Made it through the neon c-c-cocaine rain

Kuulumisia pikaisesti tähän väliin, no-life-elämä jatkuu vielä hetken kun Sveitsi voitti Latvian ja näin ollen Suomi jatkaa pienten kommellusten jälkeen jääkiekon MM-kisoissa! Jee!

Niin mitä muuta minulle kuuluu kuin armotonta Leijonien kannustusta? Sairaslomani jatkuu ainakin ensi kuun puoleen väliin että myös mahdollisesti siitä eteenpäin. Ja kun selvisi että myös välilevy on enemmän tai vähemmän muussina niin tuli vähän muutoksia kesän suunnitelmiin. :( Enemmän festareita Suomessa ja tänä vuonna vain kerran ulkomaille festaroimaan, ihan berberasta. Olen niin vihainen että tämä selkä estää kaiken kivan, jos näin dramatisoiden saa sanoa, mutta en sentään niin tyhmä ole että hankkisin vielä tieten tahtoen lisää ongelmia. Joskus se on vain laitettava terveys etusijalle, vaikka se ei mieluisin vaihtoehto olisikaan.
Ruusuilla tanssimista ei tämä sairasloma ole, aikaa on niin paljon että tekisi mieli kiipeillä seinille, selän kuntoutus käy ihan työstä melkein jokaisena päivänä viikosta ( pidän 2-3 lepopäivää treenistä viikossa ), raha-asiat stressaa kiitos kaiken maailman valtion päättämien typerien sääntöjen. Suomessa on kyllä paljon helpompaa olla työtön pummi kuin töissä käyvä "kunnon kansalainen".

Osan ajasta olen viettänyt tiiviisti vanhempieni luona maalla koska kaupungissa kuolisin tylsyyteen. Kun ei kavereilla ole aikaa joka päivä nähdä eikä siinä pienessä koirankopissa paljon tekemistä riitä ja vielä kun allergian sekä katupölyn yhdistelmä on niin tuhoisa että ei siellä kämpässä pysty kunnolla edes olemaan. Vali vali vali. :D
Olenkin keskittynyt maalla ollessani operaatioon vanhan huoneeni siivous! Huh huh mikä projekti, ei voi muuta sanoa. Viimesten muutaman vuoden aikana olen kipannut kaikkea mahdollista tuonne huoneeseen jo entisen rojun lisäksi. Olen kärrännyt portaita alas kaksi jätesäkillistä täynnä roskaa/täysin turhan päiväistä tavaraa, siivonnut vaatekaapit ja heittänyt kaikki ei-minun-näköiset-vaatteet/kengät joko myynti-kasaan tai roskiin. Tuntuu todella hyvältä heittää kaikkea pois, suosittelen. Tuli huomattua että omistan vaatteita ihan tarpeeksi, paljon halvempaa laihtua niihin takaisin kuin ostaa uusia! :D
Olen myös siivonnut ompelu-tavarat että piirrustus-tavarat ja löytänyt aivan uuden inspiraation molempien suhteen. Suunnitelmissa on piirrustuksen parissa tehdä eräänlainen kokoelma erilaisia muotokuvia joilla on yhdistävänä tekijänä erikoiset hiusvärit. Näyttää paremmalta päässäni ja paperilla luonnokset kuin tuo kuvaus, haha! Pitäisi vain päättää millä tekniikalla ja millä väreillä ne toteutan ... Ja noita värikyniä katsellessa totean 57 kerran kuinka haluankaan sen 72 värikynän pakkauksen. Kyllä sen vielä tänä vuonna ostan perkele!

Näiden lisäksi olen suunnitellut maalaavani pari hyllykköä mustanruskeaksi ( sellaiseksi melkein-mustaksi-ikea-väriksi :D ) sekä peilipöydän, jahka saan metsästettyä mieluisen jostain kirpparilta. Vanhemmat eivät tästä ole varsinaisesti innostuneet koska tietävät että mitä ikinä teenkin niin räpätessä roiskuu mutta olen luvannut että tällä kertaa en sotke koko muuta taloa. Ainakin toivon niin. Unelmieni kämppä kun ei todellakaan tule olemaan minimalistinen valkoinen laatikko täynnä kilpaa hohtavia valkoisia huonekaluja, vaan päinvastainen mustanpuhuva rokki-luola, niin ihan tulevaisuutta ajatellen on paljon järkevämpää maalata huonekalut nyt kuin vasta sitten kun unelma-kämpän avaimet on kädessä. Kerrankin kaukaa viisas olen, tai ainakin toivon niin.

Koska aikaa ja jonkinlaista mielenkiintoakin on kokkauksen suhteen, niin olen pyöräytellyt ulos erilaisia herrrrrkullisia salaatteja. Yleensä teen ison kulhollisen salaattia josta lounaalla syön osan perunan/pastan ja lihan kanssa. Päivällinen on sitten taas aina salaattia. Yleensä mulla on salaatissa aina jotain lihaa koska vaikka salaatti onkin hyvää ilman sitä niin argh, tykkään vaan niin paljon kun siinä on joukossa joko kanaa, kalaa tai tonnikalaa. Kananmuna käy paremman puutteessa myös lihan korvikkeena, hehe. Helppoa ja halpaa, helposti parin päivän salaatin ainekset saa kasaan kahvilan yhden salaatin hinnalla. ;)
Tämä kala-salaatti on kyllä ehdoton suosikki, mikään ei ole niin hyvää kuin lämminsavulohi mmmmmm. Ja raejuusto. Voisin elää molemmilla vaikka koko loppu-elämäni, niiiiiin maailman parasta ja vieläpä terveellistä.
Tein myös yksi lauantai herkullista pizzaa, pohjana toimi tällä kertaa semmoinen viljainen rieska-pohja, kuulostaa tosi epäilyttävältä enkä muista ollenkaan sen nimeä mutta se toimi mun mielestä ihan yhtä hyvin kuin perus pohjat tai perus itse tehty pohja. Toi nyt oli vaan nopeempi ja terveellisempi vaihtoehto kuin Rainbown vaaleat valmiit pizzapohjat. Siihen päälle sitten ketsuppia, tuoreena grillistä ostetun broilerin jämät, ananasta, juustoa ja pizzamaustetta. Olen pizzojen täytteiden suhteen todella nirso mutta toi yhdistelmä ei ikinä petä, oli ihan järkyttävän hyvää. Tänään tein itse jauhelihapihvejä, ja jopa söinkin niitä vaikka en oikein punaisesta lihasta enää välitäkään. Hyi kamala ei pitäisi puhua ruuasta kun mulla tuli ihan hirveä nälkä, ääääää. :D

Tämän kaiken lisäksi olen saanut jonkun pahemman luokan auringonpistoksen ja tilasin elämäni ensimmäisen maxi-mekon. Black Milkiltä tietenkin. Kun sietää näitä toisinaan hyvinkin rasittavia kipuja päivästä toiseen, koin että ansaitsen sen vaikka juuri totesinkin etten lisää vaatteita tarvitsisi. Olen sallinut itselleni ostaa seuraavan X ajan aikana vaatteita vain Black Milkiltä tai perus kaupoista jotain perus toppeja. Okei just kuolailin Kreepsville 666:n uutuuksien perään mutta niitäkin pitää vähän kahteen kertaan miettiä kun ei mitään Roope Ankkoja kuitenkaan olla.

Niin ja tämän kaiken lisäksi olen tietenkin löytänyt uuden Leijona-suosikin! Tietenkin tyyppi pelaa Minnesota Wildissa, mun suosikki NHL-joukkueessa, Koivun että Granlundin kanssa välillä jopa samassa kentässä. Ääää ihan paras vaikka onkin mua vuoden nuorempi. Hups. No mutta nuoret ne jaksaa! Kyseessä on tietenkin Porin oma poika Erik Haula. ;) Pelinumerona #56.

Näin ekan pelin jälkeen kun hän oli liittynyt Leijoniin, unta että hän oli ihmissusi. Oltiin mun isän kanssa keltaisella avoautolla liikenteessä, hakemassa jotain boksia mun vanhasta asunnosta, ja kun menin hakemaan sitä boksia niin siellä oli jotain randomeita pyssyt ojossa. Hetken päästä alkoivat ampumaan mua, sitten Haula hyppäsi paikalle ihmissutena ja rupes tappelemaan niitä vastaan. Pääsin rappukäytävään pakoon mutta joku lumppu tietenkin ehti mun kannoille ja jouduin hakkaamaan sen pään seinään muussiksi että pääsin siitä eroon. Sitten väisteltiin yhdessä luoteja Haulan kanssa, vähän samalla tavalla kuin leffoissa slowmotion-tyyliin, ja lopulta päästiin lähtemään autolla jonnekin kauas pois. Se laukkasi aikansa meidän perässä turvallisuus-syistä ja lopuksi hyppäsi ihmisen muodossa autoon. Oli joo aika wtf olo kun heräsin. :D Eikä nämä unet edes ole hulluimmasta päästä mitä näen ... mielikuvitusta ei ainakaan minulta puutu.


Translation ;

What's up?! My back is still so sore and hurt that I can't work in a while. Though there's pretty much work to do because I need to do work-outs it 4-5 times in a week, but I still feel myself a bit bored. Like ... there's nothing else to do than just ... being. Which is for me horrible because I like to go everywhere and so on. Blaah.
There's also a little bone damaged in my backbone so I need to change most of my summer-plans. It really sucks, doing only one festival in other country than Finland this year. I hate it that I need to do changes because of my back, it's for fucks sake ruining my whole summer haha. But I'm not so stupid anymore that I would take any risks to hurt it more so now my main goal is to get it back in condition!

In other news, I have been mostly just at my parents place. Have been cleaning my old room, how on Earth I have ever thought I would need all of that stuff?! Feels good to throw stuff to the trash and get rid of everything what I don't want/need anymore. I have found again my lost inspiration for drawing, designing and sewing clothes, woohoo. :)
I have also found some little inspiration what comes to cooking, hot damn how yummy salads I have made.
And I kind a order my first maxi-dress ever a while ago from Black Milk Clothing. I think I will fall in love to it, it's so beautiful. And I totally deserve it because I need to deal with these pains 24/7. Right?

But there's still left some no-life-times because Finland is still playing in ice hockey world championships and I need to watch every game and so on. Hehe, I know, I love them too much. That hot guy in the end of the post is Erik Haula, who came to our team in the last minutes and who play also in Minnesota Wild ( where my top favorites Mikko Koivu and Mikael Granlund also play ). And yeah he is one of my new favorites of our team Finland. I also saw a dream where he was a werewolf, hahahaa, that was so weird dream.

Hopefully you're doing well too! X

How could something so beautiful turn out so fucking deranged?

Ajattelin kirjoittaa vähän reaali-aikaisia kuulumisia myös. :)
Tässä ollaan edetty jo huhtikuun puoleen väliin asti, ja tuntuu että alkaa hirttosilmukka kaulan ympärillä vähän helpottamaan. Voi kunpa osaisin olla stressaamatta niin elämä olisi kovin paljon helpompaa. Mutta ehei!
Olen stressannut kaikesta oleellisesta sekä olemattomasta, ja mulla oli jo varmaan jonkun sortin burn outin oireita ilmassa. Siis ei duunin suhteen, vaan koko elämän. Tuntui että multa vaaditaan, minä itse mukaan lukien, joka suunnalta niin paljon että mä en vain yksinkertaisesti jaksa. En pysty. Sitten sanoikin selkä poks ja tässä olen tällä hetkellä sairaslomalla. Henkisesti kun on rikki, niin kyllä se kroppakin sen joskus tajuaa.
Vieläkin mulle aiheuttaa välillä ahdistusta se, että musta tuntuu että multa vaaditaan kaikkea ja että mun pitäisi revetä joka paikkaan. Kun sitä vihdoinkin opettelee sanomaan ei, siitä saakin vain paskaa niskaansa. Oppii sanomaan ei lisä-vuoroille, joihinkin tapaamisiin jne. koska haluaa kuunnella sydämen ääntä ja kuulostella sitä mikä itsestä tuntuu parhaalta. Niin kuin jokainen on aina sulle toitottanut että niin pitää tehdä. Lopulta kun teet niin, oletkin paska ihminen. Joko multa meni jotain ohi tai ... ? :D

On my way to see Amoral in the end of february. :)

On ollut vaikea nauttia niin duunista, ystävien seurasta kuin muuten vaan perus touhuista kun tuntuu että elää jossain vankilassa. Tai jonkun toisen elämää. Sitten tajusin että nyt on jotain pielessä, kun en enää nauti siinä mielessä elämisestä kuin ennen samoilla rahkeilla mitä minulla on. Raskas työ mitä raadetaan jokaisen palkan eteen, ei tuo enää minkäänlaista mielihyvän tai helpotuksen tunnetta palkkapäivänä - päinvastoin.
Mun rempattu asunto on ... aika lailla berberasta. Älkää ymmärtäkö väärin, osaan kyllä arvostaa sitä että minulla on edes asunto mutta kun se aiheuttaa terveydellisiä haittoja niin rupeaa usko siihenkin vähän järkkymään.
Edelleen mieltä kalvaa myös jouluna menehtynyt vaarini eli paappani. En ole puhunut asiasta paljon enkä varmaan käsitellytkään sitä "oikea oppisesti", mutta eikö jokainen sure tavallaan? En ole edes asiasta kertonut Facebookissani, koska en ... en jotenkin pysty. Yleensä tosin ihastutan ystäviäni kaikilla mahdollisilla jutuilla siellä haha. En vain jotenkin kaipaa sääliä, ennemminkin kaipaan kyllä ymmärrystä. En mitään turhan päiväistä löpinää. Vaikka en ollut ehkä super läheinen hänen kanssaan, niin hän oli parempi paappa mitä olisin koskaan voinut edes toivoa. Ja vaikka olen hyväksynyt ja ymmärtänyt asian, ja tiedostan että hänellä on nyt parempi olla, niin silti se sattuu. Sattuu ihan helvetisti. Toisinaan vähemmän, toisinaan enemmän. Mutta ei sitä tosta noin vaan voi unohtaa ja "get deal with it".
Tietyllä tapaa kipeistä asioista on helpointa puhua anonyyminä, esimerkiksi Tumblrissa olen asiasta enemmän julkaissut kirjoutuksia koska siellä multa ei odoteta eikä vaadita mitään. Olen täysin anonyymi ja voin murtua silloin kun haluan. That's how I like it.

Oikeastaan vasta nyt kun selkä sanoi "niks naks minäpäs en toimi" ja on saanut olla rauhassa, ilman sen kummempia vaatimuksia itseltä kuin muiltakaan, niin on saanut ajatella rauhassa. Ja oppinut arvostamaan ihmiskehoa. Sitä tosin ei kukaan tässä maailmassa arvosta ellei menetä jotain täysin yksinkertaista ja normaalia kykyä.
Kyllä mäkin vaivuin masennukseen kuin emo-teinit konsanaan :D Kun sitä saa kuulla että selkä tulee olemaan entisessä loistossaan vasta 3-4 kuukauden päästä ja se vaatii erittäin pitkäjänteistä treeniä, huoltoa ja lepoa niin siinä menee helposti usko kaikkeen. Ja rupeaa maalailemaan kaikenlaisia kauhukuvia, etenkin jos omaa yhtä vilkkaan mielikuvituksen kuin minä hehe. Ja hokemaan sitä samaa lausetta että "miksi juuri minä?". Sitä kun tuntuu toisten ihmisten saavan kaiken niin helposti, saatanan primadonnat. Hetki siinä meni ennen kuin nielin ylpeyteni ja angstini, hyväksyin asian ja ymmärsin että oma terveys on laitettava etusijalle. Olen aina ollut semmoinen ihminen, joka menee lääkäriin vasta pakon sanelemana eli käytännössä pää kainalossa. Tuntuu niin turhalta olla vain, toisaalta juuri tietynlainen tekeminen sattuu todella kivuliaasti. Mutta ei siis mitään ole kirjaimellisesti rikki, poikki yms. Selän ja takareisien lihakset ovat niin pahasti lukossa/jumissa että koko ajan sattuu, tietynlaiset asennot sattuvat ihan kamalasti jonka jälkeen on vähän hankala kävellä ja sillee. Mitä tästä opimme? Kun treenaatte ja teette duunianne - muistakaa venytellä kunnolla, käydä hierojalla mikäli treenaatte paljon/teette fyysistä duunia, ja oikeasti venytellä niin maan perusteellisesti koko vartalo. Mun yksi harvoista neuvoistani teille, rakkaat lukijani on se, että nyt oikeasti venyttelette. Muuten toistelen tätä samaa lausetta vielä 57 kertaa jos ette tee niin kuin käsken :D Koska tämä ei ole kivaa, voin kertoa.
Mutta kai se on sitten jotain tällaista satuttava elämässä että ymmärtää yhtä sun toista omasta tilanteestaan!

Nyt voidaankin sujuvasti siirtyä masennuksen pohjalta positiivisen aallon harjalle! Mitä sitä turhaan hihkumaan jos ei ensin pohjusta tarinaa jotenkin sydäntä särkevästi. Sehän on menestyneen Hollywood-elokuvankin nyrkkisääntö :D
1. Kaikista hienointa on se, että tuntuu että voi taas hengittää kunnolla eikä tosiaan mikään hirttosilmukka kaulan ympärillä kiristele. Että olen jälleen kerran kasvanut ihmisenä ja ymmärtänyt asioita, laittanut niitä vähän tärkeysjärjestykseen. Olen tehnyt päätöksiä, kerrankin niin että olen oikeasti kuunnellut sitä sydämen ääntä.
2. Minulla on upeita ystäviä joiden kanssa voi jutella kaikesta hassusta ja suunnitella upeita reissuja! Ja ne jaksaa mua vaikka oon toisinaan todella ärsyttävä ja vaikea tapaus.
3. Osa masennus-aallon syytä lienee surkea keikka-tilanne Suomessa, en käsitä mitä on tapahtunut. Ennen kävin keikoilla yhtä monesti viikossa kuin nykyään käyn parissa kuukaudessa. Oli sitten töitä tai koulua. Tai sitten kaikki hyvät bändit osuvat samalle viikolle kiertueineen -___-
Mikäli vertaa esimerkiksi Ruotsiin, niin suurin osa bändeistä kieppaa vielä sen kautta mutta eivät tule tänne. Miksi? Siksi koska täällä ei ole tarpeeksi kysyntää? Englannissa meno on edelleenkin keikkojen osalta samaa, ellei parempaakin. Siksi veri vetää entistä sitkeämmin sinne. Ärsyttää suunnattomasti se, että jos haluaa lähteä katsomaan bändejä niin pitää ruveta lähtemään useammin toiseen maahan, kuin toiseen kaupunkiin Suomessa. Jos miettii esimerkiksi vuosia 2008-2010, jolloin Suomessa oli niin hyviä keikkoja koko ajan että melkein valinnan vaikeus iski, niin nyt tilanne on täysin päinvastainen. Osa syy lienee faneilla, en tiedä mitä pitäisi tehdä - sitkeästi vain jatkaa keikka-paikkojen sähköpostien spämmäystä että "tämä tänne esiintymään , kysyntää on!", ostaa 57 levyä / per bändi vai mitä. Koska on se nyt ymmärrettävää ettei kiinnosta tulla esiintymään maahan, josta jää loppujen lopuksi itse vain miinukselle, vaikka kuinka rakastaisi soittamista.
Jonkinlainen helpotus tilanteeseen on tulossa kesän festareiden suhteen, vaikka tarjonta ei nyt mitenkään erityisemmin säväytä - samaa paskaa, mutta eri paketissa :D Rob Zombie oli koko kesän mielenkiintoisin esiintyjä mutta sekin meni ja perui. Ei ole enää semmoisia super kiinnostavia nimiä ja silti hinnat liitelevät pilvissä. Otetaan vertailun vuoksi esimerkiksi Graspop, jossa on tänä vuonna muutamia samoja suuria nimiä kuin Suomen festareilla, että myös liuta muita yhtä suuria nimiä plus yli 57 bändiä joista kaikki ovat suurempia "pienempiä" esiintyjiä kuin Suomen vastaavat. Hinta-eroa on muutama hassu kymppi festari-lipuilla vaikka bändi-tarjonta on ihan eri planeetalta. Plus Suomessa maksaa leirintä erikseen.
Toki lennot maksavat mutta kyllä minä mieluummin maksan vaikka 150 euroa lennoista, kuin juon itteni samalla summalla niin känniin että paskatkin bändit kuulostavat vähän paremmilta. Puhumattakaan festari-ruokien laadusta, tarjonnasta ja hinnoista! Arrrrggggghhhhhhh!!
No joo, se siitä positiivudesta. Pakko lopettaa paasaaminen kun rupeaa ärsyttämään itseäkin niin paljon, kun kaikki on päin berberaa :D
4. Uusi-Seelanti! Katsoin eilen illalla silkasta mielenkiinnosta lentoja sinnepäin ja ne olivat ihan naurettavan halpoja. Siitä tulee paras reissu mm. ikinä *___*
5. Joulukuu! Olen tässä viimeisen 2 viikkoa treenannut oikein systemaattisesti ja fyssarini olisi varmasti ylpeä minusta. Kunhan vielä jatkaa tällä tyylillä hamaan loppuun asti niin ollaan voiton puolella hehe. Hirveästi tsemppausta se vaan itseltä vaatii, eikä lainkaan paineita vaikka joulukuu on vauhdilla tulossa vastaan ... hihiii silloin vasta unelmista tehdäänkin totta!
6. Syksy! Syksylle on julkaistu paljon hyviä keikkoja Suomeen, joten ei taidetakkaan olla ihan kusessa asian suhteen. Suomeen keikoille saapuu mm. Arch Enemy ja Deathstars, jota ei ole Suomessa näkynyt vuosiin ja joka sattuu olemaan yksi lempi-bändeistäni joten olen syystäkin innoissani. :)
7. Wednesday 13! Tule jo toukokuu!
8. Päätin varata kampaaja-ajan. Nyt riitti taas hetkeksi tämä otsatukattomuus hehe.
9. Olen löytänyt luovuuteni jälleen!
10. MyGrainin, Profane Omenin ja Amoralin keikka Nosturissa maaliskuussa. Voi että, se ilta oli pitkästä aikaa ihan tajuttoman paras! Olin niin onnellinen monta päivää sen jälkeen, kun oli niin hyvä seura ja musiikkia tarjolla että hymyili idiootisti kuin hangon keksi koko ajan! :)
11. Ira on takaisin Suomessa!!!! Ihan kamalaa kun hän on viime ajat asunut toisessa maassa.
12. STATUE DEFENDERIT ON VIHDOINKIN MUN JA TULLISSA ODOTTAVAT MINUA!
13. Mun suurin unelmani ikinä on toteutunut. Enkä mä ole edes tajunnut sitä. Sietäisin kuolla häpeästä! Orlando Bloom on mun ensirakkauteni ( ja mahdollisesti viimeiseni, koska olen forever alone hehehee ) ja suurin että herkullisin toiveeni herra Bloomin suhteen ikinä olisi se, että se esittäisi rokkaria. Kun hänen arki-tyyliänsä seuraa, niin suurin osa miellyttää omaa silmääni. Se on rennon rokahtavaa muttei mitään pvc-gootti-virityksiä luojan kiitos. No sitten, eilen googletellessani huvin vuoksi silmäkarkin takia häntä törmäsin kuviin hänestä rokkarina. WAIT. What the fuck?! Googletin vähän lisää ja selvisi että hän on esittänyt jonkin sortin räkäistä muusikkoa elokuvassa Sympathy For Delicious, joka tuli ulos vuonna 20-vitun-10. Mun suurin unelmani ja fantasiani on siis vihdoin ja viimein totta ja aion kattoa tota elokuvaa ja noita kuvia seuraavat 57 000 vuotta. Aaaaaaahhhhhhhh x miljoona. Ei kukaan vaan voi olla noin kuuma! Voi että! Anteeksi Orli rakas että olen viime aikoina kuolannut niin paljon Tom Hiddlestonia, Lee Pacea ja Luke Evansia yms. kyllähän sinä nyt aina tulet olemaan se numero 1 !!! Yhyy. Mun sydän ei kestä tämmöistä. Tosin mun 11-vuotias minäni olisi jo koomassa, jos tietäisi näistä kuvista ja tästä elokuvasta. Oon nyt aikuinen ja cool eli jalka vain puoliksi haudassa :D

I can't breath, too much hotness.

Niin. Ei se maailma ihan niskaan ole putoamassa, elämässäni on paljon hyvää ja se on välillä hyvä pohtia niitä kaikkia hienoja asioita mitä elämässään on eikä aina sitä, mitä ei ole. Silti ei kannata koskaan luovuttaa unelmiensa suhteen! :)
Niin ja puolialaston Orlando Bloom parantaa aina. Toivottavasti kaikilla oli viihtyisä ja rentouttava pääsiäinen!

P.s. Mä tiedän olevani harvinaisen vaikea ihminen. Koittakaa kestää. Mutta se olen vain minä :D

My life is not for sale, my heart is in this fight forever ; What can you take from me?

Sain Oonan monta elämää-blogin pitäjältä Oonalta aikamoisen haasteen. Kiitos tästä :)
Olen kuitenkin sen verran laiska tapaus ja unohtaisin kuitenkin kuvata/kertoa kaiken oleellisen ja ei niin oleellisen joten tyydyn vain vastaamaan näihin kysymyksiin. Suuren suuri hatun nosto niille jotka ovat koko haasteen jaksaneet tehdä, mahtavaa!

Haaste; Haasteen tarkoituksena on antaa lukijoiden seurata sinun elämääsi 

viidentoista päivän ajalta. Sinun tulee ottaa päivittäin kuva seuraavista aiheista: 

AAMU - NAAMA - HIUKSET - RUOKA - TÄRKEINTÄ - PÄIVÄ - ILTA - PÄIVÄN KUVA

+ Sinun täytyy kertoa päiväsi kohokohdat ja kuulumiset.

-

Haaste alkaa seuraavana päivänä, joten tänään joudut vastaamaan rehellisesti kahteenkymmeneen kysymykseen.

1. Mikä on sinun horoskooppi merkkisi? 

Leijona, jossain horoskoopeissa Rapu. Olen syntynyt 23.7. ja tyyliin 10% eri lehtien/internet-sivustojen/younameit mielestä olen rapu, pääosin kuitenkin leijona. Tunnistan kuitenkin itsessäni molempien horoskooppimerkkien luonteenpiirteet yms., joten koen olevani jokin epämääräinen rapuleijona :D

2. Osaatko valehdella?

Osaan, kasvotusten se on tosin aika hankalaa koska mun naamasta näkee heti jos valehtelen.

3. Pidätkö itseäsi luotettavana?

Pidän. Ei tule mieleen puukottaa jengiä selkään, vaikka puukottaisivat minua itseäni. Ei mua enää sitten kenenkään tekemiset kiinnosta, ne on kuin ilmaa minulle.

4. Miksi aloitit bloggaamisen?

Lähinnä siki, että olen aina pitänyt kirjoittamisesta ja itseni ilmaisusta jotenkin luovalla tavalla. Koen kirjoittamisen helpommaksi kuin esimerkiksi puhumisen, mitä tulee tiettyihin asioihin.
On myös kiva lukea vuosien takaa tarinoita täältä, siinä on jotain nostalgista ... tykkään kirjoittaa käsin mutta päiväkirjan kirjoittaminen on vain nopeampaa ja helpompaa koneella.

5. Oletko onnellinen?
Perus onnellinen ; on ystäviä, perhe, olen perus terve, työpaikka, oma kämppä, oma koti ( = missä vanhemmat asuvat ) jonne voi aina palata mitä ikinä tapahtuukaan, ja jonkun verran järkeä päässä.
Toisaalta, olen jotenkin todella ulapalla tällä hetkellä. En ole enää niin varma siitä mitä haluan elämältäni enkä ole varma mitä lähitulevaisuudessa pitäisi tehdä, pelkään että teen vääriä valintoja muiden ihmisten mielipiteiden/ajatusten pohjalta ... on liikaa asioita mitä haluan, mitä haluan tehdä ja kokea sekä asioita joita haluaisin vältellä mutta en voi. Huoh. Toisinaan epäilen onko kaikki työ oikeasti tämän arvoista vai pitäisikö tehdä jotain radikaaleja muutoksia elämässä. Vielä ei ainakaan ole vastausta tuohon kysymykseen, hehe.

6. Kadutko jotain asiaa erittäin paljon?
Onhan niitä muutamia. Mutta ei niille enää voi mitään, muuta kuin pyytää anteeksi ja toivoa parasta.

7. Raha vai rakkaus?
Mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta rahalla saa melkein mitä haluaa paitsi rakkautta, rakkaudella ei taas saa rahaa ja ketä nyt kiinnostaa köyhänä kituuttaa vaikka olisikin maailman ihanin ja paras tyyppi vierellä ... tosin rakkaus on niin hieno asia että sen vierellä mitkään ongelmat ei tunnu niin isoilta kuin muuten.
Jos mulle annettaisiin mahdollisuus valita joko niin että joku maksaisi vuoden ajan kaiken mitä haluan, kaikki jutut, matkustelut ja etenkin reissun Uuteen-Seelantiin, vai niin että saisin olla jonkun maailman ihanimman tyypin kanssa sen vuoden eikä olisi takeita jatkosta ja se tyyppi olisi joku semmoinen jota oikeasti rakastaisin ja se mua ... hmm ... valitsisin varmaan rahan loppujen lopuksi. Rakkauden valitsisin jos olisi mahdollista saada se ( tai no ne : DDD ) kenet haluan mutta tiedän ettei se ole mahdollista joten mieluummin olen yksin ja nautin elämästäni niin, vaikka se toisinaan ankeaa onkin. Voittaa tosin särkyneen sydämen aiheuttaman tuskan 6-1 :D
Sanoisin että vastaan varmaan rakkauden vasta sitten kun olen ensin oppinut rakastamaan itseäni, eli ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa, olen myös äärettömän kyllästynyt kaikenlaiseen säätämiseen joten mua ei kiinnosta ellei kohdalle osu joku oikeasti kiinnostava tyyppi. Ja niitä ei yleensä kiinnosta minä joten ... you see the problem?
Menipäs syvälliseksi, hupsista.

8. Onni vai terveys?
Nämä kaksi asiaa kulkee mun mielestä aikalailla käsi kädessä ... tosin voit olla onnellinen vaikka olisit kuoleman sairas ja taas terve mutta onneton. Jotenkin itse olen sitä mieltä että molempiin asioihin voi vaikuttaa todella paljon itse, sitä makaa niin kuin petaa, mutta ehkä kuitenkin vähemmän terveyteen.
Sanon terveys, onnen voi sitten itse rakentaa.

9. Olet yksin, sinulla on kylmä. Otat puhelimen käteesi, kelle soittaisit sillä hetkellä?
Varmaan äidille tai hyville ystäville ... tosin tuntuu ettei kukaan vastaa ikinä silloin kun pitäisi haha.

10. Mikä on sinun hurjin unelmasi?
Niitä on liikaa tähän listattavaksi.

11. Etsi netistä tämän päivän ennuste koskien horoskooppiasi.

Iltalehti: Ystäväsi tunteet sinua kohtaan ovat vahvempia kuin sinun häneen. Tilanne on hieman hankala, sillä pidät hänestä kuitenkin aivan todella. Yritä rauhoittaa tilannetta.
Ilta-Sanomat: Ruutivarastosi ovat sen verran vähissä, ettei tuota kallisarvoista ainetta kannata tuhlata eräisiin, joilla ei oikeasti edes ole perusteita puheilleen.

Hahahaah joo tota, Iltalehti, epäilen suuresti että kukaan mun kaveri olisi ihastunut muhun. Kaikella kohteliaisuudella toki, olisihan se imartelevaa mutta ... njäääh hyvin epätodennäköistä. Ja Ilta-Sanomat, kiitos, puit sanoiksi fiilikseni.

12. Kadehditko ihmisiä?
Joitain ihmisiä kyllä. Kukapa ei kadehtisi ketään? Se on paska puhetta se, joka sanoo ettei kadehdi ketään.

13. Millainen olisi unelma sinä?
20 kiloa laihempi, vähän naamaremonttia, luonnostaan punaiset hiukset ja piiiiiitkät, kyky puhua tunteistaan paaaaljon paremmin, uskaltaisi sanoa suorempaan miten ja miltä asiat oikeasti tuntuu, luottaisi enemmän itseensä, uskaltaisi ilmaista itseään paremmin, osaisi hoitaa raha-asiansa paremmin, osaisi ilmaista kiitollisuudensa paremmin, kuuntelisi enemmän sydäntään mutta myös järkeään, tekisi unelmistaan totta eikä vain jumittaisi tiedottomana paikoillaan.

14. Kuvittele itsesi 10 vuotta eteenpäin. Missä olisit ? Mitä tekisit ?
Olisi kämppä sekä Lontoossa, että täällä Suomessa. Tekisin jotain vaate-alan hommia, oma vaatemerkki pyörisi ns. oikean työn rinnalla. Matkustelisin maailmalla tapaamassa ystäviäni ja käymällä samojen lempi-bändien keikoilla kuin 10. vuotta sittenkin, suunnittelisin innoissani festari-kesää.
Jos joku minua todella paljon rakastava hölmö olisi eksynyt elämääni, toivoisin meillä olevan ainakin yksi lapsi joka toivottavasti kokisi itsensä hyvin rakastetuksi, maailman parhaaksi aarteeksi. Joka päiväkodissa julistaisi että "mun äitipäs kuuntelee Lob Sombieta!" :D

15. Suurin ensi kesän suunnitelma?
Keksiä jokin keino miten nähdä monta Rob Zombien keikkaa :D

16. Milloin viimeksi itkit?
Torstai-iltana.

17. Miksi ihmiset seurustelevat, vaikka sanovat sen olevan hankalaa?

Helvetin hyvä kysymys. Jos pitää koko ajan itkeä kuinka se kumppani ei osaa tehdä mitään oikein, on ihan paska, ei rakasta mua ja lal lal laa, niin kannattaa varmaan lähteä lätkimään. Olen niin kurkkuani myöten täynnä tuollaista paskan jauhamista :D Kannattaa myös miettiä, miten itse käyttäytyy. Opetelkaa arvostamaan sitä mitä teillä on, ja jos se ei ole just sitä mitä sinä haluat, niin mitä siinä sitten tuhlaamaan kenenkään aikaa. So fucking simple.
Rakkaus ei ole helppoa, eikä sen kuulukaan olla, mutta ei sen pidä mitään taisteluakaan olla. Eikä sille voi mitään jos joku ei rakasta sinua yhtä paljon kuin sinä häntä. Life's a bitch and then you die.

18. Seurusteletko sinä?

En todellakaan. Sen päivän kuin näkisi! :D Kyllä mussa rakkautta riittää vaikka muille jakaa, en mä oikeasti ole todella kylmä, sarkastinen ja toivonsa menettänyt ihminen miltä saatan toisinaan vaikuttaa. Mä en vaan halua tuhlata tai antaa sitä kenelle vain.

19. Haluatko mennä naimisiin?
Olen aina unelmoinut naimisiin menosta, joten hienoa se olisi. En silti koe sitä ns. pakolliseksi, enemmänkin luonnollinen askel suhteessa. Jos mies ei kosi mua ensimmäisen 6kk sisällä seurustelun alusta alkaen, en koe tarvetta tehdä itsemurhaa. Kaikki omalla painollaan, tässähän on koko elämä aikaa.

20. Mitä mieltä olet tästä haasteesta? 
Itse haaste on ihan jees, mutta en sitä tee koska olen aivan liian laiska semmoiseen. Nämä kysymykset sitten olikin todella mielenkiintoisia ja pisti oikeasti miettimään.

-

Lisää vielä tähän loppuun 5 tärkeää kuvaa.
Otin oikeudet omiin käsiini ja lisäsin viiden sijasta muutaman enemmän. Whoops! Nää tyypit on ne parhaimmat!

-

Haasta vähintään viisitoista bloggaajaa tekemään tämä haaste.

Phyh. Koska olen laiska paska, haastan tähän 15 sijasta 0 bloggaajaa :D

Let's stay H A T E D

Tänään olisi sitten harvinaista herkkua tarjolla. Ruotsin mielenkiintoisimmat rock-möröt eli SISTER tulee soittamaan Helsingin On the Rocksiin!!
Tervetuloa paikalle tai jää rannalle itkemään. Stay HATED!

All photos from Skogsröjet 2012.

But everything looks better when the Sun goes down

Helmikuu on mennyt aika tehokkaasti töitä tehden ja Olympialaisia katsoen. Kävin myös Ruotsissa SISTERin levynjulkkareissa :)
Heittäydyin villiksi Ruotsissa ja kokeilin jotakin uutta :

Tosiaan, pienestä välikuolemasta aion anteeksipyytelemättä syyttää Olympialaisia ja eritoten miesten jääkiekkoa. Otin töistä vapaata ja vaihdoin sopivia vuoroja niin, että näin Suomen pelit. Idioottimaista, ehkä, mutta minkäs sille voi jos rakastaa lätkää niin paljon!
Tunnelma oli korkealla, fiilis ihan uskomaton ja todella jännittävät melkein kaksi viikkoa minkä pelit kestivät. Eksyin myös baariin katsomaan pari matsia ja päädyttiin Ilta-Sanomien sivuille haastattelun merkeissä. Ai että! Pronssia lopulta irtosi, ja komeasti se voitettiinkin. Oli tunteet pari päivää pinnassa voiton myötä ja niiden Leijonien takia jotka päättivät lopettaa uransa maajoukkue-paidassa. Wou. Parempaa Leijona- ja lätkä-postausta tulossa, joten olkaapi kuulolla ;)
Olisipa jo toukokuu ja MM-kisat!!

Yayyyyy!!! We won bronze in men's icehockey at Sochi Olympics!

Kiitos Leijonat! Kiitos Kimmo Timonen, Sami Salo ja Teemu Selänne kaikesta mitä olette suomalaisen jääkiekon eteen tehneet, mitä olette saavuttaneet, ja kuinka montaa ihmistä olette inspiroineet. Lahjakkuutenne ja persoonanne ovat vertaansa vailla!

Tässäpä tämmöinen pikakelaus, alankin kirjoittamaan tästä vähän syvällisempiä postauksia.
Tänä viikonloppuna on myös erityisen maittava musiikki-tarjonta Helsingissä, itse valitsin täksi illaksi Amoralin Virgin Oilissa ja huomenna Stam1na Nosturissa. Tulkaahan mestoille, keikkojen hinnatkaan eivät päätä huimaa! :)


Translation ;

Wow, how short february were. I have been just working, watching Olympics and went to Sweden for SISTER's new album release-party. Not bad month, just a bit boring after all.

" Just another day in the Office "

* only in finnish, sorry *

Paljon kohistaan siitä, kuinka bloggaajien elämä on yhtä pintaliitoa, upeita juhlia, ihania hetkiä, elämä kulkee täydellisyyden tietä. No joo, en oikein tiedä mitä tuohon voisi sanoa. Omalla kohdalla on toki paljon hienoja hetkiä, mutta on myös paljon huonoja. Keskinkertaisia, tylsiä, samanlaisia. Lienevät vain kateellisten panettelua tuommoiset puheet. Kertokaa mulle yksikin ihminen jonka elämä on päivästä toiseen pelkkää vaaleanpunaista hattaraa.

Anyways, ajattelin teille kuitenkin kertoa rehellisesti tästä päivästä.

Hirmulisko-käyrä on aika neutraali, koska tämä on ollut helppo työ-viikko. Helppoja ja lyhyitä päiviä, vain pari pidempää vuoroa ja vielä semmoinenkin herkku kuin vapaa viikonloppu tiedossa! Ainut asia mikä arkea hieman harmaannuttaa on oikea käteni, jonka loukkasin töissä viikko sitten. Sitä särkee vieläkin välillä ja käsi ei ole ihan täydellisesti parantunut, mutta eiköhän se siitä vielä, onneksi mitään ei murtunut yms.

Tänään minulla oli siis aamuvuoro, joita yleensä viikon työvuoro-listalta löytyy 1-4 kappaletta. Vuorot ovat aina 6-17, 6:30-17, 7-17 eli 10-11 tuntia pitkiä. Työ on itsessään hyvin fyysistä, portaita ylös alas koko ajan yms. muuta kivaa, joten voinette arvata kuinka puhdikas olo on kun tuommoisia päiviä on se kolme putkeen ;)

Joku päivä otan vielä askel-mittarin mukaan töihin ja katon paljonko kertyy yhden päivän ja yhden viikon aikana!

04:30 - Herätys Simbaaaa!! Vampyyri kun olen, niin ehdottomasti olen sitä mieltä että on erittäin epä-inhimillistä laittaa ihminen nousemaan tuohon aikaan ylös. Euron kuvat silmissä pomppaan kuitenkin suht' iloisena, 20 minuutin loikoilun jälkeen, sängystä ylös. Laitan ja pakkaan eväät valmiiksi, laitan meikkivoiteen ja puuterin naamaan. Sutaisen hiukset hipsteri-tötterölle, yäk, mutta ei ole aikaa sen kummempiin väkerryksiin.

05:18 - Bussi lähtee. Särkylääke naamaan ja tukiside käteen. Jee tästä se työpäivä vielä lähtee käyntiin!

Meikkaan bussissa silmät - vähän vaaleaa luomiväriä ja ripsiväriä. Niin goottia, suorastaan black-metallia. Odottaessani toista bussia joka vie minut työpaikalleni, piirrän pysäkillä odotellessa kulmat.

Ilmeisesti ihan hyvin piirretty -10 asteen pakkasessa, koska eräs lentoemäntä myöhemmin iltapäivällä kehuu kulmiani ja kyselee että sattuiko niiden tatuoiminen. Ehei, minähän joka päivä piirrän uuden ilmeen itselleni. Lisää kehuja. Wuhuu!

n. 05:57 - Jään pysäkilläni pois ja kävelen muutaman sadan metrin matkan turvatarkastukseen. Turvasta läpi, piipaten as always koska olenhan todellinen metallisti ja toimiston kautta pukkareille vaihtamaan työvaatteet.

06:15 - Tauko-huoneeseen syömään aamupalaa. Jee. Kaurapuurolla, teellä ja monivilja-sämpylällä se Simbakin luunsa kasaan kerää, edes joten kuten. Bongaan Facebookista Black Milkin iiiihanan tiikeri-uikkarin, second handina tottakai. Mietintämyssyn alle. Kovin ihanahan se olisi ...

06:30 - Työpäivä alkaa. Skrapaan auton jäästä, tarkistamme ja täytämme sen tarvittavilla tavaroilla päivää varten. Haemme päivän ensimmäisen kohteen, työpäivää jäljellä vaatimattomat 10,5 tuntia jäljellä.

Btw mulla on maailman paras tiimiläinen, Laura! <3 div="">

n. 08:40 - Ensimmäinen kahvitauko.

n. 12:30 - Ruokatauko.

Kentällä on vielä hiljaista ja on ihanaa ajella kaikessa rauhassa kohteesta toiseen ihanassa auringon paisteessa.

n. 14:20 - Toinen kahvitauko.

The Pretty Recklessin Heaven Knows jankuttaa itseään pääkopassa eikä lähde pois.

16:55 - Työpäivä pulkassa, wuuhuu! Semi hirveästä koomasta, joka aika ajoin päivän mittaan otti naisesta mittaa, selvitty ja äkkiä pukkareille vaihtamaan vaatteet niin että ehtii kotiinkin tämän päivän puolella.

Käsikin pysyi menossa mukana, success!

17:10 - Bussi kohti kotia lähtee! Nukahdan ja näen unta Tom Hiddlestonista joka pyytää mua treffeille. Herään onneksi ennen pysäkkiäni ja kävelen kirpeässä pakkas-ilmassa kämpille.

Yleensä menen suoraan kotiin töistä, etten sorru yli-väsymyksessä ostamaan mitään turhuuksia ja herkkuja kaupassa karmaisevan nälän kouristellessa mahalaukussa.

n. 18:00 - KOTONA!!!

Ruokaa, kone auki, Tumblrin selausta ja aivojen hölläystä.

19:00 -> Facebookkausta, Tumblria, Bloggeria, Salkkareita Katsomosta. Tänään ei jaksa olla kovin ahkera, omaa kämppää ehtii huomennakin siivota. Ei jaksa eikä voi piirtää vaikka mieli tekisi koska käsi ei jaksa kannatella kynää ikuisuuksia, tyhmää. Käsittämätöntä jumitusta.

Pää alkaa tuntua elämää painavammalta 22-23 välillä ja olen unessa jo ennen kuin ehdin kokonaan sänkyyn lyllertää.

Mikäli aamuvuoroja on monta putkeen, on hauskaa seurata omaa zombiutumista :D

Jäätävää katsottavaa välillä. Kerran mulla oli kaksi tai kolme 6-17 vuoroa putkeen, sitten 9-17, 11-17 ja vika päivä ennen vapaita 13-17. Vikana päivänä kyllä flippasi pahemman kerran päässä, mietin ikuisuuden paljonko on 9-7, en ikinä tainnut vastausta sen pidemmälle pohtia koska mietin, miksi mietin paljonko on 9-7 enkä paljonko on 9-5. Perus meininki :D Tosin toi ei ole edes mun ennätys. Olen pari kertaa tehnyt viikossa sen 60-80 tuntia, että pitäkää ihmeessä säälittävät 31,5 tuntiset viikkonne hähähähääääää! Olen rahan ahne paska, enkä edes häpeä sitä.

Yleisesti ottaen ajattelen aamuvuorojen olevan enemmän tai vähemmän berberasta mutta loppujen lopuksi ne ovat ihan jees. Niistä saa paljon rahaa, pääsee bongailemaan kaikkea kivaa ja julkkiksia kuten esimerkiksi Janne Ahonen, Antti Tuisku ( hei hei mikä sulla on?! ), Leijonien joukkue, Kärppien lätkä-joukkue, maan X kuuma urheilu-joukkue yms. muuta kivaa.

Mun suosikkejani on tosin loppu-kesän ja alku-syksyn iltavuorot. Tai yleisestikin kaikki vuorot joissa näkee kun aurinko nousee tai laskee. Se on niin kaunista :)

Yllä oleva kuva on otettu joskus viime elokuussa tai syyskuussa, hiljainen lentokenttä ja upeita auringon laskuja. En voi olla tuijottamatta niitä, toisinaan mua joudutaan patistamaan menemään töihin siitä pällistelemästä. Mutta katsokaa nyt, eikö ole kaunista! Miten tuollaista ei voi olla katsomatta. Laatu ei toki päätä huimaa koska kännykän surkea kamera, hehe.

Tämä työ ei ole mun alaani. En aio olla koko elämääni täälla töissä. Mutta arvostan suunnattomasti sitä että mulla edes on työpaikka ja musta se on todella hienoa että mulla on sellainen. Tyhjästä on vaikea nyhjäistä, mieluummin teen jotain duunia ja teen kaikkea kivaa, kuin mädännyn himassa itkien omaa kohtaloani.

Kivat työkaverit tekee keskinkertaisenkin kivasta työstä mukavampaa. Toisinaan on motivaatio kohdillaan, toisinaan taas kadoksissa, mutta viimeistään palkkapäivänä hymy yltää korvasta korvaan.

Olen ymmärtänyt sen tosiasian, että jos haluan elää elämääni kuten haluan eli matkustelemalla, käymällä keikoilla, ostelemalla hienoja juttuja - siihen tarvitsee rahaa. Raha ei kasva puussa, on käytävä töissä. Se tunne, kun olet raatanut berberasi ruvelle ja tilille napsahtaa mojova summa rahaa, saat ostaa sen kauan himoitun rätin kaupasta tai keikka-lippuja - se on paras tunne. Se, että sä olet oikeasti tehnyt töitä sen eteen, sä ansaitset sen palkinnon.

En arvosta enkä koskaan tule arvostamaankaan samalla lailla niitä jotka tyhjänpantteina makaa kotona valittamassa ja dokaamassa elämäänsä. Elämä on valintoja täynnä, jokainen makaa niin kuin petaa jne. Kyllä mäkin valitan mun duunista aika ajoin, ei se todellakaan ole aina ruusuilla tanssimista, eri asiat ottaa pannuun ihan helvetisti toisinaan, mutta ainakin mulla on duuni-paikka. Ei ehkä parhain, mutta onpahan kuitenkin. Kaikilla ei ole. Pitää osata arvostaa sitä mitä on.

Ikäisekseni nähden mulla on tosi paljon työkokemusta, oon tehnyt duuneja laidasta laitaan, kokeillut niitä paskimpiakin kuten puhelinmyyntiä ja oikeesti tehnytkin sitä siksi, koska olen niin kovasti halunnut päästä näkemään maailmaa. 

Joten mulle on ihan turha tulla urputtamaan etten tiedä "oikeasta elämästä", työnteosta, paskaduuneista tai paskoista työajoista mitään. Tai itkemään kuinka perseestä "tämä mun 6-13 vuoro on yhyyh".

Bitch please, mun aamuvuorot ei ole noin helppoja tuntimääriä koskaan nähnytkään :D Toisinaan se ärsyttää tavallista enemmän, yleensä ei sen kummemmin koska senkin asian on hyväksynyt.

Se tähän loppuun on vielä sanottava, että mun ei ole tarkoitus ketään kohtaan henkilökohtaisesti hyökätä. Halusin vaan näyttää osviittaa siitä, millaista mun duuni on; pitkiä päiviä ja todella fyysistä työtä, joten duuneja on paljon erilaisia ja jos sulla on edes työ - arvosta sitä.

Aina jos sulla on jo valmiiksi duuni-paikka, se on hieno juttu. Jos se ei tunnu kivalta tai omalta, sä voit etsiä parempaa ja enemmän omalta alalta löytyvää duunia, kun onni lopulta potkaisee - vaihtaa duuni paikkaa. Ei ole mitään raketti-tiedettä tuokaan. Joo, töitä on vaikea saada mutta kyllä lopulta tärppää. Kokemuksena voin kertoa että sinnikkyys palkitaan - aloitin hakemaan töitä helmikuussa mutta sain töitä vasta syyskuussa. Epätoivo, itseluottamus yms. karisi tasaisin väliajoin Kiinaan asti mutta en koskaan luovuttanut. Tässä sitä ollaan! Pieni huomautus tosin, että tuostakin on jo aikaa ja täällä olen ollut kohta 1,5 vuotta töissä iiks!

Ilman tätä duunia ei olisi koskaan ollut varaa lähteä mihinkään, en olisi tavannut Piggy D:tä, en olisi tutustunut pariin työkaveriin joista on tullut tosia hyviä ystäviä, en olisi paskonut mun kättä yms. muuta kivaa - ehehehehee, eli tosi jees loppujen lopuksi :D

Niin ja se!! Jengi aika usein tulee avautumaan mulle siitä, kuinka mulla on rahaa matkustella niin paljon. Kerrankin oli alla just tollainen kevyt 11 tunnin aamuvuoro, josta riensin kämpän kautta keikalle. Naishenkilö X alkaa utelemaan tätä ikuisuus-kysymystä "Miten sulla on rahaa olla täällä ja lähtee Englantiin ja kaikkee?" "No, mä käyn edelleenkin töissä". Lähden  kyseisestä mestasta jo ennen puolta yötä, koska seuraavana aamuna odottaa jälleen 04:30 herätys ja 11 tunnin työpäivä. Sama naishenkilö X tulee utelemaan että "Miksi sä et tule baariin jatkamaan tai jatkoille?!" "Koska mulla on huomenna töitä. Alkaa aamulla klo 6" "Siiiiiis vähän perseestä! Tuu silti! Sano että oot kipee" "Sori mutta mä en voi riskeerata mun tai mun tiimiläisten henkeä valvomalla koko yötä ja menemällä sitten samoilla 57 tunnin silmillä auton rattiin ja toisekseen, ei sinne ulkomaille ilman rahaa lähdetä" "No mutta siis, ihan perseestä silti, vähän sä olet tylsä"

... Joo, toisille se on kuitenkin raketti-tiedettä ;)

* Kuvat ovat joulukuulta 2012, reissulta Ruotsiin katsomaan Marilyn Mansonia ja Rob Zombieta.

Tämän päivän naamasta ei ole kuvaa, valitettavasti, mutta eipä se kovin kummoinen ole. Toisinaan jaksan laittautua töihin, toisinaan en. Yleisesti ottaen mennään kulmat + ripsiväri + meikkivoide + puuteri linjalla. Ihan turha kuvitella että mä ihan niin ahkera olisin että jaksaisin kammata naaman perusteellisesti puoli viideltä aamulla :D

Siitäkin laitan tietenkin heti seksikästä kuvaa verkkokalvoinne kunhan saan ostettua pattereita kameraan.

2013 pt. 1

* Questions and answers in english are down below -> scroll down x 57 times hehe *

At Skogsröjet in august 2013.

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Tutustuin moniin uusiin ihmisiin vuoden aikana mutta parhainta oli lähentyä/oppia tuntemaan lisää muutamaa ihanaa työkaveria sekä se, että tutustui paremmin muutamiin kavereihin joista on näin ollen tullut lähempiä ystäviä.

2. Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ole ennen tehnyt?
Öö varmaankin. Kävin esimerkiksi musikaali-sirkus-tsydeemissä Lontoossa mikä oli tosi upea!

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
En. En sitten viimeisen 57 vuoden aikana. Katellaan sitä sitten ehkä seuraavien 57 vuoden jälkeen ... hehe ... ei kukaan tämmöistä hullua halua.

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta.
Aika lailla koko vuosi lokakuuhun asti, parhaimmat varmaan kaikki keikka-reissut tyttöjen kanssa Suomessa ja ulkomailla sekä uusin Hobitti-elokuva joka on mm. sairaan mahtava.

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
En. Pieniä kärhämiä ja jotain mukamas suuria draamoja joskus kännissä ... ehkä sen takia jengillä on tarve levitellä musta tekaistua paskaa ympäri maita ja mantuja kun en semmoista omasta puolestani saa tekaistua.

6. Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana?
Olen. Väittäisin kasvaneeni henkisesti muutaman vuoden edestä, maailman katsomus on muuttunut parempaan jne. Oppinut paljon itsestäni ihmisenä ja kaikkea muuta mukavaa. Toivon mukaan haudannut siinä samalla vanhoja, ikäviä tapoja.

7. Oletko oppinut uusia taitoja?
En oikeastaan, halunnut olisin kyllä. Tai no, sain tehtyä aika paljon miesten punnerruksia verrattuna alkuvuoteen vuoden keski vaiheilla, lasketaanko sitä? :D

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
En.

9. Oletko ollut elokuvissa yksin tämän vuoden aikana?
En. Mutta katsonut kotona senkin edestä leffoja yksin.

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
Kyllä tatuoinnin otin.

11. Synnyttikö kukaan läheisesi?
Muutamakin ...

12. Kuoliko kukaan läheisesi?
Valitettavasti. Vaarini nukkui pois jouluna ... minulta ei ole koskaan ennen kuollut kukaan läheinen, ellei lemmikkejä lasketa. Tuntuu todella oudolta enkä oikein tiedä miten asiaa pitäisi käsitellä. Antaa ajan parantaa vai miten se nyt meni.

13. Missä maissa kävit?
Eurooppaa kauemmas ei tänäkään vuonna päästy ... Englanti, Ruotsi ja Saksa.

14. Mitä haluaisit vuodelta 2014 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2013?
Haluaisin löytää sen minäni mitä olin vielä noin puolet 2013 vuodesta, haluaisin löytää samanlaisen balanssin mitä silloin oli koska siten sain paljon enemmän irti kaikesta ympärilläni. Viimeiset kuukaudet ovat olleet semmoista synkistelyä että alkaa jo riittämään ...

15. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2013?
Ömm ... no ainakin 13.3.2013.

16. Vuoden suurin saavutuksesi?
Öööm ... yksi mun lemppari bändeistä omisti mulle biisin, sain matkustella ja jakaa upeita seikkailuja mahtavien ihmisten kanssa, pääsin näkemään uusimman Hobitti-elokuvan ensimmäisten joukossa ja perustin Tumblr-blogin :D

17. ... ja suurin epäonnistuminen?
Haha vaikka ja kuinka, näitähän löytyy.

18. Kärsitkö vammoista?
Juu. Kaiken näköistä damagea niin fyysisesti kuin henkisesti.

19. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Keikka-liput ja leffa-liput.

20. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta/aiheutti ahdistusta?
Kiitosta ystävien ja perheen. Ahdistusta kaikki oman elämänsä idiootit.

21. Mistä innostuit eniten?
Tulevasta matkasta!

22. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Surullisempi.

23. ...lihavampi vai laihempi?
Varmaan aika 50/50.

24. ...rikkaampi vai köyhempi?
Ha! Köyhempi, terveisin neljä päivää palkkaan ja tilillä 50 senttiä. Mutta hei, money well spent. Mieluummin ilman ruokaa ja näin To/Die/Forin keikan, kuin ruokaa eikä TDF:ä!

25. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän/vähemmän?
Jos vastaisin sen kaiken sonnan tähän päästäni ja sydämestäni, niin vastauksesta tulisi varmaan yhtä pitkä kuin Taru Sormusten Herrasta-kirjasta liitteineen päivineen. Joten antaapi olla!

26. Rakastuitko tänä vuonna?
En. Ei varmaan lasketa muusikoita/fiktiivisiä hahmoja/näyttelijöitä tähän? :D

27. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
Hmm ... Once Upon A Time, C.S.I., NCIS Rikostutkijat sekä maailman parhaimmat tv-sarjat eli Pretty Little Liars ja Salatut Elämät.

28. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
En. Jonkun vihaaminen on vain energian tuhlausta. Parempi jättää moiset säälittävät ihmisrauniot omaan arvoonsa eli ilman huomiota. Haters gonna hate.

29. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Ööö ... kaikki pokkarit, teemat laidasta laitaan. Sekä Corey Taylorin Seitsemän Kuolemansyntiä oli mahtava.

30. ...entä musiikillinen löytö?
Hmm ... aika tutuilla ja turvallisilla vesillä on pysytelty ... ainakin hmm Battle Beast, Butcher Babies, The Defiled, Blessthefall ja jotain semmosta!

31. Mitä halusit ja sait?
Ikimuistoisia seikkailuja.

32. Mitä halusit, muttet saanut?
Hmm ... no ainakaan en Piggy D.:tä :D

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Taisin olla pakkaamassa kamoja kahden viikon festarointia varten!

34. Ketä kaipasit?
Itseäni, millainen olin aiemmin. En oikeastaan ketään muuta ihmistä muuten kuin luonnollisesti läheisiä ihmisiä ja lemmikkejä.

35.Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Musiikki. Ystävät. Karpalo-lonkero hahaha.

36. Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2013?
Samaa vanhaa paskaa, hieman mustemmassa ja synkemmässä paketissa vain!

37. Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2013.

"The world is not in your maps and books. It's out there."
- Gandalf
" We’re all flawed heroes. Responsibility is power. Take responsibility for the consequences of your actions, and the world is yours. Everything is a choice."
- Tom Hiddleston

At Trash Fest in october 2013. 

Translation ;

And almost the same shit in english! These questions are a bit modified by Bones And Lilies blog's Karoliina and yes, I stole them from there. Oopsie!

1. Have you done something you've never done before?
Hmm I guess so. Though I have done pretty much things in my life. For example I went to see musical-circus-thing in London which was amazing!

2. Have you been in (a) relationship(s)?
Haha nope! Haven't been in the past 57 years and prob won't be in next 57 years either! :D

3. What are your best memories from the past year?
All the crazy trips and adventures with my friends, the moment when my favorite band dedicate one of my fav songs to me, I got a chance to see new The Hobbit-film in premiere ... aaaaand I finally created my own Tumblr-blog :D

4. Have you changed a lot in the last year?
Yes. I think I have grew-up as a person pretty much and I have learned about myself a lot.

5. Have you learned new skills?
Ehm ... nope? At least nothing special, otherwise I would remember it. Wait! I remembered the way from The Dev to our hostel perfectly, in Camden. And that's pretty good 'cause usually I'm so lost :D

6. Have you gone to the movies alone?
Nope. But I have watched them a looooot at home alone.

7. Did you get a tattoo or a piercing?
I got a new tattoo.

8. Which countries did you visit?
Hmm only England, Sweden and Germany. Many times, though.

9. What do you hope from the year 2014 that you didn't get in 2013?
I hope I can find that part of myself and me, what I was about half year of the 2013-year. That balance what I had was brilliant because I was able to do so many things without some super stress and so. I also wish more adventures hehe though it seems to be pretty shitty gigs in here, at least in the beginning of the year. And I definitely wait the biggest adventure ever which I will start in the end of 2014!

10. What's your biggest achievement in 2013?
Hmm I guess my answer to the question number 3. would fit this one also.

11. What's your biggest failure in 2013?
Most of the year was my biggest failure, haha.

12. Did you suffer any injuries?
Yeah, physical and mental.

13. What was the best thing you bought?
All tickets to concerts and movies.

14. What excited you most?
Those crazy adventures.

15. Compared to this day last year, are you happier or sadder?
Sadder.

16. ...thinner or fatter?
I guess I'm something between those haha.

17. ...richer or poorer?
POORER!

18. What would you have wanted to do more/less?
If I would answer here everything what I would wanted to do more and less, it would be longer book than The Lord Of The Rings-book with all extras so ... I just keep my mouth shut.

19. What was your favourite TV show?
Once Upon A Time, C.S.I., Pretty Little Liars aaaand Salatut Elämät!

20. What was your favourite game?
I don't play games so much, sometimes I played Sims 2.

21. What was the best book you read?
Lots and lots of different kind of paperback books! Oh and Corey Taylor's 7 Deadly Sins were awesome.

22. ...best band you found?
I listened quite much the same what I have listen already years and years. But well, for example The Defiled and Butcher Babies.

23. ...best performance you saw?
Hmm well, most of the gigs what I saw were amazing 'cause I don't go to boring or bad gigs ;P But for example Sister and Wednesday 13 in may at London, Rammstein at Wacken aaaaaand some of the To/Die/For shows what I saw pretty many during the year!

24. What did you want and got?
I got pretty much things what I wanted. But I'm also a person who want always more and more so ... you got my point.

25. What did you want but didn't get?
Piggy D.? :D

26. Who did you miss?
That what I used to be. And of course the closest people in my life and my pets.

27. Some quote what you learned/you find out as a good one at/from 2013?

"The world is not in your maps and books. It's out there."
- Gandalf
" We’re all flawed heroes. Responsibility is power. Take responsibility for the consequences of your actions, and the world is yours. Everything is a choice."
- Tom Hiddleston

Hyvää Joulua! God Jul! Merry Xmas!

And if we should die tonight, then we should all die together. Raise a glass of wine for the last time.

* Sorry only in english, don't know why my dear finnish friends and followers, but these kind of things are easier to write in english for me. Don't worry, I will continue writing in both languages :) *

" Finally some new photos of me which ones I like too. :)
I took it while I was in England and preparing for Sister-gig. I felt myself like a princess!

Have been having pretty bad times lately, since october, but I think I'm finally enough strong to continue living. Hard times, all I wanted to do was staying at home and sleep forever. I wish so bad all the things would solved just like that I don't need to do anything, but we all know it's not like that how these kind of things go.
Now I don't feel I need to fight everyday with life, no need to be angry, depressed, pissed off, down and afraid like I have been for so long.
It's so annoying, so abrasive. When there's coming shit from every door and the ones you can't even see, sometimes it's hard to think in positive way and stay strong. It's horrible, when there's so much things what you want to do, so much things you want to solve but in the end you don't have a fucking idea how to solve them or where to get power to do everything.
It's ok to be down, it's ok to have a deep chat with yourself about that what's going on, it's ok to show the other side of you - being weak, no one need to deal with that kind of things ... alone or with someone. I'm proud of myself that I did tell my friends that this is pure shitness haha but I'm also happy I didn't threw allt he shit on them too. Or at least I hope so, I don't want that anyone feel bad or sad because of me.

Some things are bigger and some smaller, it all depends of the person. Some things can make someone else happy or don't mean so much to them than to yourself. But it's ok too.
Don't rush, have your time to recover. Find your way to survive, find your way to enjoy living again. It's all worth of it. There's always a way to survive, no matter what's going on. Don't fear to ask help, don't fear to be unhappy. There's nothing bad to be yourself with your bad habits and times, I'm sure there's no one out who can be happy and positive 24/7. Bad days a part of life, it makes the good days feel so damn good!

Remember this my friends; no matter how deep your in your worst and deepest nightmares, there's always light in the end of tunnel. There's always friends who care about you and who wanna have crazy times with you!Don't EVER doubt that and don't ever give in. Giving up is for losers but you're the one who survive, you're the hero of your own life! All up and downs :) "


This and all other updates you can follow from Sceletons In The Closet's Facebook-page. *CLICK HERE*!
Photo is, like I wrote, from our recent trip to England. I like it a lot!


I have so much things to tell and show to you, I really feel that the messyness and blurryness in my head have finally go away, and I really look forward to 2014. This year have been the hardest for so far, though 13 haven't ever been bad luck's number for me. I excepted so much from this year but there's have been so much bad things that I can't wait to get rid of this year. Of course good and amazing ones too, but not at the same level. I will have my own post for 2013, so that's all from that now.

I start to write another stories and adventures now for you guys and planning all the good and nice things for next year :)
I also try to change the outfit of the blog as soon as possible. I just noticed that my description about myself is " ... 21-years-old young woman ... " hahaha and I'm 23 AT THE MOMENT. Oh boy!
And if there's anyone who's interested to do a new banner for me, I'm more than pleased to have some help with it! I'm so bad when it come to those things and coding -___- I do have PhotoScape but I don't know why I have lost all the nice fonts!

Hit me once, hit me twice!

Kiitos Englanti! Kiitos Manchester, Rugby, Leicester, Lontoo! Kiitos ystävät! Kiitos Sister ja Wednesday 13! Kiitos typerä Smart Camden Hostel! Kiitos maailman ihanin Camden ja The Dev! Kiitos kiitos kiitos KIITOS.

Ei ollut helpoin reissu, mutta loppujen lopuksi yksi parhaimmista ikinä! Nyt ollaan takaisin Suomessa, oltu jo ööö ti-ke yöstä asti mutta vasta tänään tajusin että olen takaisin Suomessa.
" Miksi noi autot ajaa noin oudosti, ihan väärillä kaistoilla ... MÄ OON SUOMESSA! ". Nyyh.

Translation ;

Thank you England! Manchester, Rugby, Leicester, London! Sister and Wednesday 13! My dear friends! Camden! Horrible Smart Camden Hostel! Lal lal laa, it was so good tho it wasn't the easiest trip at all.

I'm SICK SICK SICK

Vihdoin ja viimein marraskuu.
On aika käynnistää jonkun sortin punainen, mustilla tehosteilla, pääkalloilla ja tolkuttomalla määrällä glitteriä varustettu kiertue-bussi.

"For Those Who About To Rot 2013"-kiertue alkaa omalta osaltamme Tukholmasta tämän viikon sunnuntaina ja jatkuu kiertueen viimeisellä keikalla Manchesterissa. Tätä on odotettu KAUAN! :)

Menu on seuraavanlainen ;

Photo by Sister

Alkupalaksi on tarjolla "Norjalaista glam/hard rock/black gay metallia", jota tarjoilee Sister.
( Ehkä parhain kuvaus ikinä ^ . EN KESTÄ )

Photo by Sofie Marsden.

Pääruokana on mailman parasta keskiviikkoa. Eli Wednesday 13 tietenkin!

Tukholma, Manchester, Lontoo. Mahdollisesti myös Rugby ... en tiedä vielä. Viikko Englannissa marraskuun lopussa/joulukuun alussa, katsotaan mille muille keikoille eksytään kuin niille joiden keikka-liput jo löytyvät. Lontoossa majoitumme jälleen kerran Camdenissa. Parastaaaaaa!!
Samaan aikaan olisi kyllä Hardcore Superstarin ja Buckcherryn kiertue Englannissa mutta päivät menee ihan typerästi meidän suhteen. Tyhmää :(
Takaisin Suomeen ja neljän päivän päästä siitä Bring Me The Horizon Circuksessa.
Maailman parhaimmat bändit, maailman parhain seura, maailman parhaimmat kaupungit.

Toisinaan elämä on ihan helvetin hienoa!

P.s. Sinä, joka koet tarpeelliseksi levittää minusta ympäri ämpäri huhua, jonka mukaan olen jonkin sortin huora kun vain harrastan lihallisten himojen toteuttamista muusikoiden kanssa makuuhuoneen puolella - kiitos siitä mielikuvasta, että luulet tietäväsi enemmän elämästäni kuin minä itse :)
Koska et ole kaverini etkä todellakaan ystäväni, ei sinulle eikä muutenkaan koko maailmalle kuulu minun yksityisasiani tai minun ihmissuhteeni.
On se jännä, että on niin vaikea käsittää, että on olemassa muitakin kuin huomion kipeitä huomio-huoria jotka tyrkyttävät itseään keikoilla välittämättä itse musiikista tippaakaan. Joitakin kun oikeasti kiinnostaa se musiikki, ei vain ne jotka heiluvat mikin ja kitaran varressa. Toisille musiikki on elämäntapa, joiden soittajat eivät ole metsästettävää lihaa vaan ihmisiä, joita arvostaa ja kunnioittaa paljon. Ja haluaa oppia tuntemaan, eikä siinä tietääkseni ole mitään pahaa jos sattuu ystävystymään. On se kumma että edes 2000-luvulla on vaikea ymmärtää että nainen ja mies voivat olla läheisiäkin ystäviä ilman mitään sen kummempia romanttisia tunteita. Tai ehkä meillä on erilainen käsitys ystävyydestä ;)
Suosittelen hankkimaan oman elämän, katsomaan peiliin tai vaihtoehtoisesti kasvamaan aikuiseksi ja lopettamaan moisten perättömien juorujen levittämisen ihmisestä jota et edes tunne. Et tunne millään tavalla ja ihan vain tiedoksi, et tule muuten koskaan tuntemaankaan.
Kiitos.
Romanin terveiset sinulle puolestani, no hard feelings ;

Photo by Sofie Marsden.

Translation ;

Fiiiiiiiiiiiiiiiiinally november is here!
Sister and Wednesday 13's tour "For Those Who About To Rot 2013" is on and it's time to rot at Stockholm this weekend and then again in the end of november in Manchester. We will also be in England for one whole week!!

The best bands in the world, the best cities in the worlds with the best people in the world. What else you should anymore hope from the World?!

I'm super excited. Sometimes life is damn great and beautiful!

And the same in english about that "P.s." thing above.
There's a girl here in Helsinki talking some shit about me so I just send some greetings to her. She keep telling how I'm so horrrrrrrrrrrrrrible whore who just sleep with every musician. Oh how nice! Now you all know my real job ... oh damn. LOL!!!
First of all, I'm well surprised how someone can know things like that about me what even I DON'T know. Cool or then NOT.
Because she's not my friend in any level, and neither are the rest of the world, my privacy and my relationships is not your business at all.
But obviously is way too hard for some people to understand, that you can go lots of gigs if you're a woman without hunting every damn musician. Some of us are interested of the damn music, you know? Music, which we like, which we adore, which we love so much that we're ready to pay a lot to hear it where ever we fucking want to.
And in that point, when you're seeing some special same bands a lot, it's kind a normal to get to know the members of the band. And I think there's nothing bad?
There's nothing bad to want know better the members of your favorite bands, if it's possible. There's nothing bad to became good friends with some musicians. There's nothing bad if a woman and a man are very good friends, it doesn't mean that's it of course about some kind of romance or sex. For fuck sake we're living the year 2013, not 1813!!!
I suggest this girl to get a life, having a long look into the mirror or just dealing with that fact you should finally GROW UP and stop talking about shit of people who you don't even KNOW.
You don't know me anyhow and you will never know. Thank you. :)

The last photo of Roman have some serious greetings from me to this girl. No hard feelings, you know!

" And people hate me, cause I'm better than you.

I'm perfect, pissed off, beautiful, I'm God.

So stand in line motherfuckers, don't waste my time. "

- Murderdolls

You're so easy to read but the book is boring me ...

Se olisi loma ohi!

Tai no, oli muutama päivä sitten jo mutta päätin tuoda tuliaisiksi Wacken Open Airista oikein mukavan flunssan. Huomenna viimeinen päivä saikkua, saa nähdä pystyykö sitten olla töissä vai pitääkö lähteä uudelle ruinaus-matkalle. Aion edelleenkin ottaa selvää Lamb Of Godin osoitteesta tai vaihtoehtoisesti hypätä saarnaamaan kiertue-bussiin, koska ovat vähintäänkin yhtä syyllisiä tähän olotilaan kuin minä itsekin! Hahaa!

Happy woman in W:O:A at wed 31th of july. Very happy.

WAAAAAAAAACKKEEEENNNNN!!!!

Ai että kuinka mahtava Wacken, jälleen kerran, oli. Maailman paras festari!!! Ich liebe dich WAAACKEEEENNN!!!
Hyvänä kakkosena tulee sitten Graspop ja kelpo kolmosena Skogsröjet. Mikään suomalainen festari ei ole mua suuntaan tai toiseen hetkauttanut moneen vuoteen, mutta Nummirock tuntui ihan leppoisalta ja kelvolliselta festarilta. Sinne voisinkin lähteä toistamiseen vaikka ei olisi sen kummempia kiinnostavia bändejä! Täytyy toivoa ettei ole Graspopin kanssa samaan aikaan niin kuin on yleensä ollut :/

Olen lopen kyllästynyt tämmöisiin tynkä postauksiin, mutta jälleen kerran kirjoitan semmoista.
Pitäisi jokaisen solun mussa vihdoin ja viimein tajuta että tää kamala festari-muutto-duuni-mitenehdintehdäkaikenajoissa-stressi on OHI.
Festarit on onnistuneesti festaroitu, duuniin palataan toivottavasti entistä ehoisampana pian ja muuttaminenkin on sujunut mukavasti. Mitä mä panikoin, pelkään ja stressaan?! Kumpa oman itsensä kirjaimellinen ravisteleminen olisi helpompaa, tekisin sen samantien. En jaksa tyytyä stressaamaan vain stressaamisen ilosta!

Jossain täällä minussa piilee se edellisen merkinnän onnellinen, tässä hetkessä elävä minä. Kai pitää ryhtyä arkeologiksi ja etsiä se ... todellisuudessa taidan kuitenkin vain kärsiä lievästä kesäonohi- ja wackenonohi-masennuksesta.
Ne suurimmat, odotetuimmat tapahtumat ovat takana, kesä on ohi! Juurihan se vasta alkoi, juurihan oli vielä vuosi 2012 ja kaikki kesän festari-liput ostettu ja piiiiitkän odottamisen sietämätön odotus aloitettu! Ja nyt se on ohi. OHI. Caput. Finito!!!

Miksi surra sitä kun syksy tuo kaikkea kivaa tullessaan? Koska olen minä ja osaan tehdä joskus asioista ihan helvetin vaikeita :D
Muutama asia on kuitenkin varmaa millä tästä suosta noustaan ylös ; ihanat ystävät, paras perhe, syksyn ja talven mehevän muhevat keikat - kerrankin Suomessa ja Euroopassa tapahtuuuuuu, saan vihdoin ja viimein uuden vauvani itselleni, pääsen asettumaan aloilleni ihanaakin ihanampaan koirankoppiini! Kämppä on oikeasti oikea pieni putka, mutta kaikessa epätäydellisyyden täydellisyydessään just hyvä mulle. Mulla on sitä paitsi ikkunalauta, aaaaahhhh bordelli-ikkuna jossa voin boheemin taiteilijan tyyliin istuskella ja katsella ulos ikkunasta inspiraatiota etsien!
No mutta eihän tämä tuleva enää niin pahalta tunnukkaan :) Sain myös muokattua suurimman osan keikka-kuvista ... maaliskuusta alkaen kesäkuun Nummirock-kuviin. Hyvä minä!!! Vielä olisi Rock the Beach, Skutsi ja Wacken jäljellä, niiden ohessa voi muutaman kyyneleen tirauttaa Stone Sourin tahdissa ja suunnitella mun sekä Corey Taylorin tulevia häitä + toivoa jokainen paikka ristissä ja rastissa että Rob Zombie tai Manson eli molemmat saapuvat Eurooppaan syksyllä/talvella/keväällä/ensi kesänä.
Ensi kesän Wacken on myös loppuunmyyty ... ja mulla/meillä on onneksi liput. Jeeeee! >: )

Nyt kun olen saanut suurimman osan keikka-kuvista muokattua, voitte valmistautua siihen että kun tästä ryhdistäydyn kirjoitan kaikki seikkailut tänne ja tulette olemaan kurkkuanne myöten täynnä niitä!
Olkaahan valmiina :P

Toivottavasti teillä lukijoillakin on kaikki hyvin!!!
Tiedän että tämä kuulostaa ärsyttävän siirappiselta ja sen kuuluisan berberan nuoleskelulta mutta ihan oikeesti, jokainen kommentti lämmittää sydäntä tosi paljon. En voi ikinä tajuta että niinkin moni mulle täysin tuntematon että tuntema viitsii lukea mun kommelluksia ja jättää mieltä piristäviä kommentteja. Iso kiitos teille! *sydän*