sunnuntai 28. elokuuta 2016

30 day photo challenge ; step 18 !

18. a photo of one of your classes


Classes luultavasti tarkoittaa luokkaa mutta koska luokasta ei ole kuvia enkä ole varma saanko niitä julkaista, koska kuvissa on muitakin ihmisiä, niin lisään muinaisen kuvan itsestäni kun olin amiksessa 2007-2010.

1.  your Facebook profile photo
2. a photo of yourself a year ago
3. a photo that makes you happy
4. a photo of the last place you went on holiday
5. a photo of you
6. a photo that makes you laugh
7. a photo of someone you love
8. a photo of your favourite band/musician
9. a photo of your family
10. a photo of you as a baby
11. a photo of your favourite film(s)
12. a photo of you
13. a photo of your best friend(s)
14. a photo of one of your favourite family members
15. a photo of you and someone you love
16. a photo of you at the last party you went to
17. a drunk photo of you
18. a photo of one of your classes
19. a photo of you on a school trip
20. a photo of something you enjoy doing
21. a photo of you standing up
22. a photo of your town
23. a photo of your friend as a baby
24. a photo of you that your hair looks nice in
25. a photo of a night you loved
26. a photo of your favourite weekend
27. a photo of last summer
28. a photo of what you ate today
29. a photo of someone you know that you find attractive
30. a photo of you when you were happy

perjantai 26. elokuuta 2016

These words mean nothing to me

Erehdyin yksi yö selaamaan vanhoja kuvia ja rupesin miettimään.





Vaikka en erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana ole painon suhteen ihan mahdottomia heittelehtinyt, niin miten kummassa silloin kehtasi, pystyi ja oli välittämättä muiden ajatuksista - oikeasti pukeutui miten halusi? Nyt on aina ne samat muutamat vaatteet päällä koska ei uskalla, ei pysty, oon ihan hirveän näköinen possu.
Siis mikä tärkeintä, silloin pukeutui ja oli mitä halusi ilman että korvaansa lotkautti sen kummemmin niille äänille päässä, jotka kuiskii kuinka sä et voi, sä et saa, sä näytät helvetin lihavalta ja rumalta koko ajan.

Rupesi oikein huolella ottamaan päähän, tuli kunnon taistelu-vitutus. SHIIIEEELDWAAAALLLLLL!
Miten kummassa tämän urheudun ja taistelutahdon saisi säilytettyä? Kuinka saisi hiljennettyä ne äänet päässä? Kuinka voisi oppia jälleen elämään vapaasti, ilman että kaikki ahdistaa ja häiritsee? Kuinka tuhota ne monsterit mielessä ettei ne estä elämästä elämää?

Arghhh. Riittää. Ei jaksa enää. Tästä lähtien aion pistää vastaan, edes vähän. Loppujen lopuksi ne monsterit tulee maistamaan mun nyrkkiä.



Translation ;

One evening ( okay night ) I was just looking at my photos and those made me think.

Even if I haven't been super skinny or super fat during the past few years, basically stayed in pretty much the same, I still have had guts to wear and look like how I want in the past. But nowadays? Ahahaha hell no always the same god damn band shirt on. 
I didn't care that much ( if at all ) what other people think or the monsters in my head : I just wore what the fuck I wanted and what looked super cool in my mind!

Realizing this shit, it started to really piss me off. Like seriously. SHIELDWALLLLL!!!!
How the fuck I will be as brave again? I'm so done to not live my life as how I want to, specially with style. It feel like my weight or should I say just these faceless little demons in my head keep telling me stuff and stop me being me. If it make any sense. 
How can I destroy them for good? For forever? I'm sick of listening them though I still can't close my ears and eyes from them.

I try to be better for myself and I try to punch them back as much as I can. I'm tired of this shit and this really, really need to change.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

You can hear me Roar!

Kuuntelen aika lailla kaikenlaisia tyylejä mitä tulee rock- ja metallimusiikkiin, tässä postauksessa esittelen tämän hetkiset suosikki artistit ja / tai bändit joiden keulilta löytyy nainen! Girlpower!


Maailmassa on monia lahjakkaita ja upeita naislaulajia, tästä postauksesta löytyy niitä tasan kymmenen ( 11, jos tarkkoja ollaan ) kappaletta. Monet näistä henkilöistä ovat myös todella inspiroivia ja positiivisia henkilöitä, joiden uraa ja elämää on ilo seurata sekä koittaa ottaa mallia kuinka kantaa itsensä, kroppansa - olla oma itsensä häpeilemättä sekä nähdä elämä positiivisemmin ja tehdä parempia valintoja elämässä.
Unohtamatta toki uskomattomia tyylejä!

In This Momentin Maria Brink :


Butcher Babiesin Heidi Shepherd ja Carla Coates :


The Agonistin entinen ja Arch Enemyn nykyinen laulaja Alissa White-Gluz :


Halestormin Lzzy Hale :


Sister Sinin Liv Jagrell joka työstää soolouraa tällä hetkellä nimellä Liv Sin :


Warlockista tuttu ja soolouralla jatkanut metallin kuningatar Doro Pesch :


The Pretty Recklessin Taylor Momsen :


Lacuna Coilin Cristina Scabbia :


Emilie Autumn :


The Birthday Massacren Chibi :


Siinäpä ne! Onko uusia tuttavuuksia? Entä olisiko oma listasi erilainen? :)


Translation ;

My ten favorite female fronted bands / artists. Enjoy!

sunnuntai 21. elokuuta 2016

30 day photo challenge ; step 17 !

17. a drunk photo of you


Uusi vuosi 2015 / 2016 ... uudet kuvakulmat.

1.  your Facebook profile photo
2. a photo of yourself a year ago
3. a photo that makes you happy
4. a photo of the last place you went on holiday
5. a photo of you
6. a photo that makes you laugh
7. a photo of someone you love
8. a photo of your favourite band/musician
9. a photo of your family
10. a photo of you as a baby
11. a photo of your favourite film(s)
12. a photo of you
13. a photo of your best friend(s)
14. a photo of one of your favourite family members
15. a photo of you and someone you love
16. a photo of you at the last party you went to
17. a drunk photo of you
18. a photo of one of your classes
19. a photo of you on a school trip
20. a photo of something you enjoy doing
21. a photo of you standing up
22. a photo of your town
23. a photo of your friend as a baby
24. a photo of you that your hair looks nice in
25. a photo of a night you loved
26. a photo of your favourite weekend
27. a photo of last summer
28. a photo of what you ate today
29. a photo of someone you know that you find attractive
30. a photo of you when you were happy

perjantai 19. elokuuta 2016

You should never poison a Witch

Tilasin ensimmäisen kerran suoraan Killstarista joku aika sitten, kun siellä oli jälleen joku -20% tms. kaikista tuotteista. Tilasin kaverin kanssa kimpassa, eli postit meni puoliksi ja niistä tulikin ihan inhimilliset.

Killstar ei syystä tai toisesta ole mua ihan kamalasti koukuttanut tai ihastuttanut, ehkä se on se etten oikein välitä alternative muodissa kovassa huudossa olevasta okkultismi hypestä.

Omaa silmää oli jo pidempään miellyttänyt synkän hauska Unhappy Meal handbag jonka lisäksi tilasin Witchery bodysuitin. Bodysuit oli vähän sellainen ''mitä järkeä tilata yksi tuote'' vaihtoehto, heh.


Laukku on todella nätti ja vaikka mitat tottakai tarkistinkin, niin se on aika pieni ... tai sitten mä olen liian iso. Tai olen aivan liian tottunut kangaskasseihin ja menettänyt tuntuman ns. oikeisiin laukkuihin. Materiaaliltaan ihan kelpo kamaa ja ketju on mukavan jykevä ja paksu, tuntuu kestävältä.
Se on hurjan söpö mutta vähän pelottaa, että tuleeko käyttöä kun sinne ei kuitenkaan ihan koko elämä mahdu. Mutta katsotaan.

Body on myös kiva! Se on ilmeisesti merkille tuttua ja turvallista trikoota, joka on pehmeää että joustavaa ja näin ollen mukava päällä. Bodyt on aina vähän riski ostos, kun niiden mitoituksesta ei voi olla varma että sopiiko se tämmöiselle pitkälle apinalle vai ei, mutta tämän suhteen onneksi ei tarvinut pettyä vaan koko L sopii mainiosti.
Haaruksissa olevat hakaset helpottavat pukemista ja käyttöä. Torso vaikuttaisi olevan tarpeeksi pitkä, mutta pentagrammi jotenkin kiristää / viettää rintojen kohdalta. Omasta mielestäni rintani eivät todellakaan ole suuret, mutta ehkä pentagrammin ''mutkalle'' meno juuri siitä kohtaa kuitenkin kielii siitä? En kokeillut edes rintsikoiden kanssa vaan ilman mitään.
Varmasti kiva ja kätevä käytettäväksi hameiden ja housujen kanssa.

Ennestään minulta löytyy Totentanzin kautta hankittu Skeletor L/S Maxi dress eli pitkähihainen Skeletor printillä varustettu maksimekko sekä SHOCKin alesta ostettu Skeletor Maxi dress (lace) eli sama mekko ilman hihoja ja epäsymmetrisellä helmalla, materiaalina pitsi.

Tähän mennessä olen ollut tyytyväinen ja tykännyt ostamistani Killstar-tuotteista, mutta mitään kiihkeää ja tulista rakastumista ei kyllä vieläkään tapahtunut.
Jollain tapaa miellän että Killstar on alternative muodin H&M ja siksi hinnat tuntuu aika suolaisilta. :D

Onko muita joille Killstar ei iske? Tai rakastaa puolestaan palavasti?
En usko että oma niuhous on kiinni niinkään siitä, että merkissä olisi varsinaisesti jotain vikaa, se ei vaan ehkä ole niin oma juttu. :)


Translation ;

Here are the two newest Killstar-items what I bought from their the latest  -20 or -25% sale. All items had this discount so I finally gave a chance for these two items.

The Unhappy Meal handbag is in real life as cute and funny as it looks like but I'm maybe a slightly disappointment of the size. Of course I checked the size info but maybe it would work better as a bigger size? Or am I too familiar with the basic, big random simple tote bags nowadays and have lost the touch with handbags?

Luckily the Witchery bodysuit fit too, even it's always a bit risky to order things like these as you can never be too sure if the torso is long enough. This also have buttons in downstairs so it's easy to use!

Now I own four items from Killstar. I also have Skeletor L/S maxi dress and Skeletor maxi dress in lace. 
I'm still not a huge fan of Killstar, I don't think there's anything wrong with the label ... for me it somehow represent alternative H&M and I'm not so into occultism so I kind a don't get the hype.
It's just not my thing I guess. :)

torstai 18. elokuuta 2016

Save the pennies, ghouligans!

Päätin kirjoittaa muutamasta mielenkiintoisesta asiasta ; säästäminen, materialismi ja turhan tavaran pois heittäminen / myyminen / lahjoittaminen eteenpäin.
En ollut ihan varma loogisimmasta järjestyksestä, mutta päätin kirjoittaa ylläolevan järjestyksen mukaan.

Ensimmäisenä lähempään tarkasteluun pääsee säästäminen.

Ihan ensimmäiseksi on otettava selvää faktoista, eli paljonko on tuloja ja paljonko pakollisia menoja.
Näiden pohjalta on helpompi päättää mahdollinen säästö-suunnitelma sekä säästö-summan suuruus.
Elämäntilanteesta riippuen tulot voivat olla säännölliset tai hyvinkin epäsäännölliset. Tarkalla budjetilla voi saada ison, keskikokoisen tai pienen summan säästöön jos viitsii nähdä vaivaa sen eteen ja kiristää kukkaron nyörejä.
Ymmärrän kyllä että jotkut saattavat olla tilanteessa, jossa kaikki tulot menevät pakollisiin menoihin tai eivät välttämättä riitä edes niihin, mikä on harmillista. Olen itsekin ollut vastaavassa tilanteessa ja kaikki tsempit heille.
Tämän postauksen ei ole tarkoitus leveillä tms. rahalla, vaan koitan parhaani mukaan mahdollisesti auttaa, herättää uusia näkökulmia rahan käyttämiseen ja jakaa omia kokemuksia. :)

Kun otetaan faktat huomioon, on seuraavat asiat esillä :

- Tulot : palkka, kelan ja sossun tuet kuten esimerkiksi opintotuki, asumislisä, toimeentulotuki, työttömyyskorvaus jne. sekä muut mahdolliset tulot kuten oma harrastus = vaatteiden tai ripsien teko tms.

- Menot : asuminen = vuokra, eläminen, vesi ja / tai sähkö, vakuutus ( vakuutukset ) sekä muita mahdollisia kuluja kuten bussikortit, bensakulut, puhelin, kuntosali, hieroja, kosmetologi, kampaaja, lääkäri / gynekologi / hammaslääkäri jne, luottokortin lyhennys, lainan lyhennys, Spotify / Netflix / HBO Nordic yms.

Aina ei voi olla varma palkan tai tukien suuruudesta, koska ne voivat riippua työtunneista tai montako päivää on ollut kuusta töissä, tosin yleensä on kuitenkin jonkinlainen keskimääräinen kutina siitä, paljonko noin tulee.

---------------------------------------------------------------

Sen jälkeen on hyvä laskea pakolliset menot yhteen, jonka jälkeen voi ajatella 'mahdollisia menoja' = jos ja kun niihin liikenisi rahaa.

Mitä tulee asumiseen, niin sen neuvomisessa on vähän hankala auttaa. Suomessa asuminen on erityisesti pääkaupunkiseudulla kallista, joskus voi hinta / laatu-suhteeltaan asunnon kanssa tärpätä. Valitettavan usein on otettava se, mitä tarjolla on, koska myös kysyntä on kovaa. Kimppakämppiä kannattaa harkita, jos ajatus kavereiden tai tuntemattomien kanssa asumisesta ei ahdista tai häiritse liikaa.
Myös erilaisten säätiöiden, kaupungin ja taloyhtiöiden kautta voi saada edullisemmin asuntoja mutta jonot voivat olla valitettavasti pitkiä.

Puhelimen maksaminen, puhelinlaskut, vakuutukset, sähkö, kuntosali yms. kannattaa aina kilpailuttaa ja valita se, mikä sopii parhaiten omiin tarpeisiisi. Itsellä ei ole usein hajuakaan näistä asioista, mutta onneksi vanhemmat, siskot, kaverit ja google osaavat auttaa. On hyvä kuunnella eri näkökulmia ja kokemuksia. Älä siis pelkää kysyä neuvoja ja vinkkejä!

Hankalin kohde lienee eläminen, mitä se sitten kenellekin käsittää.
Omalla kohdalla se tarkoittaa pakollisia menoja kuten ruoka, bensat, bussi / junaliput, lääkkeet ... toisinaan myös keikkaliput. Keikkalippuja varten pyrin laittamaan aina X määrän rahaa säästöön, koska ne ovat useimmiten aika kalliita ja näin ollen söisivät suuren siivun elämiseen tarkoitetusta rahamäärästä. Spontaanit reissut tulisi kuitenkin hoitaa sitten tästä. :P
Ruoalle voi laskea esimerkiksi viikkobudjetin, jolloin se ei mene ihan mahdottomaksi osteluksi. Tiukka linja, vaikka se vähän tylsältä kuulostaakin ( varsinkin jos on taipumusta ostaa kaikkea hauskaa ja kivaa niin kuin mulla ... ). Mainokset ovat ärsyttäviä, mutta niitä seuraamalla pystyy lampsimaan oikeisiin kauppoihin tarjousten perusteella. Kannattaa myös oikeasti syödä ne ruuat mitä ostaa, näin pienenee yleinen ruokahävikki sekä ei mene ruokaa että rahaa hukkaan. Monia ruokia voi myös pakastaa! Omien eväiden tekeminen on tottakai halvempaa kuin ulkona syöminen usein tai kaupasta random eväiden haku lounasta varten.
Ruokabudjetti voi olla aluksi hankala laskea ja toteuttaa, voi ensin kokeilla vähän suuremmalla summalla ja tiukentaa tai päinvastoin, jos tuntuu ettei homma toimi. Kotona kannattaa myös olla aina ns. perustarvikkeita, joten jos jonain viikkona on rahat tiukilla ei tarvitse kynsiä napostella. Perustarvikkeet kannattaa hoitaa ensin kuntoon, sen jälkeen pitää niitä silmällä ja ostella sitä mukaan kun pääsevät loppumaan.
Perustarvikkeet tarkoittavat kaikille vähän erilaisia asioita, mutta esimerkiksi makaroni / pasta / riisi / nuudeli, kahvi / tee / kaakao, suola ja sokeri, muutamia erilaisia mausteita, rypsi / oliiviöljy, puurohiutaleet, sitruunoita, sipulia, perunoita, porkkanoita, kananmunia, juustoa, leivonta-tarvikkeita : kuivahiivaa, leivinjauhe, vaniliinisokeri, erilaiset jauhot yms.-setillä pääsee jo aika pitkälle. Tietenkin kodin tarvikkeet kuten vessapaperi, erilaiset pesuaineet, vanulaput yms. kannattaa myös muistaa.
Ostoslistaa kannattaa aina miettiä etukäteen, jos ei halua tehdä heräteostoksia. Sen voi tehdä kauppakerralle tai suunnitella vaikka koko viikolle.

Muut mahdolliset "pakolliset" menot riippuvat paljon itsestä ja siitä, mitä voi olla pakko maksaa, mitä haluaa tehdä rahoillaan tai mahdollisesti kokea rahoillaan kuten esimerkiksi keikat.

Jos tykkää ja haluaa huolehtia omasta kropasta, voi sen tehdä kotona omin voimin tai valita kuntosalin. Kuntosalejakin on monia erilaisilla tarjonnoilla. Kannattaa selvittää mikä palvelee parhaiten omaa budjettia ja sitä, mitä kaipaa salilta.

Lääkärissä olisi hyvä käydä perustarkastuksissa silloin tällöin ja jonkin vaivan ilmettyä mennä selvittämään syitä kyseisen alan lääkäriltä. Monilla työssäkäyvillä on etuna työterveys, jossa perusasioita pystyy kätevästi hoitamaan maksutta. Muutoin lienee paikallaan julkinen terveydenhuolto jossa paikkakunnasta riippuen voi olla jonoja.
Jos kaipaa nopeaa toimintaa, on yksityinen vaihtoehto - siitä pitää olla tosin valmis maksamaan. Paikkakunnasta riippuen yksityinen voi olla ainut vaihtoehto, jos julkisella puolella on paljon jonoja tai vaikkapa julkisella puolella eivät välitä tai suostu tutkimaan vaivoja sen kummemmin.
Omaan terveyteen kannattaa kuitenkin aina panostaa, vaikka summat ja lääkkeet saattavat toisinaan kirpaista aika ikävästi.

Luottokortin tai lainan lyhennys on useimmiten pakollista kuukausittain, jos on sellaisen mennyt ottamaan. Pankin kanssa usein sovitaan näistä asioista tarkemmin, yleisesti ottaen se on niin että maksaa = lyhentää vähintään tietyn X summan pois / per kuukausi.
Jos ei oikein tiedä näistä asioista tai on pulassa, kannattaa ottaa yhteys pankkiin ja selvittää asiat ennen kuin ne on pahasti solmussa.

Itsestään huolehtiminen on kivaa ja tärkeää, mutta aina kannattaa muistaa maksaa ne tärkeät laskut ennen kuin voi alkaa kampaajia tai ripsiä miettimään. Tai no, kukapa meistä ei joskus kokisi nuudeli-kautta koska oli nyt ihan pakko päästä kampaajalle pelastamaan pää. :)
Ihmisestä riippuen sitä myös omaa kiinnostusta itsestään huolehtimiseen. Toiset välittää enemmän, toiset taas ei. Ei ole oikeasta tai väärää ja mielestäni jokaisella on oikeus hoitaa itseään miten haluaa.
Kampaajalla ja kosmetologilla käymisen rinnalle on noussut suositut ripsi- ja kynsihoidot. Sitä voi hemmotella itseään monilla erilaisilla asioilla, mutta rahan kannalta on muistettava, että jotkut näistä kaipaavat säännöllistä huoltoa ja / tai uusintaa - eli maksat niistä myös jatkossa, jos haluat ne pitää.

Kun olet selvittänyt omat tulosi, pakolliset menosi sekä mahdollisia menoja, saattaa tuloista vielä 'jäädä yli'.
Tällä yli jäävällä rahalla jokainen tekee tottakai mitä haluaa, mutta voit joko budjetoida ylijäävän summan ja laittaa siitä osan säästöön tai käyttää muuten vaan johonkin. Toisinaan voi olla pakollista ostaa uusia vaatteita tai haluaa muuten vain shoppailla, voisiko sille olla oma summansa kuukaudessa? Shoppailu on ihanaa ja mukavaa, mutta turha shoppailu, varsinkin jos sinulla ei olisi siihen paremmin varaa, olisi hyvä välttää. Toisinaan tuntuu aika ankealta moinen, mutta voisiko samalla summalla saada jotain muuta kuin vain materiaa?
( ^ aiheesta lisää materialismi-postauksessa ).
Jos edessä siintää tuleva lomamatka tai haluat muuten vaan laittaa säästöön rahaa - tai vaikka molempia, on hyvä miettiä sopiva säästösumma. Tuloista ja menoista riippuu paljon se säästöön laitetteva summa sekä siitä, mitä varten säästät. Sen tulisi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan sopiva summa : ei liian iso = vaaranna pakollisten laskujen maksua, eikä liian pieni = et saa haluaamasi summaa kasaan haluamassasi ajassa.
Jos on mahdollisuus laittaa kuukaudessa vaikkapa 50€ säästöön, pääsee silläkin jo hyvään alkuun. Tai 100€. Tai ihan vain 10€ tai 20€. Mikä vain sopii itselle parhaiten.
Se on myös hieno tunne, kun laittaa säästöön rahaa ja saa sen oikeasti pysymään siellä. :)

Voi olla että tämä oli vähän rönsyilevä teksti sieltä sun täältä mutta toivottavasti siitä ymmärsi jotain.

---------------------------------------------------------------

Mitä tulee minun kuukausittaiseen budjettiin, niin se on tiukka. Myönnetään, se ei aina pidä. Varsinkaan silloin kun huomaa että on vähän enemmän sitä ylimääräistä, niin meinaa mopo lähteä käsistä - ja joskus lähteekin.
Olen huomannut hyväksi tavaksi merkata kaikki tulot, menot ja säästöt budjetti-vihkoon ylös. Silloin vasta ihan oikeasti huomaa, mihin se raha menee. Toisinaan ajattelee että voi vitsi kun tuli taas jotain turhia vaatteita ostettua, mutta todellisuudessa suurin osa rahoista onkin voinut mennä turhiin herkkuihin.
Myös se, että elämisen / vapaa-ajan asiat maksaa käteisellä. Korttia vinguttaa niin helposti eikä oikein tajua sitä rahan menoa, mutta käteisen kanssa se on paljon konkreettisempaa.

Tuloni ovat kuukausittain suht' säännölliset kun olen töissä, mutta nekin saattavat heittää suuntaan tai toiseen koska sopimus on osa-aikainen ja 25 tuntia / viikko. Sellainen mututuntuma on palkasta, aina on kiva juttu jos tulee enemmän rahaa kuin mitä oletti. :P
Joskus sitä saattaa myydää rättejä ja lumppuja eteenpäin, joista saa vähän lisätienestejä.

Olen laskenut itselleni kolme erilaista budjettia kuukautta kohden. Olen laskenut ne palkkakuittien perusteella, yksi on silloin kun palkka tulee olemaan niukka, toinen silloin kun palkka on about keskimääräisesti ok ja kolmas silloin, kun palkkaa tulee tavallista reilummin. Näin ollen osaan laittaa oikeat määrät säästöön tai maksaa enemmän laskuja pois palkasta riippumatta eikä pitäisi joutua kusisiin tilanteisiin = säästöön "ei muka riitä rahaa" yms tekosyitä.
Alla olevista listoista löytyy muutaman asian kohdalta sanat "maksan enemmän takaisin kuin minimisumma" ja se on myös laskettu näihin budjetointeihin mukaan : kun on niukempi palkka, voi maksaa sopimuksen mukaisen summan tai jos tulee vähän reilummin niin voi myös maksaa X määrän enemmän.

Omia menoja ovat :

- puhelinlasku ja puhelin ( puhelinta koitan maksaa aina enemmän takaisin kuin sopimuksen minimisumma )
- luottokortin lyhennys ( maksan usein enemmän kuin pankin laittama minimisumma koska tasaluvut on kivoja heh )
- opintolainan lyhennys ( pankin päättämä summa )
- kuntosali
- hieroja ( koitan käydä kerran kahdessa kuukaudessa mutta se on taas vähän jäänyt ... myyjän työssä pakollinen homma jos ei halua että olkapäät on ihan jumissa + en omista Travis Fimmeliä lemmikkinä joka voisi nuo hierojan hommat hoitaa, nyyh )
- Spotify ( uuupsss )
= laskut

- ruoka
- bensa
- vapaa-aika
= eläminen, jolle on laskettu X summa / per kuukausi

- säästö matka 
- säästö whatever ( keikat, tatskat ... )
= säästöt, joille on laskettu X summa / per kuukausi

Vuokraa en maksa, koska asun edelleen vanhempien luona syystä A ja Ö. Tätä mun ei tarvitse toki selitellä, mutta sanotaanko nyt näin että pidempään blogia seuranneet muistavat kyllä että henkinen ja fyysinen terveys heitti joku aika sitten niin pahasti sitä kuuluisaa häränpyllyä, ettei omillaan asumisesta tullut mitään ( en pystynyt käymään töissä enkä pystynyt pitämään asuntoakaan koska en voinut asua siellä terveydellisistä syistä = kaboom motherfuckers, olet kusessa ja asunnoton ).
Olen tätä juttua niin monesti kelaillut ja hävennyt, että 26-vuotias asuu kotonaan. Tuntuu että on ihan luuseri ja vajakki, vaikka asiat voisi olla paljon huonomminkin. Aion muuttaa ulkomaille vuoden, korkeintaan 1,5 vuoden kuluessa, Ehkä mä haluan ottaa kaiken irti siitä, mitä on, kun se vielä mulla on. Tottakai mä arvostan tätä järjestelyä tosi paljon ja oon sillee perusonnellinen vaikka varmaan kaikkien pää hajoaa tasaisin väliajoin, haha. Ja yritän olla ajattelematta, että olen tämän takia huonompi kuin muut.
Jotain vakuutuksia just mulle itselleni pitäisi kyllä hommata mutta en ole vielä saanut oikein aikaiseksi ... whoops. Työn puolesta on jotain ja joku perus kodin vakuutus, mutta niin ...

No mutta, palataan asiaan. Näiden menojen lisäksi, koitan käydä kampaajalla edes kerran vuodessa. Se tosin aina vähän jää ja näytän ihan Gandalfilta, mutta kun en vain saa aikaiseksi jotenkin. Koitan tosin petrata tämän asian suhteen ja käydä edes puolen vuoden välein leikkaamassa jonkun mallin ... tai jotain. Ei muuten mutta tämän pään kanssa on turha edes keskustella kampauksista, jos tässä ei ole mallia.
Hiukset värjään siis lähes aina ja kokonaan itse, tilaan eBaysta halvalla Directionsia ja tarjouksista ostan Colormaskit. 
Kosmetologilla käyn vähän kausissa, mutta 3-5 kuukauden välein. Kun löysin täältä ihanan ja auttavan kosmetologin, niin elämä on helpottunut paljon. Kyllähän se rahaa vie enemmän, kun ostaa kasvorasvat sieltä, mutta omaan fiilikseen se vaikuttaa niin paljon kun ei ole ihan rupikonna. 
Kauneus-juttuja tulee pidettyä silmällä tosi tarkasti, pyrin olla ostamatta mitään liikaa - oli aikoja jolloin oli purkkia ja putelia joka sormelle ja varpaalle, mutta sitä pärjää oikein hyvin vähemmälläkin määrällä. Ostan usein uutta ja lisää vasta sitten, kun vanhat on loppumassa ( tai loppuneet ... ) tai jos nään tarvitsemiani tuotteita tarjouksissa. 
En ole koukussa ripsiin tai kynsiin, ne rahat sitten varmaan meneekin kirpparille jos sieltä sattuu jotain löytymään ( ja budjetti antaa myöten ).

Teen siis mun budjetin kanssa usein niin, että kun palkka napsahtaa tilille ( hurraaaaaa!!! hetken sitäkin iloa kestää ) niin siirrän ensin säästöön menevät summat, maksan laskut, laitan / nostan rahaa sivuun salia ja hierojaa varten ja sitten loppusummaksi usein jää se laskemani X summa tuota elämistä varten. Siitä nostan aina heti puolet käteisellä, jolloin ei tarvitse korttia ruveta vinguttamaan. On hyvä jättää tilille jotain roposia, niin saa esim. bussien tai junien nettikaupoista ostettua edullisesti matkoja tai muuten vaan shoppailtua jossain.
Joku voisi sanoa että porukoilla asuminen on kunnon hotelli-elämää, mitä se ei mm. ole vaan maksan lähes kaiken itse. Ruoankin suhteen olen niin kranttu ja syön omia juttuja, ettei niitäkään paljon jaella. Ja noin muutenkin, mun mielestä se on aika selvää että omat menot ja laskut maksetaan, asui sitten vaikka sen Travis Fimmelin kanssa ( hei oikeesti, mulla on joku pakkomielle siitä, sen äänestä ja silmärypyistä ... ehkä alan säästää rahaa sen kidnappaamista varten ).
Ei siis mikään inhottava tai kiveen hakattu päätös tämä tietenkään ole, vaan sellainen ihan normaali sekä leppoisa päätös että aikuiset ihmiset maksaa omat juttunsa. Toivottavasti kaikki nyt tajusi mitä ajan tällä takaa heh.

Mulla on oikein värikäs historia rahan käytön suhteen ja voin kyllä sanoa, että olen ollut tosi surkea ja holtiton sen kanssa. Pitkä ja kivinen tie on käyty, ja se on aikamoista taistelua välillä vaikka olisi kuinka selvä ja tiukka budjetti.
Kun on harakka niin silmissä vaan kiiltelee kaikki ihanat ja kauniit jutut, mutta sitten pitää vaan tuijottaa keikka-kuvia tai kuvia Uudesta-Seelannista ja muistaa, miksi tätä hommaa tehdään. Ja onhan se kiva juttu, kun on sillee suht hyvin rahat hallussa eikä ole ihan sormi suussa.
Olisihan se aika noloa, jos tässä tilanteessa olisi tili tyhjä jo alle viikossa vain koska shoppailu. Ei nämä jutut mitään pelkkää läppää ole, vaan vakava asia. Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että elämä on paljon helpompaa kun uskaltaa laittaa rajoja itselle ja kasvaa vähän aikuiseksi, eikä vaan pistä menemään ja tuulemaan. Sekä tietenkin oppia arvostamaan sitä, mitä on - niin kliseiseltä kuin se kuulostaa.

---------------------------------------------------------------

En tiedä, jaksaako kukaan ( edes minä itse, tätä tarkistaessani ) lukea loppuun asti mutta jos niin käy niin me kyllä ansaitaan rommikolat!
Eka ajattelin että teen jonkun hienon säästövinkki-postauksen mutta tästä taisi tulla joku sillisalaattien the sillisalaatti.

Loppujen lopuksi, jokaisen raha-asiat ovat omiaan eikä kellään ole niihin mitään sanomista. Sitä saa tehdä niillä mitä itse haluaa tai olla tekemättä. Mun mielestä näitä juttuja on vaan kiva pohtia ja miettiä. :)
Tämäkin on vain mun näkemys ja tiedän sekä ymmärrän että niitä on monia erilaisia, toivon että kukaan ei mitenkään loukkaantunut. Eikä siinäkään mitään pahaa ole jos ei ymmärrä mun juttuja tai mielipiteitä, jokaisella on omat arvonsa.

Yhdestä asiasta ei tosin kiistellä : Travis Fimmelin silmärypyt ON ihan helvetin seksikkäät. 

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Ten thousand voices fill my broken lungs but through the white wave, I still hear it call

Kiva kertoa jotain iloisiakin uutisia välillä täällä blogin puolella.

Aloitetaan siitä, että olen jo vuosikaudet miettinyt hakemista oman alan kouluihin. Mulla on pohjalla pukuompelijan tutkinto vuodelta 2010, jonka jälkeen hain parina vuotena ammattikorkeakouluihin muotisuunnittelijaksi - en päässyt sisään, viimeisellä kerralla jäi pisteestä kiinni. Katkeroiduin ja masennuin hahah. Sen jälkeen olen seilaillut siellä sun täällä, mutta nyt alkoi mitta tulla täyteen duunin suhteen niin päätin että jotain tähän vierelle on saatava. Jotain sellaista, mistä itse tykkään.

En hakenut ammattikorkeisiin, koska jotenkin ei ''jaksa'' paneutua johonkin asiaan kolmea, neljää vuotta. Kuulostaa ehkä karulta, olisihan se varmasti kiinnostavaa aikaa mutta mulle tuollainen aikaväli kuulostaa ihan kamalan suurelta. Varsinkin, kun mun suunnitelmissa on selvästi lähteä ulkomaille lähivuosina. Jos pääsisi ammattikorkeaan, siirtyisi se taas monella vuodella ja etenkin siksi kun ei opiskelijana pysty niin paljon säästämään kuin töissä käydessä. Ja myönnettäköön, kun on tottunut siihen että voi mennä about minne vain haluaa kunhan vain säästää ja hoitaa asiat oikein kun saa säännöllisesti palkkaa ( vaikkakin työtunneista riippuen ), niin ei enää houkuttele se opiskelija-elämä. Se on tullut jo koettua. :) Tosin välillä tuntuu että silloin tuli ja meni kahta kauheammin ... millä rahalla?! No, silloin oli melkein kaikki halvempaa.

Eli hain Helsinki Design Schooliin muotisuunnittelijan tutkintoon. Olen miettinyt tätä vuosia, en vain oikein koskaan ollut varma että onkohan se nyt okei kun se kestää vain niin vähän aikaa ja maksaa paljon. Etenkin viimeisen kahden vuoden aikana olen seurannut koulun ja sen opiskelijoiden tekemisiä, niin moni on tykännyt olla siellä ja muutenkin positiivinen sekä luova ilmapiiri houkutteli entistä enemmän. Nyt päätin että otetaan siitä selvää, jos sinne päästään. Voihan sitä samalla summalla paljon turhempaakin ''ostaa''.
Pistin siihen hakukirjeeseen koko sieluni, kirjoitin sen vasta sitten kun siltä tuntui. Tiesin ettei väkisin kirjoittamisesta olisi mitään hyötyä vaan sen pitäisi tulla luonnostaan.
Ja sain viime viikolla kirjeen että pääsin sinne!!! Eilen varmistin opiskelupaikkani. :)


Olen NIIIIIIIIIN onnellinen. Tuntuu että elämällä on vihdoinkin haluamani suunta.
Ensimmäiset fiilikset olivat hirveä helpotus ja innostus, sitten pelko ja ahdistus. Nyt se on sillee about 50/50. Ainahan kaikki uusi vähän jännittää ja pelottaa.
Vaatiihan tämä budjetointia jne. jne. koska kyseessä on maksullinen koulu mutta kyllä se tästä.


Toinen iloinen asia on meidän uusi perheenjäsen, Martta. Martta on pieni sekaroitunen koiranpentu, joka sai meiltä uuden kodin. On energinen ja velmu tapaus, ja viime viikko onkin mennyt Martan hoidossa ja tutustumisessa. Vielä on kiltti ja rauhallinen, tosin kohta sitä saa varmaan neulatyynyä leikkiä. ;)

Ihanaa kun syksy näyttää valoisammalta kuin aikoihin!
Mitä teille kuuluu? Onko kukaan tulossa samaan kouluun syksyllä, samalle linjalle tai eri?