Saatan tehdä elämäni pahimman virheen kun kerron seuraavia asioita näinkin julkisesti, se yksityisyyden rajahan on tunnetusti sosiaalisessa mediassa hiuksen hieno. Mutta, tämä blogi ei olisi minä ellei se olisi impulsiivinen, energinen, avoin, surullinen, eloisa, eloton ja omalla tavallaan riipaiseva. Mulle on kamalan vaikeaa puhua tunteista ja fiiliksistä yleensäkin, menee aikaa niiden käsittelyyn ja lopulta tuntuu että niiden kirjoittaminen "selväksi" on paras tapa get deal with them.
Eli viime aikojen fiiliksiä muutaman tämän hetken iskevimmän biisin ja niiden musavideoiden kera :P
* Koska Bring Me The Horizon. On paras.
Mulla on ollut tosi pitkään elämässäni aika jolloin on mennyt perus asioissa hyvin. Hyvä ja kiva työpaikka, ihania ystäviä ja perhe, kallis mutta kiva kämppä, kämppä kivalla alueella pääkaupunkiseudulla, mahdollisuus käydä hyvällä salilla jne. Kivoja ja hyviä elämän perus asioita.
Hyvä pohja elämässä on hyvin tärkeää munlaiselle ihmiselle, joka jopa hieman kovasta ulkokuoresta huolimatta on erittäin herkkä ja tunteellinen ihminen.
Joten sanomattakin selvää että huolehdin omien murheideni lisäksi ystävieni murheista, sehän nyt on ihan normaalia! Mutta kun niitä pahoja asioita tapahtuu monelle ystävälle lyhyen ajan sisään, niin alkaa siinä omatkin voimavarat loppumaan. Kun tajuaa että tilanne on paljon pahempi kuin olisi uskonut, onko sitä valoa oikeasti tunnelin päässä? Se tunne, kun et voi auttaa mitenkään muuten kuin olemalla vaikka toinen/toiset kärsivät. Se on kamalaa, ahdistavaa. Sanoisin yhdeksi hyväksi puolekseni sen että nään usein asioissa jotain hyvääkin, niin toisinaan mietin itsekin että onko se tosiaan totta. Että onko tässä maailmassa mitään hyvää.
* Tässäpä bändi jonka keikalle toivon pääseväni MAHDOLLISIMMAN PIAN. Pitkästä aikaa myös jotain jota en ole vielä koskaan ennen livenä nähnyt. Siis kerta kaikkisen upeaa, OH LA LAA.
Tähän päälle työ-stressiä, piiiiiiiiitkiä työ-putkia ( koska valitettava totuus on se että rahalla saa ), enemmän tai vähemmän pieleen mennyt viikonloppu-tapahtuma jonka piti olla vuoden odotuksen perusteella paras, enemmän murheita ystävistä ja heidän voinnista ... kirsikkana hajoavan elämän kakun päälle laitetaan eräs suuri takaisku omassa elämässä, niin ollaan kiitettävästi rotkon pohjalla.
En ymmärrä mitä olen tehnyt tässä maailmassa, tälle maailmalle tai kenelle tahansa, ansaitakseni tämmöistä paskaa niskaan. Vielä vähemmän en ymmärrä mitä ystäväni ovat tehneet ansaitakseen kahta kauheampaa lokaa niskaan oikein olan takaa. Miksi aina, aina kun löytää jonkun sortin balanssin täytyy jonkun/joidenkin asioiden pilata se?
Ehkä ei pitäisi välittää niin paljon, ehkä pitäisi olla kylmä ja tunteeton paska. Mutta kun en ole. En voi sille mitään että välitän, en voi sille mitään että haluan nähdä jokaisessa ihmisessä ja asiassa jotain hyvää, en suostu alistumaan vaan aion taistella elämän ja paremman huomisen puolesta. Toki se ärsyttää että kavereiden draamat pilaavat omia päiviä mutta semmoiseltakin voi välttyä deletoimalla moiset tyhjänpäiväiset huomiohuorat omasta elämästä. Se, jos mikä, pitäisi oppia.
* Heti perään toinen bändi jota en ole koskaan onnistunut todistamaan livenä. Ovat peruuttaneet joka ikisen keikan jossa olisi ollut mahdollisuus nähdä ne, bad luck :D
Ihan parasparasparas bändi. Jos ei bile-iltana näiden muutamasta biisistä kuten esim City of Sin tms. fiilis nouse niin vika on sinussa, eikä biisissä haha. Odotan niiiiiin paljon että nään nämä!
Videota en suosittele katsomaan mikäli veri ja väkivalta saa helposti voimaan pahoin - videon lopussa kuitenkin selviää syy suht brutaaliin videoon, ja kerrankin ollaan oikealla asialla.
Pari viikkoa sitten oli elämäni hirvein maanantai ikinä. Viikonpäivällä ei liene väliä, koska se olisi voinut sattua koska vain. Olin surullinen koska viikonloppu jolloin oli mahdollisuus tavata ystäviä ympäri maailman meni vain vähän sinne päin, mitä sen ajattelin olevan. Toki onnellinen, mutta samalla kovin haikea fiilis. Ärsytti että omaa intoa laski pitkä väsymys pitkän työ-putken päätteeksi, mutta kuka käski ottaa töitä niin paljon. Ärsytti kun fiilis laski kaiken maailman draaman ja idioottien ihmisten takia. Kerrankin kun itsellä ei ollut syytä draamailuun niin aivan taatusti jotkut toiset pilaavat päiväsi.
Karman mielestä siinä ei ollut tarpeeksi vaan päätti heittää oikein jymy paukun elämääni. Itkin kaksi päivää putkeen. Suostuin juuri ja juuri selvittämään asioita saadakseni kuulla vain saman julman vastauksen. Katkeroiduin päivä päivältä enemmän ja sisäinen emoni otti todellakin vallan. En muista koska olisi tuntunut aikaisemmin niin kamalalta, tuntui että koko elämältä putosi pohja juuri kun olin itse rakentanut sen kovalla työllä. Itkin, murehdin, ja poistuin kotoa vain töihin. Siellä oli kivaa koska pystyin unohtamaan kaiken paskan hetkeksi.
Parin viikon itsesäälissä lillumisen jälkeen sekä murheen laaksossa vietetyn emoilun jälkeen tajusin kuitenkin ettei katkeroitumisella voiteta mitään. Siinä vaiheessa kun tajuaa kurkkua kiristävän näkymättömän hirttosilmukan, on varmaan hyvä tehdä asialle jotain.
* Oon tuntenut mun kaverin Danin jo pari vuotta ja tässäpä onkin uusin musa-video häneltä ja hänen bändiltään!
Rehellisesti sanottuna, en koskaan uskonut biisin ja videon näyttävän sekä kuulostavan noin coolilta. Mutta täähän on aivan MAHTAVA! Mä aion ainaki hyppiä eturivissä kun pääsen joskus todistamaan poikien keikkaa :P
Mä en halua elää loppuelämää katkeroitumalla/stressaamalla asioiden takia, joille ei vaan voi mitään. Pitää hyväksyä ne, elää niiden kanssa ja mikä tärkeintä ; oppia niistä.
Oon viime aikoina kelaillu elämää, niin omaa kuin muidenkin, tosi paljon. Oon avautunut ihmisille joille en olisi koskaan uskonut avautuvani, potenut mielipahaa kaataessani paskani toisenkin niskaan tosin samalla ollut helpottunut siitä ettei tarvitse pitää kaikkea sisällään. Mulla on paha tapa aina patoa kaikki ongelmat, tunteet, paska omaksi taakaksi, eikä puhua siitä kenellekään koska "tästä on selvittävä yksin, koska itse olen soppani keittänyt". Ihan hyvä pointti, mutta on se yllättävän helpottavaa avata murheitaan hieman muille :D
Päätinkin, että ne muutama juttu mitä haluan tänä vuonna vielä tehdä, tulen tekemään. Ei tule ehkä niin luksusta kuin ajatteli, mutta pääasia että pääsee edes nauttimaan jostain kivasta. Pitäisi myös osata arvostaa sitä mitä on eikä miettiä vain sitä mitä ei ole. Asiat kun voisi olla paljon huonomminkin!
Ja vaikka omat ongelmani on loppujen lopuksi omaa syytä, niin jos tämä on 'keino' millä ottaa sitä elämän raskasta painoa pois mun hyvien ystävien harteilta niin se on hieno juttu. Mä en kestä katsoa kun mun läheisiin sattuu.
* Haha täähän postaus on täynnä bändejä jotka haluaisin nähdä. Vähän nais-kauneutta ja asennetta! Ehdottomasti suosittelen tutustumaan tähän bändiin. Nätit naamat eivät kerro koko totuutta, vaan itse musiikki ;)
No joo, ei enää jaksaa jauhaa kaikesta ikävästä. Oon itse usein valittanut että mua ärsyttää muiden ihmisten valittaminen turhista asioista, negatiivinen asenne jne. Toisaalta se on hyvä vaan käydä itse pohjalla että ymmärttää ettei se elämä ole aina niin helppoa ja yksinkertaista. Se mikä musta tuntuu turhalta, saattaa olla toiselle iso juttu. Perspektiiviä elämään.
Se jos mikä on positiivista niin se, että kuopan pohjalta on aina suunta ylöspäin :D Se on lohduttavaa. Saa toki auttaa siinä, sinä vedät oikeasta kädestä, sinä vasemmasta ja te siinä työnnätte mun leveää berberaa ylöspäin! Hahahaha.
* Jotta joku roti tähänkin avautumiseen tarvittaisiin niin tässäpä vielä video bändiltä, joka on iskenyt viime aikoina lujaa. Tästä biisistä saa semmoiset kunnon fuck the world-kiksit >: D
En malta oottaa että näkisi nämä livenä! Toivottavasti viimeistään ensi kesänä jossain festareilla. Video on tosi makea ja jotenkin todella powerful ... timantit ei ole ikuisia Cheek, toisin kuin tämä bändi joka on täyttä timanttia ja toivon mukaan mahdollisimman pitkään toiminnassa! Hohoho.
Tulipas heti paljon parempi mieli kun katseli näitä musavideoita ja pääsi purkamaan mieltä. Nyt vaan leuka rintaan ja uusien pettymyksien sijasta kohti uusia tuulia >: )
p.s. Mun yyyyyyyber-cool uusi taustakuva, jonka muokkasin itse Jeremy Safferin ottamista kuvista Piggy D.:stä. Ei postausta ilman Piggyä. Hahaha, oon toivoton.
Mä lupaan työntää berberasta! <3
VastaaPoistaJeee <3
Poista