perjantai 22. marraskuuta 2013

Wanna be a part of The Church Tour Part II ?

Haluatko päästä katsomaan Black Veil Bridesia LOPPUUNMYYDYLLE Helsingin keikalle Nosturiin?
Jos vastasit ei, ei varmaan kannata lukea eteenpäin.
Jos vastasit KYLLÄ, suosittelen lukemaan koko postauksen!

Photo : from Black Veil Brides facebook-page.

Miten voin voittaa lipun itselleni?
Kerro minulle enemmän kuin kolmella sanalla, miksi juuri sinun pitäisi päästä katsomaan Black Veil Bridesia. Merkitseekö musiikki sinulle erityisen paljon? Oletko hullu fani? Oletko nähnyt jonkun sekopäisen unen BVB:sta?
"Koska minä haluan" tai "Koska minä ansaitsen päästä sinne" vastaukset eivät tällä kertaa pure. Haluan kuulla luovia, hauskoja ja mielenkiintoisia tarinoita :)
Kunhan vastaat lauantaina kello 18:00 mennessä TÄHÄN POSTAUKSEEN.

Miten saan lipun itselleni?
Lipun voi noutaa lauantai-iltana, maanantai-iltana tai tiistaina Helsingistä. Sovitaan ajankohta sähköpostilla :)
Ainoastaan nouto, koska keikkaan on niin vähän aikaa.

Mitä tarkoittaa jos voitan lipun itselleni?
Pääset katsomaan ilmaiseksi Black Veil Bridesia Nosturiin, Helsinkiin.

Showtimes:

Doors/ovet klo 19:00
Heaven's Basement klo 20:00
Black Veil Brides klo 21:00


Ainoa asia joka sinulta velvoitetaan maksamaan on 2,50€ eteispalvelumaksu ovella = narikka.
Pääsylippu on K-18 mutta sen saa omakseen myös alaikäinen. Alaikäinen EI pääse lipulla baarin puolelle, mutta jos olet yli 18 pääset tietenkin. Muistaakseni siinä vaiheessa ei enää edes lippuja tarkisteta.
Pääsylippu on fyysinen, Tiketin vihreä lippu eli ei PDF-lippu. Lippu on myös ostettu vanhalle ja alkuperäiselle päivälle ; ma 22.4.2013, mutta kelpaa sellaisenaan tällekin keikalle ( varmistettu Tiketistä, lisää infoa TÄSTÄ).
Bonuksena tai miinuksena, miten asian otatkaan, tapaat myös minut :D


Molemmat liput on itse ostettu, joten minä en hyödy tästä mitenkään muuten kuin antamalla jollekkin onnekkaalle toivon mukaan ikimuistoisen illan hyvän musiikin parissa :)

Vastaus-aika loppuu siis lauantaina 23.11.2013 kello 18:00.

tiistai 19. marraskuuta 2013

Rot for Me

Ehkä yksi vuoden parhaimpia kenkä-ostoksia tuli tehtyä syyskuussa. Something new, something rock?


Eräs super-mukava myyjä, jolta olen ostanut muutamankin jutun Goottikirppiksen kautta, oli jälleen kerran valmis luopumaan jostain ihanuuksistaan.

Nämä aitonahkaiset New Rock Negrot ( ? en jaksa googlettaa tätä mallia juuri nyt haha ) ansaitsevat viisi tähteä ja monen monta plussaa päälle. Istuvat jalkaan kuin hansikas ja näillä jaksaa kävellä vaikka kuinka. Toissa viikonloppuisella Tukholman noin 24 tunnin reissulla mulla oli vain nämä kengät jalassa ja hyvin pärjäsin. Samoin vedin Trash Festit läpi näillä ja Litoilla. Nykyään, vanhana aikuisena fossiilina, yhtä tärkeää ulkonäön lisäksi kengissä on mukavuus ja materiaalit.
Tai no, ainakin niissä jotka ostan nimenomaan arkipäiväiseen käyttöön, niillä pitää jaksaa kävellä paljon ilman että jalkoihin alkaa heti koskea tai pakottaa, sen lisäksi että ne näyttävät hyviltä. Tyylistä ei tingitä arki-kenkien suhteen, mutta ei myöskään mukavuudesta. Tiedä sitten kuinka moni kutsuu arki-kengiksi kenkiä joissa on about 10cm korot ... mutta ... minä kutsun :D
Sopivat täydellisesti arkeen niin farkkujen kuin hameiden kanssa, sekä tietenkin keikoille ja klubeille.
Materiaalinsa puolesta suosin aitoja materiaaleja, etenkin aitoa nahkaa. Mielestäni on paljon ekologisempaa ostaa kenkiä jotka tulevat kestämään pitkään eivätkä ole yhden sesongin juttu. Tekonahkaiset kengät olisivat hyvä valinta jos ne kestäisivät käytössä yhtä pitkään kuin aidoista materiaaleista tehdyt.
Omistan itsekin tekonahkaisia kenkiä, mutta nykyään niiden on oltava todelliset mindblowing-tapaukset että semmoiset suostun kaappiini ottamaan.
Ei ole yksinkertaisesti järkeä ostaa kauniita mutta täysin hepposia kenkiä, jotka kestävät muutaman käyttö kerran jonka jälkeen ovat ihan finito. Kyllä, aitonahkaisissa kengissä saattaa olla nolla jos toinenkin lisää mitä tulee kertakäyttö-kenkiin, mutta niissä on sitten muutama nolla käyttöikääkin lisää. Joskus kannattaa ajatella ostoksiaan pitkällä tähtäimellä, ei ajatusmaailmalla "halvin on paras". On kestäviäkin tekonahkaisia kenkiä mutta olen aika varma että you got the point, mitä tarkoitan. Materiaalin eron myös huomaa - niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Useimmiten aidoista materiaaleista valmistetut kengät eivät ole niin muovisen näköisiä ja tuntuvat jaloissa paremmilta, pehmeämmiltä sekä muotoutuvat käyttäjän jalan mukaisesti ajan kuluessa.

Mielipiteitä on monia, mutta itselle suurimmat jutut ostamisen suhteen nykyään ovat nimenomaan ulkonäkö, mukavuus, aidot materiaalit, second hand.
Tänäkin vuonna 95% ostamistani asioista, vaatteista, kengistä ja asusteista on ollut täyttä second handia mistä olen hyvin ylpeä. Miksi ostaa aina uutta, tukea tätä hirveää kulutus-ajatusmaailmaa? Yhden vaatteen käyttö-ikä määritellään trendien perusteella jotka muuttuvat tiuhaan tahtiin, mallistoja lyödään kauppoihin paljon nopeammalla tahdilla kuin perus kevät-kesä-syksy-talvi-idealla. "Uusia tuotteika joka viikko!"  Miksi?
On kivaa ja hienoa että ollaan luovia, mutta että pitää koko ajan tuottaa jotain uutta, jotain joka ei kestä kauan, jotain johon kiinnostus lopahtaa parin kuukauden sisällä? En ymmärrä.
Itse olen alkanut muokata vaate -ja kenkkä-kaappia semmoiseeen uskoon, että pystyisin näkemään itseni niissä viiden, jopa kymmenen vuoden päästä. Seuraan trendejä silkasta mielenkiinnosta muotiin mutta on käsittämätöntä että joku oikeasti pukeutuu johonkin karmaisevaan vain sen takia että joku sanoi että se on muodikasta. Että muutaa tyyliään sen perusteella mikä on milloinkin in ja milloin ei. Eihän se ole omaa tyyliä nähnytkään, sehän on toisten keksimien 'sääntöjen' perusteella luotu köyhä kopio esikuvistaan. Kopiointi on eri asia kuin vaikutteiden otto, mutta sekin on valitettavan hukassa oleva totuus näiltä nykyisiltä ah-niin-upean-ja-erikoisen-"tyylin" omaavilta bloggaaja-tädeiltä. Lal lal laa, menipäs taas syvälliseksi :D






Kengät ovat jotain nilkkureiden ja saappaiden välimaastoa vartensa puolesta, ja omistavat nuo New Rockeille tunnusmaiset solki-rivistöt ja nyöritykset. Loppujen lopuksi aika simppelit kengät, joissa on muutamia kivoja ja koukuttavia yksityiskohtia.
Olen hyvin kranttu mitä tulee kenkiin, usein toimivin yhdistelmä onkin musta pohja ja hopeat yksityiskohdat, as you can see. Korot ovat hopeiset, mielestäni erittäin hauska ja kaunis yksityiskohta. Platoakin löytyy jonka ansiosta ovat helpot kävellä ja koska korko ei ole mikään piikkikorko, ovat nämä erittäin tukevat ja sopivat talveenkin. Varsinkin kun pohjat ovat ns. traktori-pohjat :P

Täydelliset kengät, ettenkö sanoisi. Bongasin netistä tätä samaista mallia mm. semmoisena, joissa on pidempi varsi ja nyöritys edessä maihari-henkeen. Ihan taivaallinen yhdistelmä!
En voi muuta kuin suositella tätä mallia, jos etsii tyylikkäitä, rock-henkisiä sekä samalla jaloille mukavia kenkiä niin arkeen kuin klubeiluun. :)


Translation ;

My new New Rock-shoes!
Love them, they're very easy to walk and look very nice. They're made from real leather so they should last a long time :)
I bought them from second hand-internet ''shop''.

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ghouls of my Dreams ; Wednesday 13 + SISTER at O2 Academy Islington, London, 13.3.2013

Meidän muutaman päivän Lontoo-reissu maaliskuussa huipentui keskiviikkona 13. päivä Wednesday 13:n ja SISTERin keikkaan, O2 Academy Islingtonissa!

Ei ollut ehkä maailman järkevin idea bailata kaikkina iltoina, eikä varsinkaan sammua otsa kiinni hostellin sängyn kaiteeseen, mutta joskus ei elämä mene ihan niin kuin suunnittelisi. Jäätävä olo aamulla, jäätävä naama tuijotti peilistä takaisin ja se kaiteen painauma otsassani oli ihan jäääääätävä :D
Kaiken huipuksi meidän ihanaiset Lontoo-kaverit olivat kertoneet kuinka Lontoossa oli kevät jo pitkällä, aurinko paistoi ja linnut lauloi. Ekoina päivinä meille selvisi että me kylmät skandinaavit taidettiin tuoda kylmyys mukanamme ja lopulta lumikin. Ei niin kovin kiva juttu!

Ei tarvinnut edes esittää tyhmää turistia kun semmoisia oltiin, etsiessämme keikka-paikkaa. Tiedettiin ainoastaan missä jäädä pois metrosta, ja sieltä laahustaessamme pysäytettiin viattomia ohikulkijoita ja pakotettiin ne kertomaan meille missä se mesta on koska aivot oli jäänyt eilen illalla niin pahasti Deviin ( syytetään Philiä! ) eikä ruokaa / tasottavia näkynyt missään joten ei jaksettu etsiä itse.
Lopulta löydettiin perille, ja Luojan kiitos, siellä ei tainnut olla kuin muutama jonottaja. Oltiin paikalla ehkä joskus 10 tai 11 aikaan aamulla, ovet taisi aueta joskus 19 aikaan. Näin kuulostaa ihan käden käänteessä-jonotukselta mutta se oli kaikkea muuta kuin helppo ja nopea jonotus :D
Itse keikka-paikka oli todella hämärästi ostoskeskuksen yhteydessä, kesti hetken löytää se mutta onneksi ovi oli tosiaan semmoisen katoksen alla koska muuten ei olisi paljoa naurattanut myöhemmin.

Koska jonotus-paikka sijaitsi varjossa, oli kylmä ja tuuli eikä jaksettu pitää parhaimpien jonottajien-viittoja yllämme siirryttiin melkein heti vähän matkan päässä sijaitsevaan tuttuun kaveriin eli Mc Donald'siin syömään ja ihmistäytymään. Jossain vaiheessa operaatiotani rupikonnan morsiamesta zombin morsiameksi Niina taisi nukahtaa pöytään :D


Oli pakko ottaa muutama räpsy Mäkin vessassa, näinkin edustavia oltiin. Myös edellisen Lontoota/tätä keikkaa koskevan postauksen asu-kuvat ynnämuut hömpötykset oli kuvattu tässä upeassa Mäkin professionäääääl-vessa studiossa!
Lopulta meidän oli pakko taipua ja nöyrtyä ja tepastella takaisin jonoon jäätymään. Tutustuttiin siinä niihin muutamaan muuhun jonottajaan ja ne jaksoivat naureskella meidän uikutukselle kylmästä säästä vaikka ollaan Suomesta. Mutta jos meille mainostetaan että kevät-sää, aurinkoinen ja lämmin sellainen, niin ei me pakata mitään kovin lämmintä mukaan.
Onneksi mulla oli mun lämpöiset thermo-sukkahousut mukana, lainasin ne Niinalle sen Leg Bonesien alle ettei se olisi ihan pystyyn jäätynyt. Minä sitten tärisin pelkissä normi-sukkahousuissa, luriksessa ja molemmilta löytyi hupparit ja nahkatakki. Normaalisti kun ollaan tuollaisella säällä jonottamassa niin mukana on vähintään pari huopaa ja pari makuupussia. Oivoivoi kuinka käsittämättömän rupaa se oli :D
Tosin ei kyllä vetänyt vertoja joulukuun Twins Of Evil-jonotukselle. Tulee kylmä pelkästä ajatuksestakin ...

Eikä siinä vielä kaikki! Tietenkin Lontoo päätti näyttää meille millainen on perus englantilainen sää ja sieltähän rupesi satamaan vettä. Enemmän tai vähemmän kuin Esterin berberasta ja koko loppu-illan. Helvetin hienoa. Helposti pystyi heittämään hyvästit hyvältä näyttävälle naamalla ja hiuksille ja päätettiin että koska look on jo tuhoon tuomittu niin viedään samantien hautaan asti - haettiin kaupasta muutama pullo Breezeriä, punaista tottakai. Olo parani huomattavasti, ja hieman lämpimämpikin tuli!


Melkein tarkalleen toisella puolen käytävää/tietä/katua/whatever keikka-paikkaa oli yleinen WC. Niina värjötteli siellä suurimman osan ajastaan ja minä sitkeänä sissinä pönötin jonossa. Osaa jengistä otti aivolohkoon se kun huudeltiin toisillemme mutta oltiin liian laiskoja ja kylmissämme vaivautuaksemme käyttäytymään.
Jossain vaiheessa päivää sinne edessä siintävälle parkkikselle ( joka myöhemmin paljastui bäkkäriksi / bäkkärin parkkikseksi ) ajoi tutun näköinen paku. Ja sieltä tepasteli ulos vielä tutumman näköistä jengiä! Kaikki muut jonottajat oli ihan että "mitä sä nyt sekoat jostain tavallisista mustapäistä" mutta kun ne eivät olleet tavallisia nähneetkään vaan SIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIISTERIT!!!
Niistä lähti niin kuuma aalto luontoäidillekin että sade lakkasi hetkeksi ja aurinko rupesi himmeästi paistamaan. Mulle nyt tuli niiiiiin kuuma samantien kun Carimuksen ( on kiva muotoilla uusia lempinimiä hahah ) ensimmäisenä valokeilasta bongasin että melkein suli vaatteet päälle. Siinä ne sääti kaikkea mahdollista, sinänsä ihan viihdyttävää katsottavaa koska olivat ihan yhtä uunoja kuin me. Skandinaavit osaa ... olla harvinaisen eksyksissä Lontoossa. Hyvä me!

Yritin toki käyttäytyä jonossa ihmisiksi ja olla tosi coolisti vaikka mun teki mieli hypätä sieltä jonotus-aidan takaa, ensin toki elokuvamaisesti laittamalla se aita tuhannen bimbulan päreiksi, ja riemusta kiljahdellen hyppiä ja tanssia Siskojen luo! Ilmeisesti typerä virneeni ja mukamas lämmön säilyttämiseksi tarkoitettu pomppiminen ei jäänyt Timpsukalta huomaamatta vaan se hämmentyneen näköisenä heilutti mulle. Se varmaan vain toivoi näkevänsä harhoja ... "eiiii taaaaaaas toi suomalainen pimatsu on täällä, EIIII!! Koska se hankkii elämän?!" :D
Niiden keskittyessä roudaamaan ja säätämään pakunsa kanssa meihin tuli Niinan kanssa ihan uutta eloa. Jos nekin olivat selvinneet perille, niin kuin me, meidän on pakko selvitä eturiviin. Niina olikin jo liittynyt seuraani itse jonoon ja siinä riemusta kiljahdellen skoolattiin ties millekin. Ainakin meille, ehkä vähän niillekin.
Ilmeisesti Breezer halusi nolata minut koska tapahtui seuraavaa ;
Niinalle tuli TAAS vessa-hätä ja se luikki lurikset viuhuen vessaan. Jäin siihen yksin parin tyhjän Breezer-pullon kanssa odottelemaan ja pitämään huolta kahdesta muusta pullosta kädessäni. Toki siinä oli otettava huikkaa omastani sillä aikaa että lämpimänä pysyi. Naureskeltiin hetki sitten Niinan kanssa kuinka deekulta näyttäisin jos Sisterit sillä aikaa kävelisi ohitse kun pidin huolta tyhjistä pulloista ja niistä ei-niin-tyhjistäkin. Ei olisi vissiin pitänyt manata koska voitte arvata mitä tapahtui.
Yritin kaikkia mahdollisia keinoja ottaa telepaattista yhteyttä Niinaan ettei mun tarvisi nähdä jätkiä yksin mutta siellä se luritteli sen verta pitkään että saapui vessan ovelle vasta kun vahinko oli tapahtunut. No mutta joo, olihan se omalla tavallaan siistiä nähdä niiden muiden jonottajien ilmeet kun jotkut random svenssonit tulevat ihan oma-aloitteisesti luokseni naama hymystä soikeana. Musta tuntuu etten ollu ihan niin cool kuin olisin halunnut olla siinä tilanteessa hehe ... WAAAA SE OLI IHANAA SILTI vaikkakin mua semisti hävetti se kuinka ... rappiolliselta näytin sillä hetkellä. Tosin veikkaan että ne ei kamalasti yllättynyt siitä, meillä on varmaan joku mega-deeku maine niiden silmissä. Meidän ensimmäisestä Sisterin keikasta EI PUHUTA julkisesti koska minttuviina oli aivan liian hyvä kaveri sinä iltana.
Jätkät oli tietenkin ihan mitä-vittua-te-täällä-teette fiiliksillä ja siinä samalla oli hyvä hetki pyytää Niinaa liittymään joukkoomme. "Moiii, tässä on mun vaimo!" ... ja tule pelastamaan mut tältä moi-oon-spurgu nöyryytykseltä. Onneksi tosin kaikki, ainakin me skandinaavit, ymmärrämme sen että viina auttaa pysymään lämpimänä.




Koska Richard Armitage aka Thorin Oakenshield.
Kivat altaat/lavuaarit vessoissa kivalta merkiltä!

Meidän vessa-photoshootin jälkeen ( meillä on selvästi joku tiedostamaton mutta syvä rakkaus-suhde vessoihin ... ) oli aika valmistautua pönöttämään jonossa niin että olisi valmiina spurttaamaan eturiviin kuin Usain Bolt konsanaan yleisurheilussa miesten 100 metrin finaalissa.
Luultiin että meidän suosikki-kaupungissa, Lontoossa, ovien avaus-jonotus-portti-jne hommat sujuisi ongelmitta mutta oltiin taas sairaan väärässä. Ensin sai ojentaa niitä perus hei-tulen-tuntia-aikaisemmin-ja-kävelen-ekaksi-jonoon tyyppejä oikein olan takaa. Jos ostat VIP-paketin, kannattaa varmaan tsekata siitä että se EI VITTU SISÄLLÄ oikeutta kävellä koko jonon ohi viittä minuuttia ennen ovien aukeamista. Se ei sisällä minkään sortin oikeutta siitä, että pääset ennen muita sisään.
Se sisältää ainoastaan takuun siitä että olet vitun idiootti koska maksat melkein 100 euroa siitä että pääset tapaamaan henkilön, jonka voit tavata myös keikan jälkeen. Okei, ainut asia mikä mua harmittaa tossa etten ostanut VIP-pakettia on se että siitä sai super-hienon "I went to Wednesday 13's meet & greet and all what I got was this fucking t-shirt" paidan :D
Muuten ei. Paasattakoon tähän väliin se, että musta on turhaakin turhempaa ja säälittävää lesoilla muille tavanneensa julkkiksia, muusikoita yms. maksamalla siitä tapaamisesta. Old school meininki on se ainoa ja oikea tapa tavata niitä ; venataan berbera jäässä keikan jälkeen ulkona tai vaihtoehtoisesti bailataan lämpimässä backstage-passin ansiosta. Siinä on sitä itse fiilistä! Lukuhihna meiningillä toteutettu meet&greet tuskin on edes sen arvoista. Joskus ei saa edes itse kuvata artistia tai sanoa sille kahta sanaa enempää. Helvetin hienoa? NOT.
Maksaisi yli 100 euroa jonkun tapaamisesta? Noloa ja naurettavaa, sekä selvää rahan tuhlausta. Tuolla 100 eurolla kun olisi voinut matkoineen päivineen katsastaa muutaman muunkin samaisen artistin keikan matkoineen päivineen, näin esimerkiksi.


Eikä siinä vielä kaikki, ei todellakaan. Lopulta meidät laitettiin toiseen jonoon koska meillä ei ollut ns. oikeita lippuja vaan paperilappu jossa luki varausnro jne. Tietenkin, se homma jolla tollaiset liput hoituvat oli mennyt juuri rikki. Jäädyttiin berbera jäässä vajaat 10 tuntia ja tuloksena se, että seisotaan siinä itku kurkussa kun toiset juoksee vierestä ohi . Siinä vaiheessa fiilis oli kaikkea muuta kuin katossa, me vaan itkettiin kun se muija vain hidasteli ja hidasteli siinä eikä suostunut millään uskomaan ettei meillä ole mitään taka-ajatuksia, ei olla muka ostettu oikeesti lippua jne. Vähän vaikeaa hakea se lippu sieltä paikan päältä kun asuu itse Suomessa. Piti todistaa henkilöllisyytensä ja kaikkea muuta mukavaa. Tuli siihen eteen vielä eräs italialainen lumppu heilumaan ja hidastelemaan ja lopulta suutuksissani käskin senkin painua siitä sinne minne aurinko ei paista. Tyyppi on tullut kuvaamaan ja silti etuilee niitä joiden on nähnyt jonottavan siinä koko päivän? Joiden tietää haluavan eturiviin? Makes no ffffffucking sense, biaatch. No, minimuijat tunnetusti on perseestä, oli kyse mistä tahansa.

Lopulta päästiin kuin päästiinkin paikkaan sisään, siinä sitten yrittää naama kyynelistä juosta kilpaa nokkelien britti-lasten kanssa portaita portaiden perään, tietämättä minne edes pitää juosta. Eturivi oli tottakai täynnä, mutta tulipahan tehtyä sellaista mitä itse inhoan yli kaiken :D
Siinä oli sen verta löysää että oli pakko käyttää tilaisuus hyväksi ennen kuin joku muu käyttäisi joten kylmästi ängettiin siihen pitkät skandinaavi vartemme. Hitaasti mutta varmasti. Pari lantio-liikettä ja avot. Vähän kyllä vihlaisi kun tietää itse miten perseestä tommoinen on mutta siinä vitutuksen vallassa sekin vihlaisu katosi aika äkkiä, varsinkin kun 100% ihmisistä sun ympärillä oli niitä jotka olivat tulleet 10 minuuttia ennen ovien aukeamista. Eihän se niiden vika ollut että meidän kohdalla ovien aukeaminen plörähti pahemman kerran mutta minkäs teet. Muutaman tyypin päässä oli meidän kivat jonotus-kaverit jotka onneksi oli ihan "jeee, te pääsitte siihen!!" meiningeissä ja kannusti meitä änkeämisessä. On se vakavaa tuo eturivi-puuhastelu :D

Mun vieressä oleva tyttö oli tosin asiasta eri mieltä ja päätti mukiloida mun kättä molempien keikkojen ajan. Joo, oltiin elämää hirveämpiä bitchejä kun siihen ängettiin ja fanitettiin Sisteriä josta kyseinen hupakko ei ollut varmaan koskaan edes kuullut eikä kiinnostanut oppia tuntemaan ... Ei ole myöskään ongelmani se jos et saa kunnolla henkeä kerta olet tunkenut päällesi korsetin, eturiviin. Äly hoi? En tajua ihmisiä jotka eivät ymmärrä että eturivissä tulee AINA painetta, änkeämistä, ties mistä voi saada päähänsä ja se meno ei todellakaan ole mitään väljää pyhäkoulu-meininkiä. Sääntö nro 1 keikkailussa : älä tule eturiviin, jos et ole valmis ottamaan vastaan sitä mitä se tuo tullessaan tai et halua tuntea painetta. Oli sun takanasi 20, 200 tai 20 000 ihmistä niin takuu varmasti suhun kohdistuu painetta ja on ihan turha valittaa kun ei ole viiden metrin pituista hajurakoa takanasi. Argh!
Koitettiin parhaamme mukaan olla ystävällisiä törkeän änkeämisen jälkeen mutta se oli sama kuin olisi puhunut seinille joten ei sitten.
Kaiken huippu oli kyllä se, että jollain riittää energiaa kynsiä ja hakata toista muutaman tunnin ajan, mä ainakin fokusoisin sen energian keikan fiilistelyyn ja katsomiseen, nielisin siinä sen karun tosiasian että tuo sotanorsu on tuossa ja pysyy mutta hei mulla on anygays paikka tässä eturivissä, mutta kai mä olen sitten niin upea persoona että peittoan jopa Wednesday 13:n. Tai että menee valittamaan bändiläiselle kun nuo kaaaaamalat lumput änkesi siihen eturiviin ... joo, mäkin käyn aina valittamassa kun känni-ääliöt hakkaa, puskee ja lähentelee keikoilla ja niitä bändiläisiä varmaan kiinnostaa kuin kilo paskaa. Ihmiset ... meitä on moneen lähtöön, facepalm kertaa 13.
Kaiken vihan keskellä mulla oli edelleenkin oman tunnon tuskia änkeämisestä mutta siinä vaiheessa kun nipistelyä, nahistelua, haukkumista ja paskan jauhamista on kestäny tyli kaksi tuntia ei vaan pystynyt olla antamatta takaisin. Menipähän perille ettei kylmille skandinaaveille ryppyillä :D

Eturivi, paras rivi.

Eturivissä ollessa oli aikaa posetella ja sain meistä muokattua PhotoScapella ihmisen näkösiä vaikka sade, Breezer, itkeminen ja muu paska oli kohtuu hyvin laittanut naamat uuteen uskoon. Ja sitten olikin vuoro maailman parhaimman bändin!

Oli muuten Niinan ensimmäisen Sisterin keikka. Aika hienosti viety Sister-neitsyys :P






Sister oli aika uusi juttu Englannissa eikä siellä tainnut olla meidän lisäksi kovin montaa muuta joka olisi yhtä hyvin ruåttalaisten humpan tunnistaneet. Onneksi kuitenkin jengi oli hyvin messissä ja selvästi lämpeni mitä pidemmälle keikka jatkui :)

Super onnellinen olin kuullessani ehdottoman lempi-biisini Too Bad For Youn ja ennen toiseksi vikaa biisiä päätti Rikki valistaa Lontoon kansaa siitä, kuinka heidän kaksi suomalaista ystäväänsä ovat tulleet Suomesta asti katsomaan heitä joten pikkuisen respectiä heille!! Mehän oltiin ihan riemusta halkeamaisillamme Niinan kanssa ja Rikki sai enemmän aihetta nauruun kun oltiin niin hämmästyneitä. Ihana tyyppi, rakastan. Toisin kuin se muikkelo mun vieressä, se katsoi meitä niin murhaavasti ettei mitään rajaa. Kateellisten panettelua, wadap wadap.
Ihan kuin siinä ei olisi kaikki niin Jeemeli päätti omistaa yhden meidän lemppareista, Bullshit & Backstabbingin MEILLE!!!!!! Siinä vaiheessa, kun sun lempi-bändisi omistaa sulle yhden sun lemppari-biiseistä on jotain maailman hienointa. Asian muisteleminen saa mut vieläkin hymyilemään ja ihan super onnelliseksi. Ehdottomasti yksi hienoimmista hetkistä elämässä ja hetki joka ei koskaan unohdu. Siinä meinasi skandinaavit haljeta riemusta :)
Soittivat myös uuden biisin nimeltä Slay Yourself joka kuulosti ihan sairaan hyvältä!


Setlist :
Body Blow
The Unlucky Minority
Hated
Spit on Me
Bullshit & Backstabbing
Slay Yourself 
Too Bad for You

Kiitos Sister. Olitte parhaita!


Sitten olikin vuoro itse pääjehun eli Wednesday 13:n. Oltiin sitten niin täpinöissämme että murrettiin melkein toistemme kädet!
Niinalta vietiin toinen neitsyys heti perään tyylillä koska neiti oli sen verta onnellista hyytelö keikan jälkeen ;)
Kun Death Arise lähti introna pyörimään niin kiljumisesta ei meinannut koko paikalla tulla loppua. Oli sanomattakin selvää, kuka oli Islington Academyn kruunaamaton kuningas sinä iltana, ketä kaikki odottivat ja palvoivat kuin kuuta nousevaa. Kutkuttavan odotuksen jälkeen kävelivät toinen toisensa perään bändiläiset lavalle ja huutomyrskyssä oli aivan oma, ihon kananlihalle nostava tunnelma. Blood Suckerin alkaessa ja herra Wednesday 13:n kävellessä korokkeelle tuntui että paikka saattaa räjähtää hetkenä minä hyvänsä!
Fiilis oli kirjaimellisesti katossa ja sydän meinasi pompata rinnasta ulos.

Näin lapsukaiset, ne täydelliset rock'n'roll showt alkavat.




Kysyin parin biisin jälkeen Niinan mielipidettä, neiti kun oli epäilyttävän varma siitä ettei Sisteriä setä Keskiviikko helposti pesisi. Ilmeestä päätellen Niinakin oli sitä mieltä että Wednesday 13 on horror'n'rollin kuningas ja ehdottomat prinssit ovat Sister.

W13:n show on täysin omaa luokkaansa. Catchaava, arvoituksellinen, pelottava, seksikäs, täynnä toimintaa ja tykitystä alusta loppuun asti. Se karisma ja taito mikä bändistä huokuu on uskomatonta sekä etenkin itse W13:n kohdalla jostain toisesta maailmasta. Hän kiersi yleisön pikkusormensa ympäri nanosekunnissa ja nautti selvästikin siitä täysin siemauksin.

Ei ihme että Lontoo on W13:n lempilapsi, etenkin keskiviikkona 13. päivä. Herra oli hyvin mielissään tästä ja kiitti yleisöä moneen kertaan että olivat tulleet juhlimaan juhlapäivää kanssaan ... joka tietenkin peittoaa perjantai 13. päivän mennen tullen ;)



Noi reidet ... oijoijoi.

Setti painottui alku- ja loppu päästä uusimman levyn The Dixie Dead materiaalin yhdistettynä upeasti ja monipuolisesti aikaisempiin levyihin sekä niiden suosikkeihin.
Blood Sucker, House By The Cemetery, Get Your Grave On, God Is A Lie ja Hail Ming oli sellainen aloitus setti keikalle että siinä pelkäsi päästävänsä lorautuksen jos toisenkin housuihinsa silkasta innostuksesta, onnesta ja käsittämättömästä hypestä.
Sen lisäksi että bändi näytti olevan ihan pähkinöinä niin takuu varmasti oli jokainen yleisönkin puolella, taidettiin kaikki leijua jossain 7. taivaassa. 

Tiedä mistä koko bändi repii käsittämättömän energiansa ja karismaattisuutensa, mutta se on niin koukuttavaa että lämpeäisi lumiukkokin alta aikayksikön. Flirttailevana, hieman pelottavana ja paljon kontaktia yleisöön ottavana Wednesday 13 on yksi maailman parhaimmista keulakuvista, jos minulta kysytään. Harva suuremmankaan bändin keulakuva aiheuttaa samanlaisia tuntemuksia, on niin 'sisällä' jutussa ja antaa kaikkensa kuin hän. Toki näin pystyisi sanomaan kenestä vaan, mielipiteitä kun on moneen lähtöön,  mutta näillä keikoilla fiilis on aivan toisenlainen kuin vaikkapa isoilla areena-keikoilla joita Mötley Crüe vetää. Hämyinen klubi tunnelma tosin sopii kuin vodka Breezeriin W13:lle parhaiten, mutta uskaltaisin silti väittää hänen olevan yksi musiikilleen ja faneilleen omistuneimpia vokalisteja kautta aikojen.
Ja se jos mikä on upeaa katseltavaa, ettei yksikään keikka ole läpihuuto-juttu tai pakko pullaa. Tyyppi matkustaa omaan piikkinsä Skandinaviaan ( vuoden 2011 kiertueella ) koska tietää jengin haluavan hänet sinne, vaikka promoottorit sun muut saattavat olla/olevat eri mieltä asiasta. Miinukselle jäädessään ovat kuitenkin autuaan otettuja, onnellisia ja vakuuttuneita siitä että reissu oli kaiken arvoista. Vitut rahasta, vitut maineesta ja mammonasta. Tärkeintä on että itsellä on kivaa, faneilla on kivaa ja näytetään maailmalle yhdessä isoa keskaria.
Samaa ei voi sanoa puolistakaan maailman bändeistä nyky-aikana.

On vaikea löytää sanoja miten kuvailla keikkaa, kun tuntuu että mikää sana ei ole tarpeeksi ylistävä. Se oli vain niin out of this world. Vertaistaan saa hakea!! Ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi.
On myös vaikeaa laittaa mihinkään suosikki-järjestykseen biisejä, koska 19 biisin listassa ei ole yhtäkään keskivertoista biisiä. Harva bändi edes vetää nykyään näin pitkiä settejä, introineen, spiikkeineen ja encoreineen päivineen.
Mitään en tuossa setissä muuttaisi, lisäisin vain ahneena ihmisenä ehdottoman lempparina joka uupumaan jäi eli Calling All Corpsesin siihen. Ennen sitäkin se ei hipoisi täydellisyyttä vaan se oli täydellisyyttä.  Se on täydellisyyttä.

Ei kiinnostanut, ei välittänyt että oliko seisonut tunnin vai kolme siinä fiilistellessään, keposesti olisi mennyt tunti jos toinenkin vielä.
Tätä parempaa showta saat hakemalla hakea, sen voin kertoa!


Setlist :
Blood Sucker
House By The Cemetery
Get Your Grave On
God Is A Lie
Hail Ming
The Ghost of Vincent Price
Curse the Living
Rot For Me
Put Your Death Mask On
Dixie Dead
All American Massacre
I Want You… Dead
Till Death Do Us Party
Too Fast for Blood
Rambo
I Walked With A Zombie
Scream Baby Scream
--- encore ---
I Love To Say Fuck
Bad Things

Ehdottomasti yksi vuoden parhaimmista keikoista, koko elämäni parhaimmista keikoista ja parhaimmista kiertueista ikinä.
Sisteriä parempaa lämppäriä Wednesday 13 kyllä saa etsiä ja kauan, tämän parempaa yhdistelmää ei ole olemassa.

Kiitos Wednesday 13. Olet ja olette parhaimpia IKINÄ.


Keikan jälkeen oli aikasta heikko olo ja siinä luita kasatessa kokoon näkyi väki joukossa tuttujakin naamoja kuten Sister Sinin Liv. Oli ihanaa nähdä häntä, vaihtaa kuulumisia ja hengailla loppu iltana. Upea nainen :)
Oli törkeästi poistuttava hetkeksi seurasta, seuraavalle tasanteelle ja vessaan. Peilistä näkyi semmoinen ilmestys että keikka ei ainakaan ollut näitä plikkoja kylmäksi jättänyt, päinvastoin. Sen verta rajua menoa että oli rakkaaseen mekkooni oli tullut reikä, nyyh.

Päätettiin että sama se vaikka näytetään haudasta nousseilta hikisiltä zombeilta, mennään moikkaamaan tyyppejä, sopi ainakin tunnelmaan!


Mun, Niinan ja Rikkin paras kaveri-kuva.


666. Pahiksia ollaan.


Meillä oli erittäin kehittävät keskustelut Rikkin kanssa, puhuttiin mm. siitä kuinka ärsyttävää mutta siistiä on olla näin pitkä. Siihen tuli jossain vaiheessa joku minimuija kysymään Rikkiltä että "Miten sä olet noin pitkä?". Rikki otti meidät käsikynkkäänsä ja totesi hänelle että me skandinaavit juodaan paljon maitoa. Paljon.
Muuten hyvä mutta meistä kumpikaan Niinan kanssa ei juo maitoa :D Mitä sitä nyt hyvää argumenttia pilaamaan tosiasioilla.

Hihkui myös kuinka siistiä oli kun oltiin sinne asti tultu katsomaan just niitä! Rikki boy, koska vaan. Ei kuulemma naamat vielä kyllästytä, saa nähdä koska mieli muuttuu haha!

Rebel-Bowie ja Jamie.

Jamie ja grumpy Skrillex.

Jeemeli se vasta hauska tapaus olikin! Juoksi portailta Livin luota meidän luo kamalan vihaisena ja enemmän tai vähemmän vihaisena rääkäisi "Mikä Sua vaivaa?" ja olin että "Niiin ...?". "Sä olet joka keikalla, joka paikassa. Mikä sua vaivaa?! Ei me olla niin hyvä bändi!" "No tota, musta/meistä olette ..." "Ihan vitun hienoooo! Hei muuten älkää ottako sit Bullshittia mitenkää henkilökohtaisesti, musta se biisi vaan sopi just teille". No varmasti, kun laitettiin siellä englantilaisia minimuijia ojennukseen :D
Niina myös oikein elegantisti grumpyili kun ei muka halunnut kuviin mutta me laitettiin Jeemelin kanssa Skrillex ojennukseen.

Sain myös jonkun multi-älyn väläyksen, halusin Sisterin paidan muttei mulla ollut rahaa. Euroja vaan käteisenä ja paidat oli tietty puntina, jengi koitti kortilla ostaa mutta nej nej:tä lyötiin vastaukseksi. Yritin tuputtaa sille myyjä-miekkoselle että mitä jos maksaisin euroilla, mutta nej nej. Kysyin sitten Jeemeliltä että onko mitenkään mahdollista että saisin ostaa paidan tällä 10 euron setelillä, maksan loput seuraavalla keikalla mutta kun mulla ei ole käteistä ja te jatkatte kuitenkin Keski-Eurooppaanja määää haaaluan teidän paidan ... "Anna sille mitä se haluaa tolla kympillä, se saa ottaa mitä haluaa sillä, se on meidän hyvä kaveri" oli Jeemelin vastaus yrmyhkölle myyjälle. Kai siitä olisi voinut puoli pöytää tyhjätä mutta en tietenkään sitä tehnyt vaan otin vähän väriä vaatekaappiin valkoisen bändi-paidan muodossa :)


Ahahaha Cari. En kestä!!! Maailman ihanin ja paras rumpali. Oli ihan pähkinöinä kun oltiin tultu sinne asti, se ei meinannut lopettaa sitä hihkumista. Ollaanhan me ihania ja sitä on vaikea ymmärtää :P
Carin ja Rikkin kanssa pohdittiin siinä että baariin voisi lähteä ilta jatkamaan mutta spekulaatioiden kesken meidät kaikki häädettiin ulos koko mestasta. Sovittiin siis treffit ulkopuolelle ja valmistauduttiin Niinan kanssa myös jäätymään niin pitkään että herra Wednesday 13 tulisi ulos :P

Ei tietoakaan kuinka monta tuntia siellä takana hengailtiin ja juteltiin, jopa Timpsukka pääsi hirveessä humalassa meidän kanssa jutustelemaan siihen vaikka kuinka kauaksi aikaa. Tapettiin myös aikaa Rikkin ja Carin kanssa puhumalla aika lailla kaikesta maan ja taivaan välillä sekä samalla pohtien että missä riipastaan kovat kännit seuraavaksi.
Oli myös super hienoa kun kaksi ruotsalaista monsteria huomasi pikku pojan odottelemassa pihalla W13:a, menivät juttelemaan hänelle koska olivat ihan pähkinöinä siitä miten niin nuori poika siellä sitkeästi vanhempiensa kanssa odotteli setä Keskiviikkoa. Veivät pojalle plekuja ja jotain Carin rumpu-hommeleita ja kävivät juttelemassa ummet ja lammet. Oonko koskaan maininnut kuinka hyviä tyyppejä Sisterit on? Jos en, tuossa hyvä esimerkki.

Pojilla rupesi hermot menemään kun me "ei oltu varmoja mihkä baariin mennä" vaikka me oltiin varmoja vain yhdestä asiasta eli siitä että halutaan nähdä Keskiviikot. Ilmeet oli hyvät kun innosta puhkuen pingottiin Romanin, Jackin, Troyn ja muiden kumppanien luo puhumaan. No mutta heeeeeiiii! Saatoin myös tokasta Niinalle että "jos se helvetin Keskiviikko ei kohta tule haen sen omin käsin tuolta ja nyljen sen, eikö se ymmärrä että meidän perseet jäätyy!!" ja tietenkin se juuri sillä samaisella sekunnilla oli tullut sieltä ovesta ulos ja kaikilla oli niiiiiin helvetin hauskaa. En vain osaa :D

Oltais niin hyvä pari.

Wednesdayn köpötellessä ulos ja hengaillessa siellä ei ollut enää paljoa porukkaa jäljellä. Oli loputtomasti aikaa jauhaa paskaa ja W13 osottautui hetki hetkeltä upeammaksi ja hauskemmaksi tyypiksi. Samoin Roman!! Voiko suloisempaa ilmestystä olla?!
Juuri kun oltiin sopimassa Suomeen keikkaan liittyviä asioita päättivät Ruotsin monsteriinat kertoa että NYT tytöt lähdetään baariin. Taisi kalja-hammasta pakottaa pahemman kerran. Ilmeisesti W13 loukkaantui siitä hieman ja se oli sillä aikaa lähtenyt bussiinsa : DDD
Meidät melkein raahattiin sieltä takaa pois ... no sori, me rakastetaan Siskoja mutta me rakastetaan myös Keskiviikkoa, ja Siskojen tulisi ymmärtää se. Hahahah vitsi meillä oli silti hauskaa! Vaikka Timpsukka ei silti ikinä messiin asti selvinnyt, vieläkin suuri mysteeri minne roskalavalle se sammui haha. Kaikki baarit oli kiinni joten hengailtiin kaduilla ja autoteillä, yritettiin melkein murtautua baariin ja jauhettiin paskaa.

Lopulta oli aika ottaa taksit, hyvästellä YHYYYYY, ja panikoiden viettää pari tuntia pakaten hostellilla, etsien bussia joka vie lentokentälle, nostaa käteistä, keretä bussiin ja yrittää nukkua siellä, keretä kentälle ja lennolle koska ... piti ehtiä Wednesday 13:n keikalle Suomeen! Lennettiin Kööpenhaminan kautta ja oltiin siellä joku 8h. Käytiin syömässä keskustassa ja tuli todettua että tanska on kielenä hirveämpää molotusta kuin ruotsi.
Katsottiin loppu aika Sweeney Toddia kentällä ja nukuttiin. Lopulta selvittiin lennolle ja takaisin Suomeen, raahattiin rinkat ja laukut Bäkkärille jossa käytiin juomassa yhdet, kun oli pieni biletys-putki päällä. Sieltä kotiin ja seuraavana aamupäivänä pirteänä jonottamaan Suomen keikalle.

Semmonen reissu. Ikimuistoinen ja maailman paras. Koordinaattoriamme töissä lainaten ; kiitos kaikille osallistuneille, etenkin Niinalle sekä tietenkin Sisterin jätkille ja Wednesday 13:lle!


Translation ;

I love London and I love cheap red watermelon Breezer. I love my dear wifey Niina and I love most of the friendly people in London.
I love Sister. I love Wednesday 13.

Wednesday 13 are the God of rock'n'roll and metal, Sister are their very talented angel-army haha. And together they rule the world of rock'n'roll. Together they are doing the best tour ever on Earth.

And if you missed it ... too fucking bad for You.

torstai 14. marraskuuta 2013

Happy Wednesday the 13th!

Oh, I have about 10 mins time to write this before is toooooo late at my time zone. 13.11.2013 yay!
Today is one of the wednesday the 13th's which are of course the BEST wednesdays EVER. All about damn Wednesday 13!


This wednesday wasn't anyhow special, tho it could be but poor Simba couldn't make it as memorable as she wanted. Anyway, my last wednesday the 13th was a lot more than memorable, one of the best days ever!!
I was at London, my favorite town in the world. With my wifey, who mean a world to me. Watching the best bands ever, Sister and .... dändändääääään Wednesday 13!!! At wednesday the 13th in may 2013. Pretty damn nice balance of 1 and 3 haha!

He's such a big inspiration for me and such a nice person, sweetheart and a really funny guy! I was a bit scared to meet him at my first time in december 2011, because there's so much rumors about him how big asshole he is and blaablaa but I CAN'T agree with any of those rumors. For me/us he have always been so sweet and amazing that I can't say a bad thing of him. Except that, he though we don't feel the coldness 'cause we're from Finland. And when I first time saw him, I couldn't help it and I started to cry and he ask "Why you're crying?" "Be-be-because of you?" "... you're silly girl!". Ahaha gotta love him!
And damn how charismatic person/singer he is, one of the best in the whole damn world in my opinion. I love his horror'n'roll, it's so catchy and damn sexy. Also the way how he act for the fans : he do have those meet&greet-happenings before the show what cost but he always come out after the show, talk with fans, take photos, talk a bit more and so. Kind and loving person who really care about his fans. Can't say the same of many rock'n'roll stars at nowdays.
I have knew his bands for ages but have started to listen it more and more when I met my dear UK-wifey Kylie. So, can I blame her for making me this kind of insane Simba who lööövs Keskiviikko, right? ;P We also made a special dance for Calling All Corpses ... it's fabulous haha. I bet W13 would love it.

W13 and Simba at wednesday the 13th in London, march 2013.

Wow. Just love him too much. Hail to Wednesday 13!

Pssst ... damn, at my time zone it's already thursday the 14th. Haha damn. But there's plenty of countries where's still wednesday the 13th >: D Enjoy of it and play some Wednesday 13. LOUD.

perjantai 8. marraskuuta 2013

Viikon parhaat / The best of the Week 40

Viikko / week 40 ;

Viikon paras päivä / The best day of the week ;
Parhaimmat päivät olivat aikalailla torstai ja perjantai Trash Festien ansiosta, lauantaikin vaikka silloin oli haikeampi tunnelma kun oli Trashien viimeinen päivä. Paljon ihania ystäviä ympäri maailmaa!

Viikon paras hetki / The best moment of the week ;
Hmm ... no näitä on kyllä monta. Oikeasti, todella monia! Mutta sanottakoon kuitenkin se kun Mama Trash All Starsit vetävät Marilyn Mansonin (s)AINTIN, joka on mun yksi ehdottomia lemppari-biisejä niin Mansonilta kuin muuten vaan koko maailmassa niin olihan se nyt helvetin hienoa!

Viikon paras ostos / The best purchase of the week ;
Sunnuntain karkki-mätöt. Aijaijaijai, teki terää.

Viikon paras himotus / The hottest thing/person/etc. of the week;
Mä nyt toivon ettei herra itse tätä ehkä näe tai no samapa se. Tää on niin taivaassa solmittu liitto, tahdon tahdon tahdon!
Mulle iski ujous joten en kehdannut laittaa tähän pelkästään tulevan aviomieheni kuvaa. Mutta vihjeeksi sanottakoon se, että mun mielestä bassot on kivoja. Ehkä ne basistitkin.

Photo from someone, Trash Fest VI.

Viikon paras biisi / The best song of the week ;
Tähän biisiin liittyy niin paljon itselle rakkaita muistoja, että se tulee olemaan itselleni aina yksi niistä biiseistä jotka tuovat muistoja mieleen vielä sata vuotiaanakin. Oli niin lähellä etten lähtenyt tämän biisin aikana vessaan hajoamaan itsekseni, mutta jollain ihmeen kaupalla pystyin pitämään itseni kasassa. En ole vieläkään varma että itkinkö ilosta, surusta vai kaikkien muistojen takia ... varmaan kuitenkin aika lailla kaikkien noiden takia. Ja manasin itseäni alimpaan helvettiin haha.


Viikon paras random / The best random of the week ;
" I like to call you Sixx "
- VDiva

Viikon paras treeni / The best work-out of the week ;
Treenit jäi tällä viikolla sen verta lyhyiksi että ne ennemminkin ärsyttivät kuin tuntuivat yksikään mitenkään erikoisen hyvältä. Tyhmää.


Viikon lyriikka / The lyrics of the week ;
" I can deal with pieces, I can deal with parts
But don't you give me everything, don't you go so far
If I touch you fondly, don't give in to me, but if you do so still ...
 "
Lord Of The Lost - Break Your Heart

torstai 7. marraskuuta 2013

I'm SICK SICK SICK

Vihdoin ja viimein marraskuu.
On aika käynnistää jonkun sortin punainen, mustilla tehosteilla, pääkalloilla ja tolkuttomalla määrällä glitteriä varustettu kiertue-bussi.

"For Those Who About To Rot 2013"-kiertue alkaa omalta osaltamme Tukholmasta tämän viikon sunnuntaina ja jatkuu kiertueen viimeisellä keikalla Manchesterissa. Tätä on odotettu KAUAN! :)

Menu on seuraavanlainen ;

Photo by Sister

Alkupalaksi on tarjolla "Norjalaista glam/hard rock/black gay metallia", jota tarjoilee Sister.
( Ehkä parhain kuvaus ikinä ^ . EN KESTÄ )


Photo by Sofie Marsden.

Pääruokana on mailman parasta keskiviikkoa. Eli Wednesday 13 tietenkin!

Tukholma, Manchester, Lontoo. Mahdollisesti myös Rugby ... en tiedä vielä. Viikko Englannissa marraskuun lopussa/joulukuun alussa, katsotaan mille muille keikoille eksytään kuin niille joiden keikka-liput jo löytyvät. Lontoossa majoitumme jälleen kerran Camdenissa. Parastaaaaaa!!
Samaan aikaan olisi kyllä Hardcore Superstarin ja Buckcherryn kiertue Englannissa mutta päivät menee ihan typerästi meidän suhteen. Tyhmää :(
Takaisin Suomeen ja neljän päivän päästä siitä Bring Me The Horizon Circuksessa.
Maailman parhaimmat bändit, maailman parhain seura, maailman parhaimmat kaupungit.

Toisinaan elämä on ihan helvetin hienoa!

P.s. Sinä, joka koet tarpeelliseksi levittää minusta ympäri ämpäri huhua, jonka mukaan olen jonkin sortin huora kun vain harrastan lihallisten himojen toteuttamista muusikoiden kanssa makuuhuoneen puolella - kiitos siitä mielikuvasta, että luulet tietäväsi enemmän elämästäni kuin minä itse :)
Koska et ole kaverini etkä todellakaan ystäväni, ei sinulle eikä muutenkaan koko maailmalle kuulu minun yksityisasiani tai minun ihmissuhteeni.
On se jännä, että on niin vaikea käsittää, että on olemassa muitakin kuin huomion kipeitä huomio-huoria jotka tyrkyttävät itseään keikoilla välittämättä itse musiikista tippaakaan. Joitakin kun oikeasti kiinnostaa se musiikki, ei vain ne jotka heiluvat mikin ja kitaran varressa. Toisille musiikki on elämäntapa, joiden soittajat eivät ole metsästettävää lihaa vaan ihmisiä, joita arvostaa ja kunnioittaa paljon. Ja haluaa oppia tuntemaan, eikä siinä tietääkseni ole mitään pahaa jos sattuu ystävystymään. On se kumma että edes 2000-luvulla on vaikea ymmärtää että nainen ja mies voivat olla läheisiäkin ystäviä ilman mitään sen kummempia romanttisia tunteita. Tai ehkä meillä on erilainen käsitys ystävyydestä ;)
Suosittelen hankkimaan oman elämän, katsomaan peiliin tai vaihtoehtoisesti kasvamaan aikuiseksi ja lopettamaan moisten perättömien juorujen levittämisen ihmisestä jota et edes tunne. Et tunne millään tavalla ja ihan vain tiedoksi, et tule muuten koskaan tuntemaankaan.
Kiitos.
Romanin terveiset sinulle puolestani, no hard feelings ;


Photo by Sofie Marsden.


Translation ;

Fiiiiiiiiiiiiiiiiinally november is here!
Sister and Wednesday 13's tour "For Those Who About To Rot 2013" is on and it's time to rot at Stockholm this weekend and then again in the end of november in Manchester. We will also be in England for one whole week!!

The best bands in the world, the best cities in the worlds with the best people in the world. What else you should anymore hope from the World?!

I'm super excited. Sometimes life is damn great and beautiful!

And the same in english about that "P.s." thing above.
There's a girl here in Helsinki talking some shit about me so I just send some greetings to her. She keep telling how I'm so horrrrrrrrrrrrrrible whore who just sleep with every musician. Oh how nice! Now you all know my real job ... oh damn. LOL!!!
First of all, I'm well surprised how someone can know things like that about me what even I DON'T know. Cool or then NOT.
Because she's not my friend in any level, and neither are the rest of the world, my privacy and my relationships is not your business at all.
But obviously is way too hard for some people to understand, that you can go lots of gigs if you're a woman without hunting every damn musician. Some of us are interested of the damn music, you know? Music, which we like, which we adore, which we love so much that we're ready to pay a lot to hear it where ever we fucking want to.
And in that point, when you're seeing some special same bands a lot, it's kind a normal to get to know the members of the band. And I think there's nothing bad?
There's nothing bad to want know better the members of your favorite bands, if it's possible. There's nothing bad to became good friends with some musicians. There's nothing bad if a woman and a man are very good friends, it doesn't mean that's it of course about some kind of romance or sex. For fuck sake we're living the year 2013, not 1813!!!
I suggest this girl to get a life, having a long look into the mirror or just dealing with that fact you should finally GROW UP and stop talking about shit of people who you don't even KNOW.
You don't know me anyhow and you will never know. Thank you. :)

The last photo of Roman have some serious greetings from me to this girl. No hard feelings, you know!


And people hate me, cause I'm better than you.
I'm perfect, pissed off, beautiful, I'm God.
So stand in line motherfuckers, don't waste my time. "
- Murderdolls