I was a creature before I could stand, I will remember before I forget, before I forget THAT!

Graspopin jälkeen en pystynyt hetkeen mitään muuta ajattelemaan kuin tulevia kahden viikon aikana olevia keikkoja.
SlipKnoT Sonispheressä ja Bullet For My Valentine Ruississa!

En suostunut maksamaan Sonispherestä lipun oikeaa hintaa, vittu mitä riistoa ( varsinkin kun järjestelyt kusee enemmän kuin tarpeeksi ), vaan lopulta bongasin Sonisphere - Finlandin FB-sivulta pojan, joka oli kauppaamassa 3 lippua, joten ostettiin häneltä kaksi!
Ja varsinkin kun suurin osa lipun hinnasta menisi paskalle järjestäjälle eikä bändielle.

Päätettiin viettää Niinan kanssa laatuaikaa, ja mentiin jonottamaan jo edellis-iltana!
Mikä oli ehkä maailman huonoin idea. Mietitäämpäs nyt hetki, Sonisphere.
Tapahtuma on sinällään aika helvetin iso, siellä on nimekkäitä bändejä, joten järjestäjien tulisi valmistautua siihen että jonottajia tulee.
Muullakin tavalla kuin se, että käsketään jonottajien painua helvettiin :)

Siellä se teippi odottelee.

Jonotus-systeemi meni siis Sonispheressä seuraavasti ; tien toisella puolen tapahtumasta SAI jonottaa, teipille ( jolla oli rajattu alue ennen portteja ) sai tulla jonottamaan kello yhdeksältä aamulla ja no, teippi avattaisiin silloin kun järjestäjistä huvittaisi.
Eli sinne romanien naapuriin vaan! Järkkärit kertoivat meille että "kaikkialla kyllä lukee että jonottamaan saa tulla vasta kello 9:00 aamulla, lauantaina."
Kyllä, aivan varmasti. Jos kaikki tarkoittaa informaatiota järjestyksenvalvojille ja tapahtuman järjestäjille! Asiasta ei ollut SANAAKAAN Live Nationin sivuilla, puhumattakaan Sonispheren sivuista. Että in your fuckin' face vaan!
Mielestäni festari-järjestäjien pitäisi myös kunnioittaa bändien faneja, ei nyt nuolla persettä, mutta tyrkätä tien toiselle puolen romani-leirin naapuriin! HALOO! Järjen käyttö sallittua. Se että ne uhraa kesällä(kin) aikaansa jonottaessa, niin kyllä siitä pitäisi vähän rispektiä saada. Mutta eiiiiiiiiiiii, toisaalta, ei sitä ymmärrä kukaan semmoinen jolle musiikki on vain musiikkia :/
Ja jos vartiointia oli koko ajan tällä helvetin teippi-alueella, niin mikä vitun ongelma siinä olisi ollut päästää jonottajia sinne? Logiikka, eh?! :D
Varsinkin kun meitä oli ennen sitä aamu yhdeksää alle 10. Eli tuskin mitään valtavan suurta mellakkaa olisi saatu aikaan ... voi huoh.

Eli, mitä meille toivotettiin? "Menkää kotii tai kaupungille". Mene keskenäs. Mehän mentiin sinne toiselle puolelle, joidenkin vitun kivien sekaan. Rupasin jonotus ehkä vuoteen :D

Olen kivikasassa jonottava aivoton ihminen.

"Siis ... vittu mitä paskaa!"

No, pääsi ärräpää jos toinenkin, kun huomasi että tasan 24 tunnin päästä SlipKnoT vasta alkaisi soittamaan.
Jos järjestelyt kusi jo nyt, mitä ne tulisivatkaan olemaan aamulla? Puhumattakaan alueesta? Paljon pahempia, kyllä.

Tapettiin aikaa alku-illasta kuuntelemalla SlipKnoTin soundcheckiä ...

Tilulilulaa.

Stressattiin myös koko yö ( ja aamu ) lippujamme, koska kyseinen poika joka meille myi liput, ei ollut saanut vahvistusta VIP-lipuilleen.
Hän oli siis ostanut liput mutta myi ne koska sai VIP-liput.
Hän oli voittanut tapaamisen Poisonblackin kanssa ja näin myös VIP-liput, mutta tapahtuman järjestäjä ei ollut viitsinyt ilmoittaa pojille mitään lipuista :)
Olivat suuttuneet kun sinne oli soittanut ja lopulta olivat vastanneet, ja tokaisseet vaan että lähettävät sähköpostia iltaan mennessä.
Kuinka yllättävää, että sitä sähköpostia ei ollut koskaan saapunut ennen aamua.
Onneksi saatiin liput n. tuntia ennen ovien aukeamista :D

Muutakaan tekemistä ei ollut kuin hakea bensa-asemalta jäätelöä ja juoda vodkaa/likööriä.

Päärynätoffee. Oliko meillä edes paha olo ton jälkee! :D

Yö sujui lopulta ihan mukavasti. Nukuttiin asfaltilla tien toisella puolen, ja pidettiin sanomatonta vahtia muiden kanssa ettei kukaan vaan etuile.
Aamulla saimme lisää seuraa kahdesta mukavasta tytöstä jotka laittoi lopulta järkkäreitä aika hyvin ruotuun, kunnes taas joku vittuolenjärkkärielisaletistiparempiihminenkuinsinä-järkkärit ilmaantuivat. Ahhhhh!
Aamupäivällä meitä viihdyttivät myös latvialaiset rakennus-miehet :'D

Eli siis, teipille päästyämme, jonne ei todellakaan saanut mennä ennen kello yhdeksää, oli kaaos aika hyvin valmis.
Että järjestäjät tosiaan kuvittelisivat että se joukko menisi kohti portteja kunnolla? Hahahahaha, in your fucking dreams.
Meille oltiin myös kerrottu että portit avataan noin kymmennen, puoli yhdentoista aikaan. Portithan aukesivat lopulta kello 11:00 jälkeen reippaasti :)
Ja portithan aukesivat klo 12:00.

Meille, jotka olivat jonottaneet yli yön, luvattiin pääsy porteille ennen muita. Tää mies oli viel kivaki tyyppi, se oli joku turvallisuuspäällikkö joka selvästi ymmärsi. No mutta, kuten mainitsin aiemmin, paikalle asteli tämä vittuolenjärkkärielisaletistiparempiihminenkuinsinä-järkkäri, joka sanoi MEILLE että emme saa tunkea vaan mennään ihan rauhassa eli toisin sanoen antaa kaikkien 13-15 vuotiaiden teinien mennä ekana!
Siis ... uskomatonta. Kyseisellä alueella teippi->portit kyllä vahdittiin hyvin tarkasti ettei saanut juosta, ja jollain ihmeen kummalla sain meille oman portin.
Aluksi sanottiin että portteja on vain neljä, joista pääsee sisään.
15 minuuttia ennen ovien aukeemista loput kaksi/kolme porttia olivatkin yhtäkkiä käytössä :)
Mikään ei ehkä ota yhtä paljon päähän kuin informaation puute järkkärien keskuudessa ja se, että minuutti sitten tulleet pääsevät porteille ekaksi.
Ainahan semmoista sattuu, eikä sille voi mitään, mutta on se niin helvetin ärsyttävää. Järkkäreinä pitäisi olla semmoisia joita oikeasti kiinnostaa eikä semmoisia ketkä on siellä vaan huvin vuoksi kuluttamassa työpäivää. Huohhhh!

Emmekä tietenkään unohda kuumuutta mikä alueella vallitsi, heti aamusta. Yöllä ei tarvinnut kuin hupparin, niin pysyi kepeästi lämpimänä. Jo aamulla seitsemän, kuuden aikaan oli polttavan kuumaa.
Puhumattakaan siitä kuumuudesta mikä alkoi kun aurinko alkoi paistamaan kunnolla!

*jaiks*

Ihme ja kumma, oikeasti, meidän portilla oli todella kiva naikkonen. Se tutki meidät ja meidän laukut valmiiksi ja muutenkin jutteli kaikkea kivaa.
Päätettiin näiden kahden mukavan tytön kanssa tehdä yhteistyötä, koska se teini-lauma oli ihan mega-iso, ja pitää toisillemme paikkoja.
Se nainen päästi mut ennen muita alueelle, MUHAHAHAHAHAHA. Kerrankin onni oli mun puolella!

En oikein itsekään tiedä mitä tapahtui, pääsin ekana portista läpi, lipun lukulaite TOIMI ENSIMMÄISELLÄ YRITTÄMÄLLÄ ( historiallista!!! ) ja pääsin spurttaamaan kohti eturiviä. Jälleen kerran alueella pidettiin paremmin kuin hyvin huolta ettei juostu, joten pelko perseessä tyydyin tallustelemaan kohti eturiviä.
Odotin sitä hetkeä koska se mylvintä ja askeleiden ääni alkaa kuulumaan ja jään jalkoihin tai vaihtoehtoisesti muista jälkeen, koska tottelin järkkäreitä.
Ollessani melkein päälavalla, rupesin ihmettelemään että miksei kyseisiä ääniä kuulu. Katsoessani taakse huomasin että kävelen ylhäisessä yksinäisyydessä :'D
Siistiä! Ei kerta kaikkisesti ongelman ongelmaa KÄVELLESSÄ eturiviin ja paikankin sai valita rauhassa. Seuraava ihminen tuli ehkä 10 minuutin päästä.

Tosin, Niinalla sitten kaikki kusikin. Lipun lukulaite ei hyväksynyt sen lippua ( = tiketti ), ja se helvetin lipun lukija-muija otti sieltä muita ja jätti Niinan siihen oman onnensa nojaan koska "sulla on Tiketin lippu ja ne ei just nyt toimi". Että sillai.
Nää kaks tyttöäkin ehti ennen Niinaa eturiviin ja saatiin just ja just pidettyä Niinalle paikkaa, vaikka se helvetin teini-lauma yritti vaikka kuinka vyöryä. Huoh. Ne on siinä iässä kun ne tajuaa että aivoilla ei ole mitään käyttöä ja vittumäoonparastäsmaailmas. Tunti turpaan tommosille, sanon mä.
Lopulta saatiin Niinakin eturiviin ja sitten oli aika aloittaa meikkaus. Ja Stam1nan odotus!

Et ois itsekkään yhtään hehkeempi. Stam1na -eturivi herutus.

Jo ennen Stam1naa oli pakko käydä hakees vettä, paita ja ilmasta KYLMÄÄ Cokista. Sekä kastella pää. Siks mun hiukset onkin noin kauniit. Sinne kuumuuteen ois muuten kuollu!
Järjestäjille plussaa paikan valitsemisesta, kun varjoa ei ollut MISSÄÄN. Ei puun puuta, ja se paljon kaakatettu nurmikin oli sora-kiveä ja kyseiset kivet pääosin nyrkin kokoisia :) "Go" Sonisphere go!

Ahhh, mikä kroppa Hyrde! :D Siinä on jotain, mikä sai mut ja Niinan ihan tsishsihsishsisiii.

Mmm ... mitkä noi shortsit on?

Aahhh! Mitkä pöksyt! GRRRR!

Kiitos Kaikka vesipullosta. Oli ihanaa kun se levahti meidän naamoille :D

Stam1na oli oikein pirteä ja hyvä piiiiiiiiiiiitkästä aikaa!
Näköjään tauko tästäkin bändistä teki hyvää. Jotenkin, en tiedä miksi, mutta se alkoi tulla korvistakin ulos. Sekä siitä tuli aivan liian muodikasta, koska kaikki liisatkin kuuntelivat. Onneksi nyt se trendi alkaa pikku hiljaa olemaan laantumassa ...
En voi vain sietää ihmisiä, jotka kuuntelevat jotain musiikkia siksi että se olisi coolia. Koska Petri Nygård on pinnalla, Rihanna, Lady Gaga ja tää joku Stam1na, niin mä kuuntelen sitä. Koska kaikki muutkin.
Omien aivojen käyttö on sallittua, kiitos.

Myöskin Hyrden keikka-asu oli vallan piristävä! Mmmm, punaisia paljetteja, mikäs sen hienompaa!
Setti oli myös todella hyvä. Omaksi yllätyksekseni bändi myös toimi noin(kin) isolla lavalla, viime vuonna Provinssin päälavan keikka jätti kylmäksi.
Joku päivä on ehdottomasti tsekattava nämä herrat taasen klubi-keikalla!

Ja Peksi ... voisit jo unohtaa sen, mitä taphatui Kuopiorockissa 2008 :'''D Ja te muut myös.

Mastodon-eturivi herutus.

Stam1nan jälkeen oli hyvät fiilikset, tosin muistutus siitä että seuraavaksi olisi Mastodon, laimensi fiilistä.
Ehdottomasti järjestyksen olisi pitänyt olla esim. Mastodon, Stam1na, In Flames ja SlipKnoT.

Tää peikko tunnisti mut, Graspopin jäljiltä. Melkein ansaitsee pervoimman basistin paikan. YYYH.

Tää se vasta .... jätkä olikin :D

Mastodon oli ... noh ... tylsä. Jälleen kerran ekat biisit menetteli, mutta sen jälkeen tylsyys alkoi iskeä.
Ja sen huomasi. Ensin Niina ja pari tyttöä alkoi pelleillä ja flirttailla antaumuksella näille ah ei niin kuumille rokkareille. Oli pakko liittyä joukkoon, koska meinasin nukahtaa :D
"Palkinto"? Kiitokset erikseen sekä bäkkäri-passit. Onneksi ei koskaan saatu niitä passeja :D Vaikka tämä karvainen kitaristi kovasti yrittikin hommata semmoiset.

In Flames-herutus. Jaksaa, jaksaa edustaa ... or not.

Anders selvästikin tiesi, että otan kuvaa. Hyvä. Pysähdy. Älä liiku. JEEES!

Ei me nyt noi hirveitä olla et tarvii irvistellä.

No terve terve vaan.

En olisi millään jaksanut In Flamesia. En ole vähään aikaan kuunnellut tämän tyylistä musiikkia, saatikka In Flamesia, vaikka olen monesti sen livenä nähnyt ja kuunnellut vuosia ... onnekseni In Flames oli aivan LOISTAVA!!!
Voi tsiiiisus sentään, mikä meno keikalla oli. Pelkäsin jo että pääni ehtii irrota ennen SlipKnoTtia :'D
Pakko mennä tsekkaamaan kun tulevat Suomeen myöhemmin tänä vuonna!
Ihan mahtavaa että on edelleenkin bändejä, jotka on ihan mahtavia raskaamman musiikin edustajia.
Ne kun tuppaa nykyään kuulostamaan joakinen ihan samalta ...

Kiitokset sille meidän vieressä olleelle tytölle, joka ei tiennyt edes kuin hikiset kolme biisiä ( jos niitäkään ) In Flamesilta ja vei sitten Niinan kädestä jonkun epämääräisen hikinauhan joka heitettiin kyllä aivan suoraan Niinalle :)
Ja In Flameshan ei tokikaan ole yksi Niinan lempi-bändeistä, ja valottipa rakkauttaan kyseisille tytöillekkin. Että helvetin reilua peliä. Onneksi sai sentään setti-listan!

Hmmm ... on sulla mielenkiintoiset tanssiliikkeet, Anders ...

Oli enää vajaa puolitoista tuntia SlipKnoTiin ja takana olijat alkoivat iiihanasti hengittää niskaan. Mun mielestä työntämisessä/tönimisessä ei sinällään ole mitään pahaa, koska eihän sille festareilla tai ylipäätänsä keikoilla mitään voi, jos ei ole eturivissä.
Mutta jälleen kerran takaa löytyi jotain ihme-jengiä, joka katsoi vittuuntuneena ja nurisi äristen, jos yritti edes joten kuten istua, eli toisin sanoen hetkeksi jalkoja lepuuttaa/ojennella, kun seisonut jo muutaman tunnin putkeen.
Ilmeisesti se on joku käsittämätön ymmärrys, että eturiviläinen saisi tehdä muuta kuin seisoa. Ei saisi istua, puhumattakaan pitää puoliaan!
Joskus tekisi mieli ladella totuuksia päin naamaa näille järjen jättiläiselle, jotka tyytyväisenä istuskelee leveiden perseittensä päällä, mutta ei ymmärrä, jos joku toinen haluaa hetkeksi istua ... tunti turpaan, näillekKIN!

Slipknot-eturivi herutus.

Huulten rajauskynällä on kiva leikkiä.

Jälleen kerran mua ei pahemmin jännittänyt ennen kuin keikkaan oli noin puoli tuntia aikaa.
Meinasin pyörtyä siksi että mua jännitti niin paljon. Oli todella lähellä ettei jalat menny alta tai vaihtoehtoisesti en oksentanut järkkärien niskaan. Muutaman kerran meidän uusi, rakas järkkäri-kaveri Michaaael ( terkkui! OOT paras! :D ) tuli kysymään ollaanko okei. Me vaan vastattiin että ''joojoo, meit vaan jännittää niin paljon!" ... en ymmärrä miks se repes ääneen, eiks se oo iha normaalia jännittää?!

Tiesin myös että tämä saattaa jäädä mun viimeiseksi keikaksi SlipKnoTilta ikinä, joten se lisäsi jännityksen tuskaa entisestään. Taistelin pyörtymistä, oksennusta ja kyyneliä vastaan. Ei niin mukavaa, sanoisinko.
Hädin tuskin uskalsin katsoa lavalle, ja kun katsoin, niin Sidhän se siellä!
Jotain sota-suunnitelmia se siellä niiden omien järkkäreiden kanssa punoi ... mainitsin siinä sitten ''kato Niina, Sid on lavalla" ja heilutettiin sille ihan hysteerisesti. Se vastas näyttäen hevimerkkiä :D Onneksi muukin yleisö mylvi jonkun verran, semi-noloa ettei monikaan sitä tunnistanut.
Teini-lauma vieressä oli "paras", kun Sid oli lähdössä lavalta että ''Hei, oliks toi joku tyyppi Slipknotista?!" "Joo, oli se kai joku!" "SE OLI SID!" "SIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIDDD!" ... hei d44 ...

Slipknotin omien crew-jäsenten ja järkkärin tarkistaessa lavan teippejä ( hmm...) ne pysähtyi meidän eteen, ja sen järkkärin ilme kun se tajusi että TAAS toi vitun hullu on eturivissä ... ohh boy :D

Intron alkaessa me vaan otettiin Niinan kanssa toisiamme kädestä. Me kestettäis tää yhdessä.
Alahuuli väpätti jo siinä vaiheessa kun Paulin 'nukke' tuotiin lavalle, ja voitte kuvitella sitä jännitystä kun intro alkoi. Musta tuntui että räjähdän kappaleiks hetkellä minä hyvänsä tai hukutan koko helvetin Kalasataman kyyneliini.

MAMSHDHGOWIFVWOLVFW!

Lopulta meidät päästettiin piinasta ja Joey ja Klovni käveli tuttuun tapaansa lavalle.
Tällä kertaa Joey kävi halaamassa ''Paulia'' jo ennen astumista puikkoihin rumpujen takana. Me puristettiin entistä lujemmin toistemme käsiä.

Onneksi kamerassa on sen toiminto, tärisevien käsien varalle. Sitä tarvittiin, pahemman kerran!

Muiden jäsenten ja (SIC):n pärähtäessä ilmoille me vaan seottiin. Silmät avatessa näkyi vaan käsiä, tukkaa ja kuvaajia. Suljin silmät ja nautin joka hetkestä täysin siemauksin.
Sekä lauloin mukana ääneni käheäksi. Yhdessä välissä jopa huomasin kähiseväni pelkkää epämääräistä tuhinaa :D

"Nyrkkii ilmaa, urpot!"

*_________________________________________*

Enkä kestä Jamesia enää.
Kyllä, sinä heitit mulle kolme plekua, joista yksi lens vaikka kuinka korkealta mun pään yläpuolelta, toisen sain kiinni mutta lensi maahan jonka otti kuvaaja itselleen ja kolmas annettiin taas vaihteeksi sille tytölle meidän vieressä. Että ihan turha näytellä siellä että oisin huono catchaaja! :D
Lopulta James viskoi varmaan kymmenen plekua mun kohtaani, joista sain kaksi! Toisen annoin Niinalle, ja me seottiin yhdessä niin paljon että Jamesin naamari vaan hytkyi kun se nauroi meille. Reilua :D
Me vaan pompittiin eturivissä jossa ei tosiaankaan ollut tilaa hyppimiselle ja tanssittiin. Pienet ilot on niitä elämän suuria iloja!

"Taaahdon, rakastella sinuaaaaa!" ... lol xD

Suonia, suonia, suonia!

Rest in Peace, Paul. We all miss you, so, so much!

;) mmh... 

Tässä James on taas heivaamassa plekua jollekkin onnekkaalle, liike lähtee kyynerpäästä :D

Ahhhhh. *________________* *I'm gonna daiiiiiiiiii*

Ja Corey. Mies, minä en osaa sanoa rakastanko sua paljon vai hyvin, hyvin paljon!
Ei jessus sentään mitä fanityttö-kohtauksia sain kyseisen herran tiimoilta. Ihan kuin James ei jo riittäisi. ( Tässä kohtaa varmaan vaikea ymmärtää, ketkä on mun suosikit :D ).
On ehkä maailman siisteintä jos Corey Fuckin' Taylor lauleskelee sun edessä, sulle ja osottelee sua yms. Ja tunnistaa sut siks "hulluks punapääks". Meinasin kirjaimellisesti sulaa siihen eturiviin.
Me vaan Niinan kans hihkuttiin, naurettiin, itkettiin, riehuttiin ja nautittiin keikasta niin täysin siemauksin kuin olla ja voi!

Tultaaaaaaaa!!! 

Pyrot oli jälleen mitä parhaimmat eikä edes tukka kärähtänyt!

Mulla kyyneleet kiilsi jo silmissä kun kuulin vikan biisin, Surfacing, aikana ja yritin vaa olal ajattelematta lopun alkua, ajatella että kaikki on hyvin, tää ei ole vielä ohitse. Se oli hirveän vaikeaa. Musta tuntuu, kuin mun sydäntä revittäis kappaleiks.
Mä en kestäis jos en näkis tätä bändiä enää ikinä.

Lopulta se keikka, valitettavasti, loppui. Me kiljuttiin ja itkettiin ja vastahakoisesti suostuttiin päästämään SlipKnoT lavalta bäkkärille.
Kauhein hetki oli se, kun muut olivat jo menneet pois lavalta, ja Joey meni halamaan pitkäksi aikaa "Paulia". Siinä vaiheessa me ei enää kestetty, vaan kaikki ne tunteet, ilon ja surun, purkautui ja me vaan halattiin Niinan kanssa toisiamme ja itkettiin.
Tuntui paremmalta kuin hyvältä että sillä hetkellä, joka oli mulle hyvin raskas ja tärkeä, että mun lähellä oli mulle todella rakas ihminen.
En tiedä kuinka olisi käynyt, jos olisin yksin joutunut menemään Sonisphereen ... olisin mitä luultavammin kuolleena siellä sora-kasassa, hah hah.

Keikan jälkeen järkkärit rupes huutaa ja vinkuu että alueelta pitää poistua NYT. Hyvä kun ei kädestä taluttanut eteenpäin.
Tietääkseni alueella ei ollut tulossa mitään tapahtumaa heti seuraavana päivänä, joten ihmeteltiin mistä moinen kiire.
Käveltiin siis rauhassa kohti vesipistettä, koska oli semmonen tunne että jalat menee alta iha just ja päässä sumenee.
Hetken aikaa rauhotuttiin ja olin ottamassa vettä kun joku vitun valopää järkkäri tulee karjuu viereen että "ULOS! KOTIIN MENOAIKA!" ja laittoi sen hana törkeästi kesken kaiken kun olin ottamassa vettä kiinni ja hyvä kun ei kirjaimellisesti niska-pers otteella heittänyt ulos.
Mitä helvettiä oikeesti?! Pitäisköhän osan näistä järkkäreistä mennä johonkin tapa-koulutukseen ... tms.

Me lähdettiin josain epämääräisessä olotilassa kohti Iran kämppää ja nukkumaan. Siinä vaiheessa ei tullut mieleenkään ajatella että SlipKnoTit saattais mennä johonkin baariin, kun oli siellä nirvanassa ja silmät sydämen muotoisina.

Onneks omistan niin ihania ystäviä, että eivät viitsi vaivautua ilmoittamaan soittamalla/tekstaamalla että kyseiset jäbät on Bäkkärillä :)))
Että kiitos vaan ihan vitusti, tekisinhän itse aivan samoin. En vitussa ... aargh, pistää ärsyttämään NIIN PALJON.
Vaikka oma vikani on, etten kyseiseen baariin lähtenyt, niin silti ... luulisi ihmisten tajuavan kuinka paljon kyseisestä bändistä tykkään kun jauhan siitä toiset puuduksiin yms. mutta kai pitäisi jauhaa enemmän.
Olisi kiva jos joku näistä lukiessaan tätä tuntisi pienen pistoksen sydämessään. Sitä ei voi rahassa mitata, mitä se olisi mulle merkannut jos olisin pystynyt vaihtamaan edes sanan kyseisten ihmisten kanssa. Edes nähnyt vilaukselta! Ei missään ole tarpeeksi suurta mittaria sitä vertaamaan.
Ja sitten, en jaksa tästä asiasta enää edes riidellä sen enempää. Ollutta ja mennyttä, ei voi muuta kuin ollea verisesti katkeroitunut, hahahaha. Ollutta ja mennyttä, ja koska aikakonetta ei ole keksitty, niin mitä siitä turhaa enää jauhamaan paskaa.
Ensi kerralla parempi tuuri!

Mutta, mitä mieltä Sonispherestä?
Muuta en sano kuin sen, että toivottavasti oli elämäni ensimmäinen ja viimeinen kerta Sonispheressä, ainakin Suomessa.

festarit 2 / ??, done!