Ihanaa Leijonat ihanaa! (pt. 1)

Ja kuinkas sitten kävikään?! SUOMI ON UUSI MAAILMANMESTARI!

Ei tätä vieläkään pysty uskomaan todeksi. Itse olen natiaisesta asti katsonut lätkää, muistan hämärästi myös vuoden -95 juhlat ja vihdoin ja viimein se odotus palkittiin.
Itse olen uskonut Leijoniin joka vuosi, joka vuosi vaikka tie on ollut kuinka kivinen. Vaikka kaikki ovat dissanneet niin minä olen vängännyt vastaan kerta toisensa jälkeen :D

Tänähän vuonna moni luopui uskostaan kun joukkue julkaistiin, usko alkui hiipua entisestään kun Leijonat eivät voittaneet "helppoja maita" 100-0, ja viimeistään kun Leijonat hävisi Tsekille 1-2.
Tuli kyllä tunnettua suurta mielihyvää tietenkin Leijonien voitoista mutta myös siitä että ne näytti koko Suomen kansalle että täältä pesee. Johan rupes usko vahvistumaan monilla kun tie mitali-peleihin ja lopulta kulta-otteluun aukeni!
Kaikista huvittavintahan olivat nämä "lätkä on paskaa/turhaa!"-jengiläiset jotka jotenkin kummasti käänsivät kelkkansa ja päätyivät torille juhlimaan.

Anyway. Nyt alkoi uusi ajanlasku Suomessa, johan sitä oli 16 vuotta odoteltu!
Suomi-Venäjä peliä jännitin Jalasjärvellä rakkaan serkkuni kanssa ja siitä sitten voiton ratkettua päätettiin lähteä juhlistamaan yksillä Jalasjärven ainoaan pubiin :D
Itse finaalin olin katsomassa Bäkkärissä vaikka hieman pelkäsin että mitä siitä tulee jos menen julkiselle paikalle katsomaan ( kaikki särkyvä yleensä laitetaan kaappeihin piiloihin kun lätkää tulee koska olen hyvin tunteikas katsoja ... ) mutta hyvin se meni. Ei kuolonuhreja, ei rikkoutuneita laseja!
Seurasin peliä joka toinen minuutti kasvot käsiin hautautuneina ja joka toinen minuutti silmät lautosen kokoisina kohti screenia. Ruotsin saadessa ensimmäisen ( ja viimeisen ) maalinsa, sydän jätti muutaman lyönnin välistä ja tiesin että Leijonat ei moisesta säikähdä, ei tällä joukkueella. Ja sittenhän niitä maaleja alkoi tulla tuutin täydeltä. 1-1 maalin koittaessa itkin helpotuksesta. Kun lukemat oli 3-1 alkoi kaikki hermostuminen purkautua ulos. Tilanteen ollessa 5-1 tuli jo itkettyä silkasta onnesta ja hämmästyksestä ja piti nipistellä itseä miljoona kertaa ja yrittää ymmärtää onko tää totta!
Kun lukemat näytti sitä kuuluisaa 6-1:tä ja peli aikaa ei ollut paljoa jäljellä niin eihän siinä voinut muuta tehdä kun hyppiä ja pomppia ja huutaa. Itse en pystynyt 3-1 osuman jälkeen enää istumaan.
Baari melkein räjähti käsiin kun summeri soi ja tosi asia, että SUOMI ON UUSI MAAILMANMESTARI iski tajuntaan!

Ei kauaa hengailtu baarissa ottelun loputtua, katsottiin haastattelut, itkettiin, halailtiin, suunnattiin ulos katsomaan meininkiä ja se yhteen kuuluvuuden tunne oli mitä hienoin!

Jonotusta torilla.

Seuraavana päivänä olikin sitten vuorossa juhlat Torilla. Me mentiin Reetan kanssa jonottamaan jo yhden aikoihin mutta kiitos kusipää-järkkärin ( terveisiet vain sille tumma hiuksiselle naiselle, joka ei voi edes vastata selvällä suomen kielellä esitettyihin kysymyksiin ja jolla näyttää olevan joku helvetin ongelma ) kukaan meistä ekoina jonottaneista olleista ei päätynyt eturiviin.
Itsehän en moista paskaa kohtelua sallinut ja taitavana luikertelijana löysin itseni tokasta rivistä, joidenkin suht lyhyiden tyttöjen takaa joten oli melkein sama olla eturivissä tai siinä.
Kusipää-järkkärin lisäksi tapahtumassa kusi osa yleisöstä, ja etenkin nämä teinit. Ei helvetti, jos olisin omistanut sillä hetkellä konetuliaseen olisin ampunut jokaisen inisevän apinan sieltä mutta harmikseni ei sattunut mukaan.

Simba, Reetta ja JÄTTI-lippu!

Tässä seuraavaksi kuitenkin kuvia! Nauttikaa meidän kulta-pojista, itse ainakin olin vallan hurmiossa koko ajan :)
Kyynel-kanavat aukes ku näin screeniltä niiden tulevan sen bussin kanssa. Meidän omat mahtavat Leijonat. Meikit meni mutta who cares :D

Lippu-merta :)

Juontajakin pääsi maskotin syleilyyn ;)

Koivu backstagella, yrittää soittaa mulle ...

Ja sitten LEIJONIA!

Lepistö etsii kamera/video-toimintoa? ;D

Tuomo Ruutu!

Leijonat ja Harjakainen.

Paparazzi-Lepistö. Ja Väänäsen purukalusto ;D

Poikahan se siinä!

Finlandia.

Finlandia.

Niko Kapanen!

Mikko Koivu!

Pihlström on aika ihana tässä kuvassa ;D

Koivu, joku Avain ja Halonen :D

"Tätä pokaalia en muille anna!" - Mikko 5v.

Kyylä-Koivu :D

Ihanaa Leijonat Ihanaa-biisin aikana räjähti!

Granlund räppää? ;D

Kapteeni Koivun puhe!

Leijonien poistuttua lavalta juostiin äkkiä pois lavan edustalta ja jotenkin ihmeellä tapasin myös muut ( Suski ja Reetta ) ja sitten siinä peruutteli Leijonat kera hienon vihreän bussinsa kohti kansaa ja lähtivät kunnia-kierrokselle. Me pällit tietenkin tarvottiin koko matka Lepistön, Koivun ja Väänäsen suojelevien koipien alla :D

Tuli myös heitettyä Koivulle meidän MEGA-suuri lippu, kun se sitä ruinas minkä kerkesi. Se on siis meidän lippu joka näkyy miljoonas kuvassa, se mega-iso lippu. Jaujaujau, oisit sen Koivu voinu takasin OIKEILLE omistajilleen heittää!
Erehdyin myös viskaisemaan rintsikat niille ja niin, oli hienoo! ;D

Niiiin! Ja arvatkaa mitä mä sain?! LIPPIKSEN!!! :D Se on joko Ruudun, Lepistön tai Väänäsen, en tiedä kenen siksi koska yhtäkkiä se vaan oli mun nenän edessä. Luultavasti kyyläilin Mikko Koivua niin tiiviisti etten huomannut edes lentävää lippistä :D Sama se kenen se on, rakastan noita kaikkia niiin paljon!
( Siitä lippiksestä on tosin tullut paikallinen nähtävyys, hah hah! )

"Hop ON, hop OFF."

Ja pakkohan se on mainita että esimerkiksi Koivu oli vielä komeampi ilmi elävänä. Tai joku Ruutu, Lepistö, Kapanen, Pihlström YMS. Onneksi siellä edessä tunnelma oli enemmän kuin tiukka tai muuten olisi jalat menny alta! Harmikseni luulen löytyväni lähes jokaisen Leijonan kännykästä ( videoista/kuvista ) järkyttävän onnellinen ilme kasvoillani ja silmät sydämen muotoisina. Toivotaan että niissä ei ole pikselit kovin hyviä, hah hah haa.
Ehdottomasti hienoin ilta pitkään aikaan! Ihan kreisiä meininkiä, ihan käsittämätöntä! Ei mulla edes riitä sanat kuvailemaan!
Ikinä ennen kokenut vastaavaa ja semmoinen pieni toive ois että sama tunne voitas kokea taas ENS VUONNA ;) Pidetään Kundi kotona!

Kiitos Leijonat, kiitos kaikesta. Olette aivan mahtavia, parhaita, enkä voi koskaan kertoa sanoin kuinka paljon teitä rakastan ja supportaan ja blaa blaa! <3 ( Koska mitkään sanat ei riitä sitä kuvailemaan! )
Ja tavataan taas torilla! ( Katsellaan nyt eka minne mennään vielä :D )

Kuka teistä katsoi MM-kisoja? Suosikki-pelaaja(t)? Olitteko torilla? :)

p.s. Tää blogin päivittelemisen tahti hyytyi kuin Ruotsi finaalissa kun lätkän MM-kisat alko ja siksi suuret pahoittelut että ei ole mitään pihinää edes kuulunut. Niin ja toki juhlinta on vienyt oman aikansa. Viimeisen parin viikon aikana ei ole edes mun Facebook-statuksissa ollut mitään muuta kuin lätkästä :D Mä en toivu tästä varmaan IKINÄ. Tää huuma vaan jatkuu. En ees tajua tällä hetkellä että voitosta on tasan viikko. Vasta VIIKKO. Jotenkin tuntuu paljon pidemmältä.

Teatterin edessä tyttöjen kanssa :) Ja mun päässä SE lippis!

" Taivas varjele mitä sieltä tulee?! Sieltä tulee MAALII! "

( Okei, okei, lopetan tältä erää. )