perjantai 13. marraskuuta 2015

I never question my sanity when the Lord of the Dead is watching over me

Tällä oli erittäin hyvä aloittaa Halloween-viikonloppu, ainakin selvisi uusi haave-ammattini :


Halloweenin ohjelma oli hyvinkin yksinkertainen : kaksi loppuunmyytyä Wednesday 13 keikkaa Lontoossa!

Vietin torstain ja perjantain välisen yön Emilian ja Genen luona, kiitos vielä kun sain tulla teille yöksi. :)
Seuraavana aamuna eli perjantaina käytiin heidän läheisessä naamiaiskaupassa shoppailemassa, jonka jälkeen minä otin suunnaksi South Kensingtonin jossa minun ja Kylien hotelli sijaitsi. Koska huoneeseen ei päässyt ennen klo 14, niin jätin matkalaukut sinne ja lähdin keskustaan Minjan kanssa shoppailemaan.
Käytiin myös syömässä ihanat burgerit ja juomassa elämää suuremman Strongbown, olin pienessä hiprakassa jo hyvissä ajoin päivällä. Sorry not sorry.
Siitä sitten kolmen ja neljän välillä lähdin takaisin hotellille päin ja tapasin Kylien. Kävimme kaupassa, koska eihän sitä nyt ilman suklaata ja rommia selviä viikonlopusta, ja sitten hotellille valmistautumaan!

Near of our hostel was this museum. Pretteeeeh!

Meidän piti olla kerrankin suht ajoissa mutta ... kuten arvata saattaa, homma vähän venyi. Päätettiin laittaa vähän Halloween-meininkejä naamaan jo perjantaina, päätin siinä aikani kuluksi kokeilla ostamaani veri-sprayta. Homma lähti vähän käsistä ja päädyin tekemään epämääräisen raadellun käden itselleni ... silloin en vielä tiennyt että veri ei lähde pois. Jos olisin sen tiennyt, en olisi ehkä sotannut puolta kaulaa ja toista kättäni, hah.


Lopulta oli kumottu tarpeeksi monta vaapukkamehu-drinkkiä, verta oli siellä täällä ja sain jopa vedettyä catsuitin päälle Kylien avustuksella. Painajaismainen se on vessassa käydessä, mutta kauneuden eteen on kärsittävä!
Ja vaikka myöhässä ollaan, niin aina on aikaa parille selfielle. Olin niin verinen, että keksin uuden ja mahtavan, mutta kuulemma myös sangen kuvottavan tagin instagramiin : #ilooklikeaperiod. Mutta siltähän mä näytin! :D

With wifey Kylie!



Ei muuta kuin juoksutaksi alle ja metrolle! Ihan kuin ei oltaisi jo valmiiksi myöhässä, niin yhtäkkiä huomattiin että mun Oystercard on hävinnyt. Ei siinä muuten, mutta olin just ladannut sinne £15 ja uusi maksaa £5 plus X määrän rahaa mitä sinne haluaa ladata. Ei ollut aikaa leikkiä CSI agenttia, joten ei muuta kuin uusi ostamaan ja visa vinkumaan.

Ovet oli auki ja lämppärikin jo lopettanut kun saavuimme The Garageen. Sieltä nopsaan Kylie johdatti meidät oikeen hyvään paikkaan nimittäin lavan ja eturiviaidan väliseen kohtaan reunassa. Siinä oli hyvin tilaa hengailla ja tanssia keikan ajan! Eikä tarvinnut edes kauaa odotella keikan alkua. Onneksi, en jaksa jotenkin yhtään odottaa mitään nykyään. Kaikkimullehetinyt!
Ainut miinus lienee se, että miesten vessan ovi oli siinä meidän takana ja se vähän lemahti. Yhh.





Perjantai-iltana meininki oli se, että Wednesday 13 soitti kokonaan uuden albumin Monsters of the Universe sekä siinä ohessa muita ikivihreitä. Keikka oli ihan superhypermahtavanparas ikinä koskaan!!!!!

Keikka-kuvat on mitä on, koska en keskittynyt kuvaamiseen juuri lainkaan, heh.

Tuntui ettei mun kroppa koskaan palaa ennalleen, vaan hytkyy hamaan loppuun asti W13:n sulosävelien tahtiin. Tykkään uudesta levystä todella paljon, se on raskaampaa kuin edelliset levyt ja vain niin käsittämättömän koukuttavaa ... kuten kaikki W13 julkaisut. Sen lisäksi kuultiin myös muilta albumeilta biisejä, mun pään ja sydämen ja ahh kaiken kyllä räjäytti Get Your Grave On ja Hail Ming. Ihme ettei sillä tanssimisella pyörinyt suoraa johonkin X Factorin lähetykseen!
Ennen encorea soi Scream Baby Scream ja kun encore alkoi ja me tunnistettiin seuraava biisi, niin en tiedä mitä tapahtui. Tai siis lähinnä en tiedä miten ollaan enää yhdessä kasassa ja elossa. Se mun ja Kylien biisi, THE meidän biisi kaikista mahdollisista biiseistä, kaikkien aikojen biisi, THE biisi Calling All Corpses alkoi! Me ollaan keksitty tähän biisiin hulvaton tanssi ja tämä on yksi meidän suosikeista. Me myös alettiin viettää aikaa enemmän ydessä Kylien kanssa vuonna 2011, samoihin aikoihin kun Calling All Corpses albumi ilmestyi ja tästä vain tuli se the meidän biisi. Vaikka siinä hoetaan paria samaa lausetta, niin se on vaan käsittämättömän hyvä!!! ARGHHHHHHHH!!! Siis ... joo.
Mahtavuutta!!! Ja sitä ei olla soitettu ties kuinka pitkiin aikoihin! Olisin niiiiiiiin halunnut nähdä meidän ilmeet kun tajuttiin että nyt se tulee ihan oikeasti, eikä tämä ole mitään rommin aiheuttamaa mielikuvaa, koska se tuntui kyllä liian hyvältä ollakseen totta.
Kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos kiitos Wed tästä, nyt mun kaikki mahdolliset unelmat on taas käynyt toteen.
Ensimmäisenä iltana oli jo sellainen disco päällä että jalkoja kolotti!!! Ja sydäntä. Ja pikkareita. Sen lisäksi että toi bändi soittaa maailman parasta musiikkia, niin ne ilmentää sellaista miestyyppiä joka vetoaa muhun eniten. Etenkin Wed! Silkkaa seksiä vai miten se meni!
Sorry not sorry.

Pitihän siitä sitten kaupan kautta kipaista venuen taakse venailemaan bändiläisiä. Siellä me sitten odoteltiin Emilian ja Portian kanssa, oli ihanaa! Mukavia naisia, ai että.
Bändiläisten kanssa juteltiin, paasattiin Star Warsista jne. Roman on niin paras kun sillä on niin pitkät ja tiukat halit! Tykkään haleista ja halailusta, mikäs sen parempaa, ja hyvän halaajan halit ne vasta parhaita onkin.
Mulla ei ole mitään käsitystäkään, puhuinko Wedin kanssa jotain. En ole pitkäääääään aikaan tavannut sitä keikan jälkeen maskit naamassa, joten kulutin kaikki liikenevät sekunnit sen suhteen vain sen kuolaamiseen. Toki kiitin keikasta ja piti päästä kuvaan hänen kanssaan, mutta puhumisen hoiti muut kun minä idioottina vain mollotan vieressä. Hieno vaikutelma taas annettu itsestä! Ei tuo tyttö hullu ole, ilmiselvä psykopaatti!

( Syyttäkööt itseään, en minä tuota musiikkia soita tai näytä tuolta. )


Babes. Babes everywhere.

Keikan jälkeen Mäkkäriin, mikäs sen parempaa kuin RUOKA. Sen jälkeen pitikin zombailla kolmella eri bussilla takaisin hotellille, perkeleen tubet kun eivät mene öisin.

Herättiin jo suht aikaisin lauantaina! Jostain kumman syystä aikaero vaivasi tällä reissulla koko ajan, liekö johtuvan siitä että mun kroppa herää noin muutenkin aina aamu 6-8 välillä, vissiin aamuvuorojen takia. Voisi myös olettaa että humala nukuttaa, mutta mä nukun sitäkin huonommin. Herään tunnin välein ja blaah. Typerää.

Lauantain aamun ohjelma oli sellainen, että Kylie lähti käymään mummunsa luona ja mä suuntasin Primarkiin.
Hotelli, tai no tarkemmin ottaen hostelli jossa olimme, ei sisällyttänyt huonevaraukseen pyyhkeitä. Eihän siinä mitään, mutta kun ei koko pulju edes myy / vuokraa niitä lainkaan?! Piti siinä sitten ottaa nokka kohti tupaten täynnä olevaa Primarkia, ahdistavaa. Kävin ostamassa meille pyyhkeet ja itselleni Star Wars paidan. Hain myös meikinpoistoaineen, joka on tarkoitettu mahdollisimman tykyille meikeille, koska veri oli saatava pois ... jotta voisi läträtä uudelleen verellä. Logiikka ... ?


Olin hotellilla ennen Kylieta ja kävin suihkussa jolloin ikävä totuus paljastui lisää. Vaikka kuinka hinkkasin itseeni meikinpoistoainetta, niin eihän se veri siitä meinannut lähteä millään. Olin kuin jostain K-18 elokuvasta kun 'öljysin' itseäni sillä meikinpoistoaineella kerta toisensa jälkeen eikä mitään tapahtunut. Lopulta päätin luovuttaa, kun veret olivat vähän haalenneet, koska ei mulla olisi aikaa koko päivää hinkata itseäni puhtaaksi.

Kyliekin saapui aika pian hotellille, olin ehtinyt jo meikata osan ja olin juuri laittamassa piilolinssejä silmiin. Päätettiin tällä kertaa olla ajoissa venuella!
Piilolinssit tulivat sinetillisissä pulloissa ( tarkistin asian jo kaupassa ), joten ne eivät ihan heppoisinta kamaa olleet vaikka hintaa oli parille vain £9.99. Sain piilolinssit yllättävän helposti silmiin, eivätkä ne 'karvastelleet' yhtään niin kuin jotkut piilolinssit ovat tehneet. Laitoin ne silmiin joskus klo 16, mutta keikan loppu puolella ne alkoivat ikävästi kuivua silmiin eikä mulla ollut mitään kosteuttavaa suihketta mukana. Sen jälkeen mentiin vielä taakse odottelemaan jätkiä, jälleen kerran, ja välillä näkö sumeni kunnolla kun ne olivat niin kuivat päässä. Olin juuri lukenut Rose Shockin kirjoituksen piilolinsseistä ja mitä huonot piilolinssit voivat aiheuttaa / vahingoittaa silmiä, joten olin hieman peloissani. Lähdettiin kuitenkin lauantaina niin ajoissa takaisin hotellille, että kerettiin tubeen, joten sain ne lopulta suht äkkiä pois silmistä.
Vielä seuraavanakin päivänä silmät olivat vähän arat ja kuivat, onneksi Kyliellä oli kosteuttavia silmätippoja mukana. Mun pitäisi ehkä käyttää niitä muutenkin, kun mun silmät on aika kuivat.




Olin päättänyt jo hyvissä ajoin olevani viktoriaaninen vampyyri!
Olisin halunnut tehdä jotain oikein gore-meininkejä, mutta ei ihan napannut tehdä niitä klubille kuitenkaan. Ehkäpä joihinkin kotibileisiin olisi sopinut paremmin. Tein perus meikin ensin, jonka jälkeen aloin varjostamaan kasvoja ja kaulaa mustalla luomivärillä. Silmien alle laitoin harmaata, punaista ja lilaa luomiväriä sekä piirsin punaisella kynällä verisuonia. Ostin naamiaiskaupasta myös liguid latexia, jolla sai kivasti tehtyä tekstuuria ja näin ollen haavoista aidompia että hyytävämpiä. Miksasin sitä ohuiden nenäliinan palasten kanssa saadeen kolmiulotteisuutta haavoihin, jota lisäsin korostamalla varjoja mustalla luomivärillä repaleiden tyvessä.
Harmi etteivät ne näissä kuvissa paljon näy, mutta mielestäni livenä näytti oikein hyvältä. :)
Totesin vampyyri-hampaiden olevan vähän liian hankala pala illalle, joten piirsin vain hampaat huuliin. Näin jälkeenpäin / ensikertaa ajatellen, täytyy kyllä nuo hampaat piirtää melkein suupieliin. Huuleni ovat aika pyöreät ja alahuuleni iso, ja nyt nuo hampaat jäivät vähän 'huulen alle' koska olivat niin keskellä suuta. Ensi kerralla on sitten viisaampi.

With my girls Kylie and Emilia!


Tällä kertaa ollessamme venuella suht aikaisin, saimme paikat muutaman rivin päästä eturivistä ja oikealta, Romanin puolelta.
Ehdimme tilata juomia ja shotteja, joita oli kiva litkiä lämppäri-bändin Evil Scarecrown aikana. Joka oli positiivinen yllätys, hauska ja ihan menevä poppoo!

Sen jälkeen olikin jälleen kerran itse täydellisyyden, eli Wednesday 13 : n vuoro!!
Tänä iltana ohjelmassa oli soittaa 10 vuotta täyttävä Transylvania 90210 albumi, jonka lisäksi kuultiin niin ikään muutamia helmiä sieltä sun täältä.
Setti alkoi hieman yllätyksellisesti rauhallisella ja hämyisellä versiolla Transylvania 90210 : sta, jonka aikana lava oli käytännössä pelkkää savua ja lyhtyjä. Se oli kuitenkin lähinnä lämmittelyä illan lopullista menoa varten, nimittäin seuraavaksi pamahti Rot For Me ja sitä oli kyllä koko loppuunmyydyyn Garagen täydellä PEDOT IRTI!!!

Jos eilinen setti oli kaiken kaikkiaan täydellisyyttä hipova, niin tämän päiväinen setti meni kirkkaasti sen täydellisyyden rajan yli ja heittämällä. Se oli sellaista tykitystä loppuun asti, että tuntui kuin olisi vetänyt 666 onnellisuuden maratonia peräkkäin. Välillä toki tuijotti suu auki kuin mikäkin jälkeen jäänyt kala, kun ei meinannut uskoa todeksi sitä kaikkea, mutta suurimman osan ajasta tanssijalat vipatti, hiukset pyöri vinhasti että sai niskalihaksille kunnon treeniä ja nyrkki pui ilmaa niin että hyvä kun ei irronnut koko käsi.
Ehkä keikassa olisi ollut vielä hivenen parantamisen varaa, koska lisäkkeet eivät irti hiuksista lähteneet ... ;)

With lovely Portia!




Don't ask why my ticket is in my boobs. Safe place!

Keikan jälkeen piti hyvästellä jengiä sekä mennä taas päivystämään taakse, jos vaikka näkisi vilauksen jätkistä ennen kuin katoaisivat muualle Eurooppaan keikoille.
Kerroin toki jätkille, että me suomalaiset ( että muut skandinavian fanit ) olemme nyt vähän loukkaantuneita, kun niin kovin maaliskuussa vakuuteltiin että kiertue yltää meidän maihin ensi kerralla. Mutta eihän se yllä, vain keski-Eurooppaan! Ehkäpä sitten ENSI kerralla.
Turhia ei kannata olettaa, ikävä kyllä täällä ei tunnu olevan tarpeeksi faneja että olisi 'kannattavaa' tulla keikoille. Viimeksikin maksoivat kaiken omasta pussista tänne tullessaan. Harmi juttu sinänsä, mutta toki ymmärrän että tulee heidänkin saada työstään palkkaa eikä päinvastoin maksaa siitä että pääsee työtään tekemään.

Nähtiin bändin jätkiä, juteltiin, kuvaan näköjään kaappasin ainoastaan Romanin, juteltiin vähän lisää. Lopulta, suht aikaisin, lähdettiin tosiaan jo kohti Mäkkäriä, ruokaa ja sänkyä. Kello oli jotain ennen puolta yötä kun oltiin takaisin hotellilla ja katsomassa kauhuleffoja telkkarista kera hamppareiden!

Vaikka Halloween ei kestänytkään sataa tuntia, oli se kerrassaan loistava Halloween. Upea, mahtava kokemus!
Parhiata keikkoja jotka sai jakaa parhaiden ystävien kanssa. Mikäs sen parempaa. Simba oli hyvin onnellinen! :)

--------------------------------------------------------

Sunnuntaina suunnattiin kohti Leicesteriä, Kylien kotia, jossa viettäisin loput ajastani. Ohjelmassa oli shoppailua, Aceyn synttärit ja vain oleilua. Acey on jo 3-vuotias eli voin ihan just alkaa aivopesemään sitä LOTRin suhteen! :D
Taidan ostaa sille Hobitin lahjaksi ja sitten alkaa lukemaan sitä hänelle ... muahahahaa.



Shoppaillessa oli myös käytävä Burger Kingissä ja kokeiltava Halloween-menua : MUSTAA HAMPURILAISTA!
Olipa muuten hämmentävä kokemus. Ei mitenkään oudon makuista, mutta kyllähän sitä silti katsoi vähän kieroon. Harmi että sitä sai vain tavallisella lihalla, olisin mieluummin halunnut kana-version. Maistoin myös kanaranskalaisia ja taisin löytää uuden rakkauden. Ihan mega hyviä!




Lopulta koitti keskiviikko ja oli aika suunnata kohti Lontoota sekä lentokenttää. YHYY! En halua lähteä pois!
Lähellä Lontoon keskustaa tuli vastaan myös astetta mielenkiintoisempi patsas ... tiedä mikä sitten sen todellinen tarkoitusperä on, mutta minä varmaan näytin tuolta W13 keikoilla. Just take me wednesday!!! Lol.

Lähdin sen verran ajoissa, että ehdin käydä syömässä kanadalaisen Krisin kanssa ja viettää näin ollen Hobbit Anniversaryä!
Tuli tosiaan vuosi kuluneeksi Hobbit Fan Contestista, jonka seurauksena me fanit juhlimme vuosipäivää ympäri maailmaa. :)
Me juhlimme sitä Melun kanssa uudelleen täällä koti-Suomessa viime lauantai-iltana, kuten muutkin fanit, pidimme oikein live-istuntoa ja olipa Lontoossa virallinen Anniversary tapahtuma. Olisin kovasti halunnut olla siellä, mutta en voinut mitenkään olla uudesta duunista kahta viikkoa pois. Vähän kyllä kismittää, kunniavieraiden joukossa oli meinaa itse Gandalf eli Sir Ian McKellen!!!

Viikko oli kaiken kaikkiaan yhtä isoa tunteiden vuoristorataa - upeat keikat, yhdessä vietettyä aikaa hyvien ystävien kanssa sekä tämä Hobbit Anniversary.
ALL THE FEEEEEEEEEEEEEEEELS.


Translation ;

Here's what my Halloween 2015 looked like!
Two sold out Wednesday 13 shows in The Garage in London and then few days at Kylie's place before going back to home. Good friends, good food, good band - good everything! 
Best Halloween ever!

2 kommenttia:

Scream for me!