystisen tyylin luoja. Ehkä pakko saada, etenkin niille päiville kun tukka ei osoita kohti taivasta vaan on lepotilassa. Perfection! Mulla tulee tästä tosin vain mieleen Taru Sormusten Herrasta! :D


Pitää olla vähän kinky, ja mikäs parempi tapa lämmittää sääriä.




Vöitä ei voi olla koskaan liikaa, varsinkaan coolin ja kauniin näköisiä. Aidosta nahasta ehkä kaukana mutta menettelee paremman puutteessa!




Käytännöllisiä ja söpöjä laukkuja.
Olen rakastanut H&M:n hapsulaukkuni kirjaimellisesti puhki ja kova tarve olisi uudelle hapsulaukulle. Miksei muuten tuota hapsulaukkua ole alla olevan punaisen värisenä ... mii would laik it a looot!!



Ihania huulipuna sävyjä!!
Olen päättänyt aloittaa käyttämään enemmän huulipunia ... ylimmäinen on ehdoton väri-suosikki, mutta tuo alimmainen voisi olla villinä korttina varsin toimiva! Tai sitten ei kirkkaan punaisten hiusten kanssa mutta ainahan voi kokeilla?

Mitä te sanotte? Mitään suosikkeja? Mitä mieltä ylipäätään olet syysmuodista? Vai oletko jo täysin kyllästynyt siihen että muoti-lehdissä ja blogeissa hehkutetaan murrettuja ruskan sävyjä - joka helvetin syksy? :P

p.s. Kai te jo tiedätte että Wednesday 13 tulee Suomeen keikalle ensi vuonna?! B-I-L-E-E-T!! *rakkaus*

Translation ;

Some autumn favourites from Gina Tricot. Anything what you would like as well? :)