Näytetään tekstit, joissa on tunniste Simba goes deep. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Simba goes deep. Näytä kaikki tekstit

maanantai 2. tammikuuta 2017

And I'm living in a Storm

Olen nyt tuijottanut varmaan puolisen tuntia tätä ruutua. Ensin ajattelin että hyppään vain sen kummemmin mukisematta postaamaan uusia juttuja, aloitinkin jo perinteisen vuoden 2016 ruotimisen.
Kunnes tajusin että kello on jo noin paljon, huomenna aamuvuoro, en kerkeä, mutta haluan jotain sanoa. En vain pysty jatkamaan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, täytyy jotenkin valoittaa tapahtuneita asioita. Varsinkin, koska palan halusta kirjoittaa mutta ... en vain voi ohittaa oleellisia tapahtumia. Tästä tulee varmaan tämän blogihistorian sekavin kirjoitus! :D
Ja myönnettäköön, että jollain tapaa en ollut edes valmis käsittelemään vuotta 2016 sen paremmin. Tarvitsen ehkä vähän perspektiiviä siihen, että näen myös niitä hyviäkin asioita silkan sekasorron sijaan.


Olen kirjoittanut tänne viimeksi syyskuussa, juuri koulun aloitettuani. Silloin kun kaikki oli vielä jotenkuten hyvin.
Pian sen jälkeen työstressi ja ahdistus saivat niskalenkin ja kaboom - löysin itseni tärisemästä ja itkemästä lääkärissä. En ollut nukkunut kuukauteen kunnolla lainkaan, kävin aivan ylikierroksilla ja näkymätön hirttosilmukka kaulan ympärillä kiristyi entisestään. Onneksi puhuin fiiliksistä ystävilleni jotka ymmärsivät ja kertoivat myös, että nyt lienee tauon paikka. Olin niin monta kertaa lähellä hajota töissä, niin monta kertaa valmis huutamaan kaikkien kuullen sen pahan olon ulos mutta koska se olisi luultavasti aiheuttanut vain enemmän pahaa mieltä itselle ja muille, en sitä tehnyt. Onneksi.
Mulla oli niin paljon vuoroja että koululle ei jäänyt aikaa. Vapaapäivät keräilin luita rankkojen työpäivien jälkeen ja ahdistuin entisestään siitä, että maksan yli 3000€ koulusta jonka tehtäviin mulla ei ole aikaa eikä intoa tehdä koska olen niin loppu.

Lopulta varasin ajan työterveyshoitajalle, kun lääkärille ei saanut aikaa. En edes tiennyt millä nimellä aikaa hankkisin, sanoin vaan itku kurkussa että mun pää hajoaa. Hoitaja oli ihanan ymmärtäväinen, sain pari päivää vapaata, jonka jälkeen käski tulla takaisin jos siltä vielä tuntuu. Varasin ajan itseasiassa samantien päästessäni autoni luo parkkipaikalle, koska tiesin että kaksi päivää ei tätä ahdistusta poista.
Seuraava työterveyslääkäri melkein ajoi minut narun jatkeeksi. Sillä ämmällä oli otsaa väittää kaiken mun kertoman että hoitajan analysoinnin jälkeen, että olen vain laiska paska joka ei ilmeisesti pysty yhdistämään koulua ja töitä vaikka "koulua on vain kerran kuussa, eihän tuollaisen pitäisi olla vaikeaa lainkaan". Loppua kohden itkin vihasta ja väitin silkkaa vittumaisuuttani vastaan, silti hän piti päänsä eikä kirjoittanut mulle minkäänlaista sairaslomaa ja heitti mut lopulta huoneesta ulos. Jostain ihmeestä sain ongittua voimaa ja uhmaa, joten lampsin respaan välittämättä tippaakaan muista asiakkaista ja sanoin että tämä ei käy. Mä tarvitsen sairaslomaa, mä en oikeasti jaksa enää sekuntiakaan ja aloin itkemään että huutamaan siinä ihan hysteerisesti. Respan täti kävi sitten jututtamassa tätä lääkäriä, joka edelleenkin kieltäytyi tapaamasta mua tai kirjoittamaan sairaslomaa.
Onneksi, siis onneksi tällä respan työntekijällä oli järki ja sydän paikallaan ja sain kuin sainkin soittoajan meidän toiselle omalääkärille. Mutta koska en yhtään tiennyt mitä tuleman pitää, niin päätin että mun on aika puhua tästä tilanteesta myös työpaikalla. Onneksi meidän ihana myymäläpäällikkö oli paikalla, onnistuin jotenkin kävelemään meidän toimistoon naama peruslukemilla mutta heti sinne päästyäni ja oven suljettuani puhkesin itkemään. Ei mulla aluksi edes ollut mitään sanoja millä kertoa, musta vain tuntui niin pahalta. Hän oli, luojan kiitos, ymmärtäväinen.
Samoin kuin tämä lääkäri jolle sain soittoajan, lopulta lähdin uudelleen kaupunkiin ja lääkäriin häntä tapaamaan. Laitettiin eteenpäin kokeisiin tarkistamaan onko mitään fyysistä vaivaa ole, tehtiin masennustestejä, laitettiin eteenpäin psykologille ja fysioterapeutille sekä about 1,5 viikkoa sairaslomaa ennen mun tulevaa Zombie-matkaa. Sain ihan selvän diagnoosin siitä sekä kuulla sen, että tarvitsen apua. Hienoa, kun tulin itse ja näin varhaisessa vaiheessa koska aina on vaikeampaa korjata tilannetta mitä pidemmällä on.
Pystyin taas hengittämään edes hetken aikaa ilman, että maailma tuntuu romahtavan niskaani koska joku ymmärsi mua ja sitä, että tarvitsen apua.


Olen käynyt about kerran kuussa psykologilla joka on kyllä ollut aivan valtava voimavara. On niin ihanaa olla täysin ei-kukaan, sulta ei odoteta tai vaadita mitään.
Silti päivittäinen elämä on aika rankkaa. Ahdistaa ja masentaa, ei enää niin pahasti mutta ihan tarpeeksi ikävästi kuitenkin. Välillä tuntuu että tarvisin jonkun oikeasti pidemmän hengähdystauon ... mutta ... niin. Toisaalta taas työ pitää mut jotenkuten kartalla koska muuten pelkäisin että putoan ihan pohjalle koska ei olisi mitään rutiineja. Varsinkin nyt, kun tunnit laskettiin 20h/viikko, tuntuu että voi hengittää paremmin.
Koulu on siinä mielessä auttanut elämääni kokonaisuudessaan, että sen myötä olen alkanut huomattavasti enemmän luovemmaksi ja tekemään kotona muutakin kuin vain tuijottamaan seinää. Olen alkanut piirtämään ja lukemaan enemmän, joka on tuonut tarvittavaa etäisyyttä kouluun sekä kanavan purkaa tunteita.
Olen myös todella innoissani kouluhommistani, koska omasta mielestäni oma juttuni on vain niin siistiä!! :)

Elän jokaisen päivän ja viikon kerrallaan. Psykologi ja fysioterapeutti molemmat painottavat samaa asiaa : pitäisi olla armollisempi itselleni ja antaa enemmän aikaa itselleni. Uskaltaisin väittää, että jollain tapaa fiilis on kyllä parantunut mutta tietynlainen ahdistus vain voimistunut.
Kuinka voi olla mahdollista, että kun ihminen tekee asioita mistä tykkää ja missä on hyvä, niin mieli alkaa kamppailemaan vielä enemmän vastaan?
Fyssarilta sain kuulla, että mulla on aivan liian suuria suorituspaineita, että se "olen ihan paska kun en pysty siihen ja tähän" on myrkyllinen ajattelutapa. Että on kuulemma ihan okei jos ei jaksa käydä salilla ja lenkillä yhteensä kuusi kertaa viikossa, jos sen ohella käy koulua ja töitä sekä kamppailee vielä oman mielenterveytensä kanssa. Teki mieli huutaa vastaan että mun on pakko koska olen niin helvetin iso ja ällöttävä valas eikä musta tule muuten koskaan sellaista kun haluan olla. Mutta olin hiljaa, koska tiesin myös että sanoissa piilee paljon totuutta.
Nyt yritänkin sitten lisätä liikuntaa maltillisesti mukaan päivittäiseen elämään ... vaikeaa olla menemättä överiksi sen suhteen kun peilikuva tosiaan on mitä on. Käytännössä lokakuusta asti ruokavalio on ollut mitä on, ensiksi en syönyt käytännössä ollenkaan koska menetin ruokahalun kokonaan ja viime aikoina tuntuu että en ole muuta tehnytkään kuin syönyt.

Juuri tässä ystävän kanssa yksi päivä juttelin, kuinka suuri riesa paino on. Voin ihan rehellisesti sanoa että mun elämä olisi ainakin puolet parempaa tai paremmin, jos ei tarvitsisi kantaa tätä painoa kirjaimellisesti ja sen aiheuttamaa ahdistusta sekä tuskaa. Sitten herääkin kysymys, että miksi et hyvä nainen tee sille asialle jotain. Muutenkaan laihduttaminen ei ole helppoa, mutta kun siihen lisää seuraksi ahdistuneen ja masentuneen mielen niin sitähän ollaan sen kuuluisan jännän äärellä.
Niinpä koitan parhaani mukaan olla armollisempi itselleni, aloittaa ruokavaliolla ja liikunnan lisäämisellä jotenkin inhimillisin määrin enkä niin, että jumppaisin öisinkin koska pakko laihtua.
Ärsyttää, että se kova työ mitä tein aina lokakuuhun asti on mennyttä. Painon alettua laskemaan ja kropan kiinteytyessä, oli edes hieman mukavampaa olla omissa nahoissaan.
Koitan muistella tuota tunnetta aina kun epätoivo koittaa iskeä. Painonpudotuksesta ja sen herättämistä tunteista aion kirjoittaa lisää Run Simba Run-postauksissa, jotka tulevat jatkumaan tänäkin vuonna koska en edelleenkään ole sitä 666kg laihduttanut vaan päinvastoin, hahaa.

Nukkumisen suhteen on taas vaihteeksi parantamisen varaa, en tiedä mitä tai miksi viimeiset pari viikkoa on ollut jotenkin niin kovin raskaita että alkanut taas valvottaa ja silmänaluset tummumaan pelottavaan tahtiin. Aina välillä sitä miettii ja olettaa että "ei se nyt haittaa vaikka vähän valvon, mähän olen niin paljon paremmassa jamassa jo nyt" kunnes sitä tajuaa, usein vasta liian myöhään kuten esimerkiksi nyt, että sitä parempaa jamaa ei ole pysyvästi vaan se kuilu valvomisen suhteen on kaikkea muuta kuin syvä. Ihan pieni askel vain.

Tämä teksti on varmaan kaikkea muuta kuin positiivinen, vaikka olenkin sitä mieltä että juuri nyt on parempi olla kuin esimerkiksi kuukausi sitten ja että näen valoa tunnelin päässä. Mutta ei tämä toki ole mitään verrattuna siihen, kuinka synkissä vesissä oikeasti uin kuukausia sitten. En halua edes mennä liian syvälle sinne, koska pelkään jääväni kiinni ja hukkuvani sinne mustuuteen.

Menossa katsomaan Rogue Onea!

Olen innoissani tulevasta vuodesta ja teen parhaani, ettei oma mieleni estä minua elämästä samoin tavoin kuin viime vuonna. Koitan opetella olemaan itselleni armollisempi, uskomaan siihen että olen taitava joissain asioissa ja ymmärtämään sen, että jos joku muu pystyy tekemään 666 asiaa samaan aikaan niin mun ei välttämättä tarvi koska mä olen mä, enkä hän. Olen ylpeä siitä, että vaikka muiden mielestä en ole ehkä kovinkaan paljon edistynyt mielenterveyteni suhteen niin oikeasti olen tehnyt todella paljon töitä ja saanut jotain aikaiseksikin. Huh.

Tällä viikolla on vielä kampaaja ja eiköhän ne uudet hiukset ainakin anna vähän boostia siihen iänikuiseen "new year, new me"-löpinään. :P

perjantai 26. elokuuta 2016

These words mean nothing to me

Erehdyin yksi yö selaamaan vanhoja kuvia ja rupesin miettimään.





Vaikka en erityisesti viimeisten viiden vuoden aikana ole painon suhteen ihan mahdottomia heittelehtinyt, niin miten kummassa silloin kehtasi, pystyi ja oli välittämättä muiden ajatuksista - oikeasti pukeutui miten halusi? Nyt on aina ne samat muutamat vaatteet päällä koska ei uskalla, ei pysty, oon ihan hirveän näköinen possu.
Siis mikä tärkeintä, silloin pukeutui ja oli mitä halusi ilman että korvaansa lotkautti sen kummemmin niille äänille päässä, jotka kuiskii kuinka sä et voi, sä et saa, sä näytät helvetin lihavalta ja rumalta koko ajan.

Rupesi oikein huolella ottamaan päähän, tuli kunnon taistelu-vitutus. SHIIIEEELDWAAAALLLLLL!
Miten kummassa tämän urheudun ja taistelutahdon saisi säilytettyä? Kuinka saisi hiljennettyä ne äänet päässä? Kuinka voisi oppia jälleen elämään vapaasti, ilman että kaikki ahdistaa ja häiritsee? Kuinka tuhota ne monsterit mielessä ettei ne estä elämästä elämää?

Arghhh. Riittää. Ei jaksa enää. Tästä lähtien aion pistää vastaan, edes vähän. Loppujen lopuksi ne monsterit tulee maistamaan mun nyrkkiä.



Translation ;

One evening ( okay night ) I was just looking at my photos and those made me think.

Even if I haven't been super skinny or super fat during the past few years, basically stayed in pretty much the same, I still have had guts to wear and look like how I want in the past. But nowadays? Ahahaha hell no always the same god damn band shirt on. 
I didn't care that much ( if at all ) what other people think or the monsters in my head : I just wore what the fuck I wanted and what looked super cool in my mind!

Realizing this shit, it started to really piss me off. Like seriously. SHIELDWALLLLL!!!!
How the fuck I will be as brave again? I'm so done to not live my life as how I want to, specially with style. It feel like my weight or should I say just these faceless little demons in my head keep telling me stuff and stop me being me. If it make any sense. 
How can I destroy them for good? For forever? I'm sick of listening them though I still can't close my ears and eyes from them.

I try to be better for myself and I try to punch them back as much as I can. I'm tired of this shit and this really, really need to change.

torstai 18. elokuuta 2016

Save the pennies, ghouligans!

Päätin kirjoittaa muutamasta mielenkiintoisesta asiasta ; säästäminen, materialismi ja turhan tavaran pois heittäminen / myyminen / lahjoittaminen eteenpäin.
En ollut ihan varma loogisimmasta järjestyksestä, mutta päätin kirjoittaa ylläolevan järjestyksen mukaan.

Ensimmäisenä lähempään tarkasteluun pääsee säästäminen.

Ihan ensimmäiseksi on otettava selvää faktoista, eli paljonko on tuloja ja paljonko pakollisia menoja.
Näiden pohjalta on helpompi päättää mahdollinen säästö-suunnitelma sekä säästö-summan suuruus.
Elämäntilanteesta riippuen tulot voivat olla säännölliset tai hyvinkin epäsäännölliset. Tarkalla budjetilla voi saada ison, keskikokoisen tai pienen summan säästöön jos viitsii nähdä vaivaa sen eteen ja kiristää kukkaron nyörejä.
Ymmärrän kyllä että jotkut saattavat olla tilanteessa, jossa kaikki tulot menevät pakollisiin menoihin tai eivät välttämättä riitä edes niihin, mikä on harmillista. Olen itsekin ollut vastaavassa tilanteessa ja kaikki tsempit heille.
Tämän postauksen ei ole tarkoitus leveillä tms. rahalla, vaan koitan parhaani mukaan mahdollisesti auttaa, herättää uusia näkökulmia rahan käyttämiseen ja jakaa omia kokemuksia. :)

Kun otetaan faktat huomioon, on seuraavat asiat esillä :

- Tulot : palkka, kelan ja sossun tuet kuten esimerkiksi opintotuki, asumislisä, toimeentulotuki, työttömyyskorvaus jne. sekä muut mahdolliset tulot kuten oma harrastus = vaatteiden tai ripsien teko tms.

- Menot : asuminen = vuokra, eläminen, vesi ja / tai sähkö, vakuutus ( vakuutukset ) sekä muita mahdollisia kuluja kuten bussikortit, bensakulut, puhelin, kuntosali, hieroja, kosmetologi, kampaaja, lääkäri / gynekologi / hammaslääkäri jne, luottokortin lyhennys, lainan lyhennys, Spotify / Netflix / HBO Nordic yms.

Aina ei voi olla varma palkan tai tukien suuruudesta, koska ne voivat riippua työtunneista tai montako päivää on ollut kuusta töissä, tosin yleensä on kuitenkin jonkinlainen keskimääräinen kutina siitä, paljonko noin tulee.

---------------------------------------------------------------

Sen jälkeen on hyvä laskea pakolliset menot yhteen, jonka jälkeen voi ajatella 'mahdollisia menoja' = jos ja kun niihin liikenisi rahaa.

Mitä tulee asumiseen, niin sen neuvomisessa on vähän hankala auttaa. Suomessa asuminen on erityisesti pääkaupunkiseudulla kallista, joskus voi hinta / laatu-suhteeltaan asunnon kanssa tärpätä. Valitettavan usein on otettava se, mitä tarjolla on, koska myös kysyntä on kovaa. Kimppakämppiä kannattaa harkita, jos ajatus kavereiden tai tuntemattomien kanssa asumisesta ei ahdista tai häiritse liikaa.
Myös erilaisten säätiöiden, kaupungin ja taloyhtiöiden kautta voi saada edullisemmin asuntoja mutta jonot voivat olla valitettavasti pitkiä.

Puhelimen maksaminen, puhelinlaskut, vakuutukset, sähkö, kuntosali yms. kannattaa aina kilpailuttaa ja valita se, mikä sopii parhaiten omiin tarpeisiisi. Itsellä ei ole usein hajuakaan näistä asioista, mutta onneksi vanhemmat, siskot, kaverit ja google osaavat auttaa. On hyvä kuunnella eri näkökulmia ja kokemuksia. Älä siis pelkää kysyä neuvoja ja vinkkejä!

Hankalin kohde lienee eläminen, mitä se sitten kenellekin käsittää.
Omalla kohdalla se tarkoittaa pakollisia menoja kuten ruoka, bensat, bussi / junaliput, lääkkeet ... toisinaan myös keikkaliput. Keikkalippuja varten pyrin laittamaan aina X määrän rahaa säästöön, koska ne ovat useimmiten aika kalliita ja näin ollen söisivät suuren siivun elämiseen tarkoitetusta rahamäärästä. Spontaanit reissut tulisi kuitenkin hoitaa sitten tästä. :P
Ruoalle voi laskea esimerkiksi viikkobudjetin, jolloin se ei mene ihan mahdottomaksi osteluksi. Tiukka linja, vaikka se vähän tylsältä kuulostaakin ( varsinkin jos on taipumusta ostaa kaikkea hauskaa ja kivaa niin kuin mulla ... ). Mainokset ovat ärsyttäviä, mutta niitä seuraamalla pystyy lampsimaan oikeisiin kauppoihin tarjousten perusteella. Kannattaa myös oikeasti syödä ne ruuat mitä ostaa, näin pienenee yleinen ruokahävikki sekä ei mene ruokaa että rahaa hukkaan. Monia ruokia voi myös pakastaa! Omien eväiden tekeminen on tottakai halvempaa kuin ulkona syöminen usein tai kaupasta random eväiden haku lounasta varten.
Ruokabudjetti voi olla aluksi hankala laskea ja toteuttaa, voi ensin kokeilla vähän suuremmalla summalla ja tiukentaa tai päinvastoin, jos tuntuu ettei homma toimi. Kotona kannattaa myös olla aina ns. perustarvikkeita, joten jos jonain viikkona on rahat tiukilla ei tarvitse kynsiä napostella. Perustarvikkeet kannattaa hoitaa ensin kuntoon, sen jälkeen pitää niitä silmällä ja ostella sitä mukaan kun pääsevät loppumaan.
Perustarvikkeet tarkoittavat kaikille vähän erilaisia asioita, mutta esimerkiksi makaroni / pasta / riisi / nuudeli, kahvi / tee / kaakao, suola ja sokeri, muutamia erilaisia mausteita, rypsi / oliiviöljy, puurohiutaleet, sitruunoita, sipulia, perunoita, porkkanoita, kananmunia, juustoa, leivonta-tarvikkeita : kuivahiivaa, leivinjauhe, vaniliinisokeri, erilaiset jauhot yms.-setillä pääsee jo aika pitkälle. Tietenkin kodin tarvikkeet kuten vessapaperi, erilaiset pesuaineet, vanulaput yms. kannattaa myös muistaa.
Ostoslistaa kannattaa aina miettiä etukäteen, jos ei halua tehdä heräteostoksia. Sen voi tehdä kauppakerralle tai suunnitella vaikka koko viikolle.

Muut mahdolliset "pakolliset" menot riippuvat paljon itsestä ja siitä, mitä voi olla pakko maksaa, mitä haluaa tehdä rahoillaan tai mahdollisesti kokea rahoillaan kuten esimerkiksi keikat.

Jos tykkää ja haluaa huolehtia omasta kropasta, voi sen tehdä kotona omin voimin tai valita kuntosalin. Kuntosalejakin on monia erilaisilla tarjonnoilla. Kannattaa selvittää mikä palvelee parhaiten omaa budjettia ja sitä, mitä kaipaa salilta.

Lääkärissä olisi hyvä käydä perustarkastuksissa silloin tällöin ja jonkin vaivan ilmettyä mennä selvittämään syitä kyseisen alan lääkäriltä. Monilla työssäkäyvillä on etuna työterveys, jossa perusasioita pystyy kätevästi hoitamaan maksutta. Muutoin lienee paikallaan julkinen terveydenhuolto jossa paikkakunnasta riippuen voi olla jonoja.
Jos kaipaa nopeaa toimintaa, on yksityinen vaihtoehto - siitä pitää olla tosin valmis maksamaan. Paikkakunnasta riippuen yksityinen voi olla ainut vaihtoehto, jos julkisella puolella on paljon jonoja tai vaikkapa julkisella puolella eivät välitä tai suostu tutkimaan vaivoja sen kummemmin.
Omaan terveyteen kannattaa kuitenkin aina panostaa, vaikka summat ja lääkkeet saattavat toisinaan kirpaista aika ikävästi.

Luottokortin tai lainan lyhennys on useimmiten pakollista kuukausittain, jos on sellaisen mennyt ottamaan. Pankin kanssa usein sovitaan näistä asioista tarkemmin, yleisesti ottaen se on niin että maksaa = lyhentää vähintään tietyn X summan pois / per kuukausi.
Jos ei oikein tiedä näistä asioista tai on pulassa, kannattaa ottaa yhteys pankkiin ja selvittää asiat ennen kuin ne on pahasti solmussa.

Itsestään huolehtiminen on kivaa ja tärkeää, mutta aina kannattaa muistaa maksaa ne tärkeät laskut ennen kuin voi alkaa kampaajia tai ripsiä miettimään. Tai no, kukapa meistä ei joskus kokisi nuudeli-kautta koska oli nyt ihan pakko päästä kampaajalle pelastamaan pää. :)
Ihmisestä riippuen sitä myös omaa kiinnostusta itsestään huolehtimiseen. Toiset välittää enemmän, toiset taas ei. Ei ole oikeasta tai väärää ja mielestäni jokaisella on oikeus hoitaa itseään miten haluaa.
Kampaajalla ja kosmetologilla käymisen rinnalle on noussut suositut ripsi- ja kynsihoidot. Sitä voi hemmotella itseään monilla erilaisilla asioilla, mutta rahan kannalta on muistettava, että jotkut näistä kaipaavat säännöllistä huoltoa ja / tai uusintaa - eli maksat niistä myös jatkossa, jos haluat ne pitää.

Kun olet selvittänyt omat tulosi, pakolliset menosi sekä mahdollisia menoja, saattaa tuloista vielä 'jäädä yli'.
Tällä yli jäävällä rahalla jokainen tekee tottakai mitä haluaa, mutta voit joko budjetoida ylijäävän summan ja laittaa siitä osan säästöön tai käyttää muuten vaan johonkin. Toisinaan voi olla pakollista ostaa uusia vaatteita tai haluaa muuten vain shoppailla, voisiko sille olla oma summansa kuukaudessa? Shoppailu on ihanaa ja mukavaa, mutta turha shoppailu, varsinkin jos sinulla ei olisi siihen paremmin varaa, olisi hyvä välttää. Toisinaan tuntuu aika ankealta moinen, mutta voisiko samalla summalla saada jotain muuta kuin vain materiaa?
( ^ aiheesta lisää materialismi-postauksessa ).
Jos edessä siintää tuleva lomamatka tai haluat muuten vaan laittaa säästöön rahaa - tai vaikka molempia, on hyvä miettiä sopiva säästösumma. Tuloista ja menoista riippuu paljon se säästöön laitetteva summa sekä siitä, mitä varten säästät. Sen tulisi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan sopiva summa : ei liian iso = vaaranna pakollisten laskujen maksua, eikä liian pieni = et saa haluaamasi summaa kasaan haluamassasi ajassa.
Jos on mahdollisuus laittaa kuukaudessa vaikkapa 50€ säästöön, pääsee silläkin jo hyvään alkuun. Tai 100€. Tai ihan vain 10€ tai 20€. Mikä vain sopii itselle parhaiten.
Se on myös hieno tunne, kun laittaa säästöön rahaa ja saa sen oikeasti pysymään siellä. :)

Voi olla että tämä oli vähän rönsyilevä teksti sieltä sun täältä mutta toivottavasti siitä ymmärsi jotain.

---------------------------------------------------------------

Mitä tulee minun kuukausittaiseen budjettiin, niin se on tiukka. Myönnetään, se ei aina pidä. Varsinkaan silloin kun huomaa että on vähän enemmän sitä ylimääräistä, niin meinaa mopo lähteä käsistä - ja joskus lähteekin.
Olen huomannut hyväksi tavaksi merkata kaikki tulot, menot ja säästöt budjetti-vihkoon ylös. Silloin vasta ihan oikeasti huomaa, mihin se raha menee. Toisinaan ajattelee että voi vitsi kun tuli taas jotain turhia vaatteita ostettua, mutta todellisuudessa suurin osa rahoista onkin voinut mennä turhiin herkkuihin.
Myös se, että elämisen / vapaa-ajan asiat maksaa käteisellä. Korttia vinguttaa niin helposti eikä oikein tajua sitä rahan menoa, mutta käteisen kanssa se on paljon konkreettisempaa.

Tuloni ovat kuukausittain suht' säännölliset kun olen töissä, mutta nekin saattavat heittää suuntaan tai toiseen koska sopimus on osa-aikainen ja 25 tuntia / viikko. Sellainen mututuntuma on palkasta, aina on kiva juttu jos tulee enemmän rahaa kuin mitä oletti. :P
Joskus sitä saattaa myydää rättejä ja lumppuja eteenpäin, joista saa vähän lisätienestejä.

Olen laskenut itselleni kolme erilaista budjettia kuukautta kohden. Olen laskenut ne palkkakuittien perusteella, yksi on silloin kun palkka tulee olemaan niukka, toinen silloin kun palkka on about keskimääräisesti ok ja kolmas silloin, kun palkkaa tulee tavallista reilummin. Näin ollen osaan laittaa oikeat määrät säästöön tai maksaa enemmän laskuja pois palkasta riippumatta eikä pitäisi joutua kusisiin tilanteisiin = säästöön "ei muka riitä rahaa" yms tekosyitä.
Alla olevista listoista löytyy muutaman asian kohdalta sanat "maksan enemmän takaisin kuin minimisumma" ja se on myös laskettu näihin budjetointeihin mukaan : kun on niukempi palkka, voi maksaa sopimuksen mukaisen summan tai jos tulee vähän reilummin niin voi myös maksaa X määrän enemmän.

Omia menoja ovat :

- puhelinlasku ja puhelin ( puhelinta koitan maksaa aina enemmän takaisin kuin sopimuksen minimisumma )
- luottokortin lyhennys ( maksan usein enemmän kuin pankin laittama minimisumma koska tasaluvut on kivoja heh )
- opintolainan lyhennys ( pankin päättämä summa )
- kuntosali
- hieroja ( koitan käydä kerran kahdessa kuukaudessa mutta se on taas vähän jäänyt ... myyjän työssä pakollinen homma jos ei halua että olkapäät on ihan jumissa + en omista Travis Fimmeliä lemmikkinä joka voisi nuo hierojan hommat hoitaa, nyyh )
- Spotify ( uuupsss )
= laskut

- ruoka
- bensa
- vapaa-aika
= eläminen, jolle on laskettu X summa / per kuukausi

- säästö matka 
- säästö whatever ( keikat, tatskat ... )
= säästöt, joille on laskettu X summa / per kuukausi

Vuokraa en maksa, koska asun edelleen vanhempien luona syystä A ja Ö. Tätä mun ei tarvitse toki selitellä, mutta sanotaanko nyt näin että pidempään blogia seuranneet muistavat kyllä että henkinen ja fyysinen terveys heitti joku aika sitten niin pahasti sitä kuuluisaa häränpyllyä, ettei omillaan asumisesta tullut mitään ( en pystynyt käymään töissä enkä pystynyt pitämään asuntoakaan koska en voinut asua siellä terveydellisistä syistä = kaboom motherfuckers, olet kusessa ja asunnoton ).
Olen tätä juttua niin monesti kelaillut ja hävennyt, että 26-vuotias asuu kotonaan. Tuntuu että on ihan luuseri ja vajakki, vaikka asiat voisi olla paljon huonomminkin. Aion muuttaa ulkomaille vuoden, korkeintaan 1,5 vuoden kuluessa, Ehkä mä haluan ottaa kaiken irti siitä, mitä on, kun se vielä mulla on. Tottakai mä arvostan tätä järjestelyä tosi paljon ja oon sillee perusonnellinen vaikka varmaan kaikkien pää hajoaa tasaisin väliajoin, haha. Ja yritän olla ajattelematta, että olen tämän takia huonompi kuin muut.
Jotain vakuutuksia just mulle itselleni pitäisi kyllä hommata mutta en ole vielä saanut oikein aikaiseksi ... whoops. Työn puolesta on jotain ja joku perus kodin vakuutus, mutta niin ...

No mutta, palataan asiaan. Näiden menojen lisäksi, koitan käydä kampaajalla edes kerran vuodessa. Se tosin aina vähän jää ja näytän ihan Gandalfilta, mutta kun en vain saa aikaiseksi jotenkin. Koitan tosin petrata tämän asian suhteen ja käydä edes puolen vuoden välein leikkaamassa jonkun mallin ... tai jotain. Ei muuten mutta tämän pään kanssa on turha edes keskustella kampauksista, jos tässä ei ole mallia.
Hiukset värjään siis lähes aina ja kokonaan itse, tilaan eBaysta halvalla Directionsia ja tarjouksista ostan Colormaskit. 
Kosmetologilla käyn vähän kausissa, mutta 3-5 kuukauden välein. Kun löysin täältä ihanan ja auttavan kosmetologin, niin elämä on helpottunut paljon. Kyllähän se rahaa vie enemmän, kun ostaa kasvorasvat sieltä, mutta omaan fiilikseen se vaikuttaa niin paljon kun ei ole ihan rupikonna. 
Kauneus-juttuja tulee pidettyä silmällä tosi tarkasti, pyrin olla ostamatta mitään liikaa - oli aikoja jolloin oli purkkia ja putelia joka sormelle ja varpaalle, mutta sitä pärjää oikein hyvin vähemmälläkin määrällä. Ostan usein uutta ja lisää vasta sitten, kun vanhat on loppumassa ( tai loppuneet ... ) tai jos nään tarvitsemiani tuotteita tarjouksissa. 
En ole koukussa ripsiin tai kynsiin, ne rahat sitten varmaan meneekin kirpparille jos sieltä sattuu jotain löytymään ( ja budjetti antaa myöten ).

Teen siis mun budjetin kanssa usein niin, että kun palkka napsahtaa tilille ( hurraaaaaa!!! hetken sitäkin iloa kestää ) niin siirrän ensin säästöön menevät summat, maksan laskut, laitan / nostan rahaa sivuun salia ja hierojaa varten ja sitten loppusummaksi usein jää se laskemani X summa tuota elämistä varten. Siitä nostan aina heti puolet käteisellä, jolloin ei tarvitse korttia ruveta vinguttamaan. On hyvä jättää tilille jotain roposia, niin saa esim. bussien tai junien nettikaupoista ostettua edullisesti matkoja tai muuten vaan shoppailtua jossain.
Joku voisi sanoa että porukoilla asuminen on kunnon hotelli-elämää, mitä se ei mm. ole vaan maksan lähes kaiken itse. Ruoankin suhteen olen niin kranttu ja syön omia juttuja, ettei niitäkään paljon jaella. Ja noin muutenkin, mun mielestä se on aika selvää että omat menot ja laskut maksetaan, asui sitten vaikka sen Travis Fimmelin kanssa ( hei oikeesti, mulla on joku pakkomielle siitä, sen äänestä ja silmärypyistä ... ehkä alan säästää rahaa sen kidnappaamista varten ).
Ei siis mikään inhottava tai kiveen hakattu päätös tämä tietenkään ole, vaan sellainen ihan normaali sekä leppoisa päätös että aikuiset ihmiset maksaa omat juttunsa. Toivottavasti kaikki nyt tajusi mitä ajan tällä takaa heh.

Mulla on oikein värikäs historia rahan käytön suhteen ja voin kyllä sanoa, että olen ollut tosi surkea ja holtiton sen kanssa. Pitkä ja kivinen tie on käyty, ja se on aikamoista taistelua välillä vaikka olisi kuinka selvä ja tiukka budjetti.
Kun on harakka niin silmissä vaan kiiltelee kaikki ihanat ja kauniit jutut, mutta sitten pitää vaan tuijottaa keikka-kuvia tai kuvia Uudesta-Seelannista ja muistaa, miksi tätä hommaa tehdään. Ja onhan se kiva juttu, kun on sillee suht hyvin rahat hallussa eikä ole ihan sormi suussa.
Olisihan se aika noloa, jos tässä tilanteessa olisi tili tyhjä jo alle viikossa vain koska shoppailu. Ei nämä jutut mitään pelkkää läppää ole, vaan vakava asia. Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että elämä on paljon helpompaa kun uskaltaa laittaa rajoja itselle ja kasvaa vähän aikuiseksi, eikä vaan pistä menemään ja tuulemaan. Sekä tietenkin oppia arvostamaan sitä, mitä on - niin kliseiseltä kuin se kuulostaa.

---------------------------------------------------------------

En tiedä, jaksaako kukaan ( edes minä itse, tätä tarkistaessani ) lukea loppuun asti mutta jos niin käy niin me kyllä ansaitaan rommikolat!
Eka ajattelin että teen jonkun hienon säästövinkki-postauksen mutta tästä taisi tulla joku sillisalaattien the sillisalaatti.

Loppujen lopuksi, jokaisen raha-asiat ovat omiaan eikä kellään ole niihin mitään sanomista. Sitä saa tehdä niillä mitä itse haluaa tai olla tekemättä. Mun mielestä näitä juttuja on vaan kiva pohtia ja miettiä. :)
Tämäkin on vain mun näkemys ja tiedän sekä ymmärrän että niitä on monia erilaisia, toivon että kukaan ei mitenkään loukkaantunut. Eikä siinäkään mitään pahaa ole jos ei ymmärrä mun juttuja tai mielipiteitä, jokaisella on omat arvonsa.

Yhdestä asiasta ei tosin kiistellä : Travis Fimmelin silmärypyt ON ihan helvetin seksikkäät. 

tiistai 26. heinäkuuta 2016

I can't drown my demons, they know how to swim

Anteeksi, mulla on ollut jonkinlainen motivaatio-katkos blogin suhteen. Paljon on postaus-aiheita suunnitteilla jne. mutta jotenkin ei vain saa sormet kirjoitettua mitään näppäimistöllä.
Myönnettäköön, että Black Sailsin katsominen kiinnosti huomattavasti enemmän kuin bloggaaminen ja tulikin tähän asti tehdyt kolme tuotantokautta katsottua about reilussa viikossa? Olisin katsonut ne varmaan parissa päivässä putkeen mutta aikuisena on sellaisia ikäviä velvoitteita kuin palkkatyö, niin piti siihenkin valitettavasti keskittyä. ;)
Nyt jouduin tyytymään vain tekemään maratonin silloin tällöin random päivinä.



Tänään kävin ensimmäistä kertaa kesässä uimassa, päätin että ainakin kerran on käytävä oli sitten kuinka tahansa kamala kroppakriisi.
Ensin vain piti päättää minkä uikkarin laittaa päälle ... jatkoon pääsi Black Milk Clothingin Dem Guts-printin nana suit sekä uikkari. Päädyin lopulta uikkariin ja se aiheuttikin kauhunväristyksiä äidissäni : täydellinen valinta siis!



Kyseinen järvi sijaitsee ihan meidän lähellä, pari kilometriä on matkaa. Onneksi siellä ei ollut ketään muita meidän lisäksi.
Oli aivan ihanan virkistävää ja vapauttavaa uida. Pienenä olin varsinainen vesipeto, nyt aikuisempana haluaisin uida mutta kroppakriisi on este sille.

Tottakai sitä piti kauniin kesäpäivän kunniaksi hieman kuvailla.




Hain sellaisia kauniita, eteerisiä kuvia mutta päädyinkin näyttämään joltain jähmeältä patsaalta tai siltä, kuin teksiin vipunostoja näkymättömillä painoilla salilla. :D
No mutta ainakin toi vesi liikkuu upeasti kuvissa!


Ärsyttää ihan superisti kun tämä( kin ) postaus on niin lame. Tuntuu että kaikki on ihan lame. Työ se vasta lame onkin - olen alkanut kyseenalaistamaan sen. Tai ... tiedän että asiat voisi olla huonomminkin ja työ itsessään voisi olla kamalampaa, mutta rehellisesti sanottuna en pidä siitä yhtään kuinka kuluttavaa asiakaspalvelu on.
Se, että joka päivä saa haukut milloin mistäkin - asiakkailta. Me myyjätkin olemme ihmisiä joilla on tunteet, mutta se sattuu unohtumaan liiankin monelta.
Se, että seitsemän tunnin työvuoron aikana ehkä puolet asiakkaista tervehtii sua takaisin. Moni ei näytä edes tietävän sanoja hei, kiitos ja ole hyvä.
Se, että työskentely ihmisten parissa saa oman sosiaalisen elämän koetukselle : ei jaksa nähdä kavereita, kaupungilla olo ahdistaa koska ihmisiä, aivan liikaa ihmisiä, olen kurkkuani myöten täynnä ihmisiä.

Ehkä mun on aika siirtyä eteenpäin ja enemmän oman alan hommiin, jos vain mahdollista, en näe mitään motivaattoria jumittaa työssä joka maistuu enemmän puulta kuin puu itse. Edes raha ei tunnu enää motivoivan. Voihan toki olla että mulla on joku laiska jakso ja motivaation puute, mutta kun tuntuu ettei mikään asia motivoi. En usko että kyse on burn outista, työ vain on yksinkertaisesti puuduttavaa. Kaipaan seikkailuita, kaipaan sitä että ventovieraat eivät kohtele kuin tiskirättiä.

Joten ensi kerralla kun menet asioimaan kaupassa - sama se missä, mutta erityisesti ruokakaupassa : tervehdi takaisin, kiitä ja käyttäydy muutenkin asiallisesti. Ei tarvitse alkaa paasaamaan mistään sen kummemmin, ymmärrän kyllä jos small talk ei kiinnosta, mutta voi että kuinka se lämmittääkään myyjän päivää kun kohdalle sattuu asiakas jolla on aivot tallella ja käytös ei huuda sen puolesta että myyjä on perseestä koska kiire / se on liian hidas / se on liian nopea / ärsyttävä / muuten vaan.
Miten se tappaakan fiiliksen, kun ihmiset asioi ja niistä huokuu negatiivista ilmapiiriä ja ärtymystä. Se kaikki mulle heti nyt-asenne on niiiiiiiiiin sieltä minne aurinko ei paista. En vaan sitten ymmärrä mikä helvetti näitä mielensäpahoittajia vaivaa. En vain ymmärrä. En helvetti soikoon ymmärrä.
Välillä tekisi mieli halata takaisin niitä mukavia ja käytöstavat omaavia asiakkaita, ne ovat niin suuri voimavara että.
Siispä ensi kerralla kun asioit kaupassa, muista että olet tekemisessä oikean ihmisen kanssa etkä robotin eikä sulla ole mitään oikeutta kaataa omaa ahdistusta / ärtymystä hänen niskaansa.


Osasyyllinen tilanteeseen saattaa myöskin olla tämä Jumalan lahja maailmalle eli merirosvoista 1700-luvulla kertova, loistavaakin loistavampi sarja Black Sails.
Jotenkin se sai mut ymmärtämään, että elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi johonkin joka tuntuu silkalta ajan tuhlaukselta. Tietenkään nyt 2016 luvulla ei valitettavasti voi niin vain ryhtyä merirosvoksi ja elättämään itseään ryöstämällä muilta sekä maailman meriä purjehtien komeiden miesten kanssa, mutta voin ottaa oppia omaan elämääni. Omaan tilanteeseeni.

Tässä työtilanteessa on valitettavan vaikeaa niin vain vaihtaa oman alan hommiin. Irtisanotaan tai palkataan joillain naurettavilla max. 20 tuntia / viikko sopimuksilla. Valitetaan ettei Suomessa kiinnosta porukkaa käydä töissä, miksi kiinnostaisi jos tarjolla olevat tunnit on nniin naurettavia? Kuka vain tekisi mieluummin vähintään 30 h / viikko kuin näitä 5h/10h/15h/20h/25h / viikko tunteja. Ymmärrän täysin sen, ettei kiinnosta lähteä töihin huonoilla tunneilla jos työttömänä saa saman verran, ellei enemmän. Osa-aika työ se vasta mahdollisten tukien saamisesta helvettiä tekee.
Miten, miten päättäjät eivät tajua tätä? Pitäisi ennemminkin keksiä jokin tapa, jolla tukea / motivoida / jotain yrityksiä / työnantajia, että työntekijöille voitaisiin antaa kunnon työtunnit.

Voi ei, nyt alkoi ihan liikaa vituttamaan kun aloin jälleen kerran paneutua asiaan enemmän. :D Pakko lopettaa paasaus.
Kai se on vain pakko leikkiä oman elämän arkeologia motivaation suhteen ja koittaa jaksaa.
Muutama prokkis on tosin vireillä, kerron niistä lisää jos ja kun on kerrottavaa. Pitäkää peukkuja!

tiistai 15. joulukuuta 2015

I don't wanna feel this way but it's hard 'cos I know that in the end there's no way out

Täällä ollaan! Edellisestä merkinnästä onkin vierähtänyt hetki aikaa.


Uusi duuni päässyt mukavasti viemään arkea eteenpäin ja aika lailla sen ehdoilla mennään. Haluan tehdä kovasti töitä sekä oppia uutta ja kehittyä!
Sen lisäksi viimeinen kuukausi on ollut kaiken kaikkiaan varsin kivulias. Marraskuun alku puolella oli paljon kivoja tapahtumia ja keikkoja, kuten Entwine Kouvolassa, Bullet For My Valentine & Coldrain & While She Sleeps Helsingissä sekä Bring Me The Horizon ( lämppäreistä en pitänyt ) Helsingissä.

Keikkojen aikoihin eli noin kuukausi sitten mulla alkoi korva kipuilemaan, ajattelin että se nyt johtuu siitä kun yhdellä keikalla unohdin korvatulpat ja nyt varmaan korva tippuu pois yms. Aluksi en tarvinnut särkylääkkeitä, kipu alkoi kuitenkin vain lisääntyä ja otin kaveriksi särkylääkkeet. Työpäivät oli aika tuskaa ja vapaalla olin niin väsynyt / kivuissa, etten jaksanut tehdä mitään. Samaan aikaan iskenyt pimeääkin pimeämpi marraskuu sai taas ahdistuksen / paniikin / masennuksen oireet nousemaan pintaan entistä voimakkaampina. Oli huono olla.
Kävin lääkärissä, eikä musta löytynyt muuta vikaa kuin hieman punoittava kurkku ja tavalliset flunssan oireet. Tässä vaiheessa kipu säteili korvan lisäksi leukaan ja satunnaisesti päähän.
Seuraavina viikkoina kipu vain paheni, pää oli kosketus arka ja tuntui ettei mitkään särkylääkkeet poista kipua. Työkaveri vinkkasi että kyseessä voi olla viisaudenhampaat ja olin aivan varma ettei ole.
Lähinnä siksi koska pelkään hammaslääkäriä eniten tässä maailmassa ja häpeän hampaitani niin paljon, etten halunnut mennä sinne. Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna oli pitkä viikonloppu tiedossa jonka suunnitelmatkin oli selvät, viettäisin viikonlopun Lontoossa. Kivut pahenivat mitä lähemmäs matka tuli ja kävin jälleen lääkärissä - tehtiin kuulokokeita, eikä mitään löytynyt. Nyt tuntui jo lähes 24/7 siltä että joku kaivertaa mun pään sisällä 666 veitsellä kuin tavan kaiverretaan kurpitsoita Halloweeninä.
Päätin niellä pelkoni ja ylpeyteni ja kävelin lähimmälle yksityiselle hammaslääkärille. Selitin huuli väpättäen kuinka sattuu, minne sattuu ja kuinka pelkään hammaslääkäriä, mutta toivoisin silti saavani apua. Tykkäsin fiiliksestä paikassa heti ja siitä, että mun pelkoni otettiin tosissaan eikä sille naurettu, niin kuin lapsena. Sain ajan seuraavan viikon tiistaille, heti seuraavaksi päiväksi kun tulisin Lontoosta takaisin.

Sain luvan matkustaa ja vaikka lennot eivät olleet kovin mukavia koska sattui, niin silti vietin ihan kohtuu kivan viikonlopun Lontoossa ystävien parissa. Kivut verotti valitettavasti sielläkin ihan normaalia elämistä, joka ilta olin jo kello yhdeksän illalla makaamassa sängyssä ja pidättelemässä itkua kun sattui niin paljon. Onneksi tekemistä riitti jonkin verran ja jaksoin itsekin innostua monista asioista ja nähdä uusia juttuja! :)
Kun sai muuta ajateltavaa, niin särkykin väistyi kun sitä ei ajatellut koko ajan. Olin kuitenkin niin loppu kaikkeen kun lähdin sieltä, että toivoin ainoastaan sitä että lentokone tippuisi maahan ja pääsisin eroon mun kivuista. Tuntui että mun pää hajoaisi hetkenä minä hyvänsä, niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisestikin. Lisäksi stressasin myös hammaslääkäriä yli kaiken ... ja stressasin myös sitä, että mitä jos sieltä ei löydykään mitään ja mulla on joku aivoverenvuoto yms.

Lopulta pääsin Suomeen ja mun mieliala vähän muuttui. Melkein odotin kuin kuuta nousevaa hammaslääkäriä, koska halusin että kaikki kipu loppuu. Ihme kyllä en saanut edes paniikkikohtausta siellä, vaikka olin aivan varma että niin käy!
Varmasti ymmärtäväisellä ja osaavalla henkilökunnalla oli osuutta asiaan, mutta olin myös niin kauhusta kankeana etten tajunnut panikoitua, hyvä kun pystyin edes puhumaan. :D
Selvisi että viisaudenhampaathan ne siellä vaivasi ja tiedossa olisi niiden poisto sekä vähän muuta pikku projektia. Multa otettiin myös röntgen-kuvia, ne oli NIIIN SIISTEJÄ! Sain saman viikon perjantaille ajan hampaiden poistolle, olisin saanut aikaisemminkin mutta mulla oli duunia eikä aikoja oikein löytynyt niiden puolesta sopivasti.
Perjantainen käynti oli taas ihan omaa luokkaansa, jää kyllä pysyvästi muistiin yhtenä karmaisevimmista päivistä koskaan. Se hammas, joka on aiheuttanut suurimman kivun, oli niin hankala poistaa että vielä 666 puudutuspiikinkin jälkeen sen pois ottaminen oli aivan helvetin hirveetä. Kiva saada siinä kesken operaation paniikkikohtaus ... no, silloin mua ärsytti että ne vaan repi sen irti eikä antanut mulle taukoa mutta näin jälkikäteen ajatellen ihan hyvä vaan, mä en varmaan olisi antanut enää kenenkään koskea mun suuhun jos olisin sen tauon siihen saanut. Kyseessä oli siis alhaalla oleva viisaudenhammas, sumuisissa puudutuspiikkiajatuksissani valmistauduin kohtaamaan saman hirveyden ylähampaan suhteen, mutta en edes tajunnut sen poistoa sen kummemmin. Huh.
Olipahan kokemus. Olin niin pellit seis sen jälkeen, tärinäkin hellitti vasta kotona ja odotin vain hetkeä että puudutus lakkaa koska mulla oli kamala nälkä. Lopulta kun puudutus lakkasi, niin alkoi niin jäätävä särky että vedin nappia naamaan ja painuin lepäämään.


Olin ostanut marraskuussa, vihdoinkin, boksin täydeltä pidennettyjä Hobitti-elokuvia!
Multa löytyy perus versiot näistä jo, sekä olen nähnyt muista paitsi Battle of the Five Armiesista pidennetyn version aina silloin kun ne tuli ulos, mutta en koskaan ostanut niitä erikseen kun halusin ne nimenomaan boksissa. Tosin ei DVD boksille ollut mitään sen kummempia hienouksia ja halusin ne yhtenä päivänä vaan heti ja sitten ostin ne tuollaisenaan.
Olenkin tässä hyvin kuluttanut aikaa katsomalla noita ja syömällä jäätelöä, kerta nyt oikeen luvan kanssa saa syödä niin paljon kuin maha vetää!
Hampaita ... tai siis niiden koloja, ei ole onneksi paljon särkenyt vaan on ollut suht mukavaa tämä poistojen jälkeinen aika. Tosin en tiedä osaanko sanoa tähän kovin todenmukaista vastausta. koska niiden kipujen jälkeen mitä mulla oli, tämä tuntuu aivan taivaallisen upealta eikä särky siellä täällä paljon hetkauta.

Se lienee sanomattakin selvää, mutta sanotaan nyt silti, että nämä pidennetyt versiot ovat 100 kertaa parempia kuin alkuperäiset teatteri-versiot. Olen edelleenkin äimistynyt, että BOTFA:sta laitettiin teatteri levitykseen niin sekava sillisoppa! Tässä pidennetyssä versiossa on sentään jonkun verran sitä kuuluisaa päätä ja häntää.
Tosin oli se myös ihan helvetin surullinen, koska siitä löytyy hautajaiset ja ... äh. ALL THE DAMN FEELS. Just kun päässyt melkein kokonaan turvotus laskemaan leuasta niin sitten itkin niin paljon että silmät turposi, lol.

Ai että mä vaan rakastan tätä maailmaa, Keski-Maata, niin paljon. Kaikki mun kaverit on varmaan ihan kurkkua myöten täynnä kun en ole taas vaihteeksi muusta puhunutkaan. Sorry not sorry.


Mun aarrekaappi! Pitäisi tuohon sukka-hyllylle tulostaa kuvia ensi-illasta näyttelijöiden kanssa ja ostaa kaikki mahdolliset kirjat ja sälät mitä vielä puuttuu, pari miekkaa, veitsiä, jousia ... ääääää. Raahasin Uudesta-Seelannista pussillisen kiviäkin, näkyy ylimmällä hyllyllä. :D Yksi on Hobittilasta, yksi Paratiisista ( kuvattu mm. Rautapihaa! ) ... jooo. Ärsyttää kun en löydä mun Sormuksen Ritarit ja Kaksi Tornia VHS:iä mistään! Pakko ostaa jos ei ala löytymään hah.


Eli tosiaan, blogi luikahti arkkuun uinumaan kuin aurinkoa pakeneva vampyyri konsanaan, koska mulla ei yksinkertaisesti riittänyt energia tähän touhuun. Vaikka niin kovasti olisin halunnut, mutta keskitin kaiken energian vain tainnuttamaan niitä särkyjä mitä se sirkkeli mun pään sisällä aiheutti.

Nyt kun se tajuton särky alkaa olla ohitse, niin on kyllä paljon parempi olla. Huomenna otetaan kai loput viisurit pois, vaikka oon kyllä jo ihan kypsynyt tähän jäätelön syömiseen eikä kiinnostaisi yhtään enää vetää sitä kamaa. :D Olen myös ihan korviani myöten rakastunut Thoriniin, se oli ja on aina ollut yksi mun suosikeista mutta kun Thranduil käveli näyttämölle enemmän niin se vähän jäi ... mutta nyt en pysty muuta ajattelemaankaan. Että vilskettä riittää mun seuraelämässäkin HAHAHA ... not.
Olen tosi ylpeä itsestäni että kohtasin pelkoni ja jotenkin näköjään selviydyn siitä! Ja niin onnellinen ja kiitollinen että sain apua. Kyllä tämmöset asiat vaan laittaa arvostamaan elämää ja ihan yksinkertaisia juttuja tosi paljon!
Toivottavasti jatko-operaatiotkin menee hyvin, tästä on hyvä aloittaa. Eihän tämä ilmaista ole, mutta mulle on melkein se ja sama mitä tämä maksaa, en halua sitä kipua tuntea enää koskaan.
Ja oon salaa ihan fiiliksissä, että ehkä lähi-tulevaisuudessa uskallan hymyillä rennosti ja rohkeasti ilman häpeää. Okei pitää vähän harjoittaa tota itsetunto puolta myös ... mutta silti.

Ottakaa oppia mun virheistä ja menkää oikeesti käymään hammaslääkärissä ihan perus tarkistuksessa ja muutenkin heti jos alkaa vähänkin jotakin särkemään. Voin kertoa, että mikään ei ole sen säryn arvoista. Ei edes se hammaslääkäri pelko. Noikin asiat on muuttunu tässä viimeisten vuosien aikana paljon, varmasti löytyy itselle sopiva toimipaikka kunhan vähän etsii. Noissa paikoissa voi kanssa käydä paikan päällä tunnustelmassa ilmapiiriä, mä teen kaikkien paikkojen suhteen, ja kannattaa luottaa omaan vaistoon ja siihen minkä se valitsisi, sekä tietty kuunnella jos kavereilla on suositella jotain paikkaa. Toivottavasti on myös mukavat lääkärit jotka ymmärtää. :)

Jau jau!

perjantai 20. marraskuuta 2015

On the road with me since ...

... 2003. Translation in the end as always ( just a friendly reminder as this text is LONG ).

Pari päivää sitten anonyymi kommentoi mun KEIKAT 2003 -> sivulle ( löytyy noista palkeista bannerin alla ), että oliskohan tähän listaan mahdollista saada päivitystä? Kai siihen olisi, viimeisin kun oli vuodelta 2011. Hupsista keikkaa!

Jurassic Rock 2009

Joskus nuorena kirjotin aina ylös minkä bändin näin ja missä, tai festarin ja mitkä bändit siellä näin jne. Valitettavasti sen listan olen hukannut! Jonka takia tämä lista ei välttämättä ole ihan täydellisyyttä ja totuutta hipova.
Päivämäärät saattaa olla vähän väärin, olen saattanut unohtaa jotain keikkoja jne.
Monista keikoista saattaa olla vähän hatarat muistikuvat koska vaapukkamehua on litkitty monen tuopin verran, mutta onpa siellä semmosia joista ei vain yksinkertaisesti muista että olisi siellä ollut lainkaan. Kuten Entwinen vuoden 2011 keikka! Eli sori, valehtelin, ei siitä ole kuutta vuotta kun ne viimeksi näin. :D

Ja kuten esimerkiksi 2012 ja 2013 olivat pyyhkiytyneet hyvin mielestä pois ja oli kalenterit hukassa, niin tarkistelin käytyjä keikkoja lähinnä valokuva-albumeiden avulla. Joku saattoi jäädä pois, mutta sitten jäi, ehkä se ei ollut super spesiaali kun ei jaksanut edes kameraa laukusta kaivaa heh.

Nyt kun katselen näitä listoja paremmin, niin ei voi kuin ihmetellä että missä sitä on liikkunutkaan joskus! Kaiken maailman kissanristiäisissä, joissa on soittanut ihan paskoja bändejä - mutta ne oli silloin ihan okei, bilettäminen oli kivaa - keikalle siis. No mutta, kai se on pääasia että kivaa oli!

Ei kannata edes aloittaa kysymään, että kuinka paljon sulla on mennyt rahaa näihin. Olisi ihan liian aikaa vievää edes laskea jotain noin tuloksia, joten todettakoon vain yksi suht hyvä syy joka tekee vastauksen helpoksi - suurin osa mun rahoista menee / on mennyt keikkailuun, niin kuin varmaan huomaa.
Nykyään keikkailu on vielä kalliimpaa, koska liput on kalliimpia ja bändit joita haluaa nähdä, ei usein edes soita Suomessa, vaan pitää mennä ulkomaille katsomaan.

Nuorempana kun kaikki oli uutta ja jännää, jaksoi rampata siellä täällä koko ajan. Nykyään onneksi on vähän järkeä päässä, ja menee vain sinne mitkä oikeasti kiinnostaa. Osaksi siksi ettei raha riitä kaikkeen ja osaksi siksi, ettei vain kiinnosta mitkään okei bändit.
Kuulostaa vähän karulta, mutta mua ei edes kiinnosta mennä katsomaan uusia ja tuntemattomia bändejä - ellei ne ole sellaisia jotka olen sattumalta netistä löytänyt ja haluan mennä ne juuri katsomaan. Tai sitten ne lämppää sitä bändiä, mitä olen menossa katsomaan.
Muutenkaan, en jaksa enää niin aktiivisesti uusia bändejä etsiä. Spotifyn 'samankaltaisia' ehdotuksista löytää joskus helmiä, samoin kuin Youtubesta, Facebookista yms. sosiaalinen media. Useimmiten kuitenkin niin, että bändi lämppää sitä jota menin katsomaan tai näen niiden kiertävän sen bändin kanssa mistä pidän. Koska jos ne on kiertueella niiden kanssa, niin eihän se nyt voi ihan sysipaska olla!

Tutustuin ensin gootti- ja power metalliin, jonka kautta löysin monet eri rokin ja metallin tyylit. Oli aikakausia jolloin melkein hylkäsin kaikki muut tyylit kuin sen, mikä milläkin hetkellä eniten kolahti.
Nyt, vuosien kuuntelun / keikkojen näkemisen jälkeen, on löytänyt sellaisen oman kultaisen keskitien. Ennen oli jotain tiettyjä paineita pysyä vain jossain tietyssä genressä, enää en jaksa välittää. Antaa kaikkien kukkien kukkia!
Muutenkin jos musiikkimausta kysellään enemmän, niin tyydyn useimmiten vain toteamaan että tykkään kuunnella rokkia ja metallia. Jopa mun top 10 bändit edustaa suurimmaksi osaksi ihan eri genrejä, kuka niitä edes jaksaisi alkaa luettelemaan. Muutenkin musta on typerää kategorisoida liikaa bändejä musiikin perusteella tai tapella siitä, onko bändi X humppa vai mättömetallia. Tai sitten siitä, onko joku bändi edes metallia. Eniten ärsyttää ne naurettavat Iron Maiden / Metallica / Slayer / Megadeth-fanit, joiden mielestä vain kovin harva bändi voi olla true metal 666 koska se ei a) kuullosta Metallicalta, b) se ei ole yhtä hyvä kuin Metallica, c) bändin jäsenet eivät osaa soittaa yhtä hyvin kuin Metallica, d) koska Metallica on metallia ja kaikki muu siitä liiaksi poikkeava EI OLE, e) koska Metallica on paras jne.
IDIOOTTIMAISTA. Halveksin kaikkia ihmisiä, jotka arvostelee jonkun bändin olevan muuta kuin metallia tai rockia vain siksi, ettei se jollain tasolla kuulosta tai näytä yllä olevilta ''vanhan liiton'' bändeiltä.
Vanha liitto in my ass.

Listasta käy myös selville, että vuonna 2013 alkaa keikkojen vuosittainen määrä huveta ... yllä luettelinkin syitä sille, vuonna 2014 astui kuvaan henkinen ja fyysinen romahdus. Kun se ainut asia, mihin on aina luottanut ja tiennyt tuovan toivoa elämään, ei sitä enää tuota - tietää olevansa oikeasti kusessa. Niin mulle kävi vuonna 2014 keikkojen suhteen ja tajusin marssia lääkäriin.

Joskus oli myös aikoja, kun tuntui että mun 'pitää' käydä nyt mahdollisimman monilla keikoilla ja näyttää naamaani kaikkialla että olisin tosi cool - kuulostaa typerältä, mutta sellaistahan se elämä välillä on.
Onneksi nykyään on viisaampi ja tekee mitä haluaa, sekä menee minne haluaa. Ei se määrä, vaan laatu. :)

Pidemmittä puheitta ... 2003 - 2015 keikat tulee tässä! Vielä on pari keikkaa tälle vuodelle. Mutta helvetti, yli 10 vuotta keikkailtu! Eikä vieläkään kyllästytä. Päinvastoin, jos rahaa olisi niin kiertäisin vain päivät pitkät keikoilla.
Ja nopeasti laskin että Amoral vie kaikista bändeistä voiton, nähty reilusti yli 40 kertaa. Eikä edes kyllästytä vielä ... osa siitä kiitoksesta kyllä kuuluu Nikolle, kun palasi bändiin. Niko on paras! Fanityttö forever. :D


--------------------------------------------------------


2003

Marraskuu / November - Maata Näkyvissä-festival - Turku-halli, Turku.



2004

Elokuu / August, Ristirock, Tampere.

Marraskuu / November, Maata Näkyvissä-festival - Turkuhalli, Turku.

26.12. Nightwish - Helsinki Icehall, Helsinki.



2005

21.10. Nightwish - Hartwall Arena, Helsinki.

Marraskuu / November, Maata Näkyvissä-festival - Turku-halli, Turku.



2006

20.4. Uraanirock - Porvoo.

26.8. Ristirock - Pakkahuone, Tampere.

Marraskuu / November, Maata Näkyvissä-festival - Turku-halli, Turku.

12.12. Tarja Turunen - Sibelius-talo, Lahti.

Somewhere.


2007

17.2. FME - Kaapelitehdas, Helsinki.

11.3. The Rain - Taidetehdas, Porvoo.

29.6. Tuska Open Air - Kaisaniemi, Helsinki.

Elokuu / August, YC, Keuruu.
Elokuu / August, Ristirock - Pakkahuone, Tampere.

16.-18.11. Maata Näkyvissä-festival - Turku-halli, Turku.
23.11. Headbanger's Furrball - 8-klubi, Lahti.

29.12. Sonata Arctica - Kaapelitehdas, Hki.

Sonata Arctica at Kaapelitehdas, 2007


2008

1.1. Nightwish - Helsinki Icehall, Hki.
5.1. Uusi Alku, Lempäälä.

15.-16.2. FME - Kaapelitehdas, Helsinki.

1.3. Night Beyond Chaos - Finlandia-klubi, Lahti.
15.3. Curium Metal Fest - Gloria, Hki.
22.3. Kerava Metal Fest - Kerava.

25.4. Karhunkynsi Metal Fest, Eurajoki.
26.4. Amoral - Rocktown, Helsinki.

30.5. Norther - Nosturi, Hki.

6.-7.6. Sauna Open Air, Tampere.
26.6. Nightwish - Kaisaniemi, Helsinki.
27.6. Tuska After-Party - Tavastia, Helsinki.

18.7. Rockperry, Vaasa.
25.-26.7. KuopioRockCock, Kuopio.

9.8. Miljoonarock, Tuuri.
14.8. Century Media 20v - Tavastia, Helsinki.
23.8. Trashia Läpi Yön, Tammela.
29.8. Ensiferum & STONE - Nosturi, Helsinki.

5.9. Welldone Underground, Helsinki.
13.9. Profane Omen, Helsinki.
25.9. Stam1na - Nosturi, Helsinki.

10.10. Tracedawn, Helsinki.
11.10. Apocalyptica - Helsinki Icehall, Helsinki.
14.10. The Rain, Hyvinkää.
15.10. The Rain, Tuusula.
16.10. London After Midnight - Nosturi, Helsinki.
18.10. MetalOrgy - Nosturi, Helsinki.
21.10. Emilie Autumn - Nosturi, Helsinki.
25.10. STONE - Tavastia, Helsinki.
27.10. IN FLAMES - Kaapelitehdas, Helsinki.

7.11. Slipknot - Helsinki Icehall, Helsinki.
8.11. Slipknot - Tampere Icehall,Tampere.
14.11.-16.11. Maata Näkyvissä-festival - Turku-halli, Turku.

8.12. Bullet For My Valentine - Kaapelitehdas, Helsinki.
9.12. Bullet For My Valentine - Pakkahuone, Tampere.

Sauna Open Air, 2008


2009 

17.1. Entwine - Finlandia-klubi, Lahti.
29.1.-30.1. Spinefeast at Sea, Helsinki-Tallinna-Helsinki.

6.2. Frostbite Metal Fest, Lahti.
7.2. Entwine - Klubi,Turku.
12.2. Helsinki Metal Meeting : Amoral - Dante's, Helsinki.
13.2. Helsinki Metal Meeting : Deathstars - Tavastia, Helsinki.
14.2. FME - Kaapelitehdas, Helsinki.
14.2. Helsinki Metal Meeting : Dauntless - Dante's, Helsinki.
19.2. Entwine - Tavastia, Helsinki.
28.2. Profane Omen, Tuusula.

1.3. Children Of Bodom - Helsinki Icehall, Helsinki.
6.3. Profane Omen - Finlandia-klubi, Lahti.
7.3. Profane Omen - Donington, Kouvola.
13.3. Profane Omen - Donington, Porvoo.
14.3. Profane Omen - Tavastia, Helsinki.
21.3. Profane Omen - Annis, Pori.
26.3. Profane Omen - Henry's Pub, Kuopio.
27.3. Profane Omen - Lutakko, Jyväskylä.
28.3. Profane Omen - Rytmikorjaamo, Seinäjoki.

3.4. Profane Omen - Mikkeli.
4.4. Profane Omen - Club Teatria, Oulu.
10.4. EasterMaster - Pakkahuone/Klubi, Tampere.
18.4. Emilie Autumn - Tavastia, Helsinki.
23.4. Ääni&Vimma - Gloria, Helsinki.

6.5. Amoral - Levykauppa Äx, Helsinki
6.5. Amoral - Nosturi, Helsinki
8.5. Amoral - Kellari, Joensuu
9.5. Amoral - WooDoo, Imatra
16.5. Amoral - Donington, Porvoo
21.5. Amoral - Kino, Pori.
23.5. Amoral - Osmantupa, Eura.
29.5. Amoral - Rocktown, Hämeenlinna.

4.6. Norther - Semifinal, Helsinki.
5.6. Joku cover-keikka - Yo-talo, Tampere.
6.6. Sauna Open Air, Tampere.
13.6. Amoral - Tavastia, Helsinki.
25.6.-30.6. Graspop Metal Meeting - Dessel, BEL

7.-8.8. Jurassic Rock, Mikkeli.
22.8. Turmion Kätilöt - Tavastia, Helsinki.
29.08. Disease of the Nation & muita - Dante's, Helsinki.

4.9. Kissojen yö : Amoral - Korkeasaari, Helsinki.
5.9. Ristirock - Metroauto Areena, Tampere.
5.9. Uniklubin Jannen ja Pasin akustinen keikka - Inferno, Tampere.
17.9. Amoral - On the Rocks, Helsinki.
20.9. Amoral & Shadow will Follow & Alcoholica - Klubi, Tampere.
23.9. Amoral - Klubi, Turku.

2.10. Amoral & Before the Dawn & Amorphis - Nosturi, Helsinki.
7.10. Shadow will Fallow, Tampere.
8.10. Streo Junks! - Henry's Pub, Helsinki.
15.10. Shadow will Fallow, Tampere.
17.10. Metal Orgy  - Nosturi, Helsinki.
22.10. Shadow will Follow - Tampere.
24.10. Lost in Music  - Klubi / Pakkahuone, Tampere.
11.10. Marilyn Manson - Helsingin Jäähalli, Helsinki.

8.12. Sexydeath & Naughty Whisper - On the Rocks, Helsinki.
11.12. Alice Cooper & Sebastian Bach - Barona Areena, Espoo.
12.12. Dimebag Beyond Forever & Profane Omen & Dauntless - Nosturi, Helsinki.
13.12. Sebastian Bach & The Grammers - Pakkahuone, Tampere.

Graspop Metal Meeting, 2009


2010

29.1. Profane Omen & myGrain & Arthemesia - Virgin Oil, Helsinki.

15.2. Lacuna Coil & Dommin & Blackstar Halo - Nosturi, Helsinki.
18.2. Warmen + Special Guests - Dante's, Helsinki.
20.2. FME - Kaapelitehdas, Helsinki.
26.2. Deathstars & Fear of Domination, Lunar Path - Klubi, Turku.
27.2. Deathstars & Fear of Domination, Lunar Path - Klubi, Tampere.
28.2. Deathstars & Fear of Domination, Lunar Path - Tavastia, Helsinki.

4.3. Trash Fest : Kick Off party - Gloria, Helsinki.
5.-6.3. Trash Fest - Nosturi, Helsinki.
19.-20.3. Curium Metal Fest - Gloria, Helsinki.
26.3. Amoral, Vantaa.

1.4. Amoral & New Dead Line - Finlandia-klubi, Lahti.
7.4. Kukkona Tunkiolla - band contest : Shadow Will Follow - Jack The Rooster, Tampere.
8.4. Children Of Bodom - Pakkahuone, Tampere.
9.4. Children Of Bodom & FORE, TEITH - Club Teatria, Oulu.
10.4. HELLKATTI - Vuokatti.
14.4. Ravín & Deceirves - Tampere.
14.4. Kukkona Tunkiolla - band contest - Jack The Rooster, Tampere.
15.4. Shadow Will Follow & The Roulette - Sematori, Tampere.
22.4. Poisonblack & Parasite City - Klubi, Tampere.
23.4. Ravín & Deceirves - Tampere.
23.4. White Flame - Bar Amadeus, Tampere.
30.4. Aattorock - Tampere.

1.5. Thy Agony - Tampere.
5.5. White Flame - Tampere.
8.5. Ravín & Deceirves - Tampere.
13.5. Profane Omen & Dauntless - On The Rocks, Helsinki.
19.5. Suicide Love Boat - Bar Amadeus, Tampere.

8.6. VANITY INK - Manala, Helsinki.
16.6. Crashdïet - On The Rocks, Helsinki.
17.6. Crashdïet & Nitrokiss - Klubi, Tampere.
20.6. Provinssi Festival - Seinäjoki.

4.7. Tuska Open Air - Kaisaniemi, Helsinki.
16.7. Reckless Love - Tavastia, Helsinki.
23.-24.7. Sandels Rock - Festival - Iisalmi, FIN
23.7. Damian Cullen Band - Iisalmi, FIN
24.7. Damian Cullen Band - Iisalmi, FIN

4.-7.8. Wacken Open Air  - GER
12.8. Jettblack & VANITY INK - On The Rocks, Helsinki.
14.8. Ankkarock After-party - Helsinki.

3.9. Reckless Love - Bar Soho, Porvoo.
9.-10.9. Close-Up Båten - SWE-FIN-SWE
11.9. VANITY INK (acoustic) - Bar Boothill, Helsinki.
18.9. Crazy Lixx - On The Rocks, Helsinki.

7.-8.10. Sweden Rock Cruise - SWE-FIN-SWE
9.10. Sweden Rock Cruise : Official Afterparty - Pub Anchor, Stockholm, SWE
22.10. Project Pitchfork & Cold Cold Ground - Gloria, Helsinki.
23.10. Amoral - On The Rocks, Helsinki.
28.10. VANITY INK & New Generation Superstars - Semifinal, Helsinki.
29.10. VANITY INK & New Generation Superstars - House Of Rock, Kouvola.
30.10. VANITY INK & New Generation Superstars - Karjaa.

10.11. Monster Magnet & Seventh Void - Nosturi, Helsinki.
14.11. Bullet For My Valentine & The Man-Eating Tree - Helsingin Jäähalli, Helsinki.
15.11. Rockstar Taste of Chaos Tour 2010  - Hartwall Areena, Helsinki.

3.12. Naked & Santa Cruz - Bar Bäkkäri, Helsinki.
16.12. Sister Sin - On The Rocks, Helsinki.
17.12. Reckless Love - Dante's, Helsinki.

Profane Omeeeeeeeeeeeeen, 2010, somewhere


2011

1.1. Hybrid Children & Damian Cullen Band & VANITY INK - Bar Bäkkäri, Helsinki.
7.1. Entwine - Tavastia, Helsinki.
15.1. Naked & Santa Cruz - Bar Bäkkäri, Helsinki.

3.2. Hardcore Superstar - Tavastia, Helsinki.
4.2. Hardcore Superstar - Tavastia, Helsinki.
25.2. Turmion Kätilöt - Bar Soho, Porvoo.
26.2. Reckless Love - Virgin Oil, Helsinki.

8.3. Children Of Bodom : new RRF-album release party - Bar Bäkkäri, Hki
19.3. Children Of Bodom & Ensiferum & Machinae Supremacy - Club Teatria, Oulu
20.3. Children Of Bodom & Ensiferum & Machinae Supremacy - Pakkahuone, Tampere.
22.3. Children Of Bodom & Ensiferum & Machinae Supremacy - Helsinki Icehall, Helsinki.
30.3. Trash Fest IV : Kick Off-party - Semifinal, Helsinki.
31.3.-2.4. Trash Fest IV - Gloria, Helsinki.

16.4. Hardcore Superstar & Crashdïet & The 69 Eyes - Club Cirkus, Stockholm, SWE
22.4. The 69 Eyes - DOM, Helsinki.
30.4. Spiha & Damian Cullen Band & Suicide Love Boat - Bar Bäkkäri, Helsinki.

16.5. Leijonat / Lions - World Champions in Ice Hockey-party (Poju, Petri Nygård, Isäntä Meidän, etc.) - Kauppatori, Helsinki.
20.5. Leijonat / Lions - World Champions in Ice Hockey-party (Kilpi, The Grammers, etc.) - Turku.

3.6. SISTER : debut-album's release party - Harry B James, Stockholm, SWE
23.-26.6. Graspop Metal Meeting - Dessel, BEL

2.7. Sonisphere Festival - Kalasatama, Helsinki.
9.7. Ruisrock - Ruissalo, Turku.
22.7. Tuska Open Air afterparty : Charon - Virgin Oil., Helsinki.
23.7. Tuska Open Air afterparty : Turmion Kätilöt - Virgin Oil., Helsinki.
26.7. The Sisters Of Mercy - Tavastia-club, Helsinki.
29.7. Korkan Meripäivät - Meripäivä Areena, Kotka.

3.-6.8. Wacken Open Air - GER
12.-13.8. Skogsröjet - Rejmyre, SWE
16.8. Private Line : DEAD DECADE-album pre-listening - Bar Bäkkäri, Hki

8.-9.9. Close-Up Båten - SWE-FIN-SWE
16.9. Negative & Private Line - Nosturi, Helsinki.
23.9. Iconcrash - Bar Bäkkäri, Helsinki.
29.9. Private Line - Bar Bäkkäri, Helsinki.
30.9. Profane Omen - Levykauppa Äx, Helsinki.
30.9. U.D.O. & Sister Sin & Sevenfield - DOM, Helsinki.

2.10. U.D.O. & Sister Sin & Sevenfield - Klubi, Tampere.
4.10. Amoral : BENEATH-album pre-listening - Bar Bäkkäri, Helsinki.
8.10. Amoral - Bar Bäkkäri, Helsinki.
15.10. Pompei Nights - Bar Bäkkäri, Helsinki.
21.10. MadCraft - Bar Bäkkäri, Helsinki.
26.10. Amoral - Levykauppa Äx, Helsinki.
29.10. Vains Of Jenna & Suicide Love Boat & Damian Cullen Band - Bar Bäkkäri, Helsinki.
6.11. Machine Head & Bring Me The Horizon & Devil Driver & Darkest Hour - The Circus, Helsinki.
10.11. Vanity Ink & New Generation Superstars - Jack The Rooster, Tampere.
11.11. Amoral - On The Rocks, Helsinki.
11.11. Vanity Ink & New Generation Superstars - Bar Bäkkäri, Helsinki.
12.11. Vanity Ink & New Generation Superstars - Pub Norris, Karjaa.

1.12. Amoral - Klubi, Turku.
2.12. Amoral - Keikkamesta, Salo.
8.12. Wednesday 13 - Nosturi, Helsinki.
13.12. Hardcore Superstar & Avatar & Ammotrack - Tavastia, Helsinki.
14.12. Hardcore Superstar & Avatar & Ammotrack - Lutakko, Jyväskylä.
15.12. Hardcore Superstar & Avatar & Ammotrack - Rytmikorjaamo, Seinäjoki.
16.12. Hardcore Superstar & Avatar & Ammotrack - Pakkahuone, Tampere.
17.12. Hardcore Superstar & Avatar & Ammotrack - Klubi, Turku.

Skogsröjet with Sister, 2011


2012

6.1. CircleFest  - Nosturi, Helsinki.
26.1. Some (random) band - Harry B James, Stockholm, SWE
28.1. Sister Sin & Supersonic Speedfreaks - Bacchus Bakficka, Norrköping, SWE

17.2. Finnish Metal Expo - Kaapelitehdas, Helsinki.
18.2. Finnish Metal Expo - Kaapelitehdas, Helsinki.
22.2. SISTER - Pub Anchor, Stockholm, SWE

11.3. Steel Panther - Nosturi, Helsinki
23.3. Posh Vandals, Opaque Puff & The Riot Soul - Bar Bäkkäri, Helsinki.
29.3. Stam1na - Tavastia, Helsinki.
31.3. Stam1na - Finlandia-klubi, Lahti.

7.4. Private Line & theFALLEN - Bar Bäkkäri, Helsinki.
20.4. The 69 Eyes - Circus, Helsinki.
25.4. Amoral (special acoustic-show) - On the Rocks, Helsinki.
28.4. Stam1na & Rytmihäiriö - Nosturi, Helsinki.

16.5. Groom Rocks vol. 2.; Strong Addiction, Santa Cruz etc. - Bar Bäkkäri, Helsinki.
18.5. Turmion Kätilöt & Cold Cold Ground - Tavastia, Helsinki.
25.5. Ensiferum - Keikkamesta, Salo.

7.6. Rockin' Hellsinki Vol. 1 : Mötley Crüe & Hardcore Superstar & Crashdïet - Kaisaniemi, Helsinki.
8.-9.6. Kivenlahti Rock - Leppävaara, Espoo.
22.-24.6. Graspop Metal Meeting - Dessel, BEL
29.6. Bullet For My Valentine DJ-SET (Jay) - The Circus, Helsinki.

5.7. Marilyn Manson & Lacuna Coil - Brixton Academy, London, UK
11.7. Marilyn Manson & ESO - Ippodromo Del Galoppo, Milano, ITA
18.7. BAR BACKSTAGE 3v. Birthday Party - Bäkkäri, Helsinki.

3.-4.8. Myötätuuli Rock - Vantaa.
10.-11.8. Skogsröjet - Rejmyre, SWE

6.-7.9. Close-Up Båten - SWE-FIN-SWE
28.9. Sister Sin - On the Rocks, Helsinki.

5.-6.10. Trash Fest V - Gloria, Helsinki.
9.10. Lacuna Coil - Nosturi, Helsinki, Finland
18.10. The Bearers Of The Sword-tour : Profane Omen, Amoral & Ensiferum - Göta Källare, Stockholm, SWE
27.10. Profane Omen - Bar Soho, Porvoo.

3.11. Upon A Burning Body & As I Lay Dying & TRIVIUM - The Circus, Helsinki.
23.11. Crazy Lixx - Bar Bäkkäri, Helsinki.
26.11. TWINS OF EVIL-tour : Rob Zombie & Marilyn Manson - The O2 Arena, London, UK

5.12. TWINS OF EVIL-tour : Rob Zombie & Marilyn Manson - Hovet, Stockholm, SWE
28.12. Crucified Barbara & SISTER - Debaser, Stockholm, SWE
31.12. New Year Eve's Party : The Riot Soul & Damian Cullen Band etc. - Bar Bäkkäri, Helsinki.

Marilyn Manson, 2012


2013

20.2. Crashdïet - On the Rocks, Helsinki.
27.2. Scandinavian Hell Tour : Toxic Rose & SISTER & Crashdïet - Fryshuset, Stockholm, SWE

13.3. SISTER & Wednesday 13 - O2 Academy Islington, London, UK
15.3. Wednesday 13 - Nosturi, Helsinki.
22.3. Hardcore Superstar - Tyrol, Stockholm, SWE
24.3. Halestorm & Bullet For My Valentine - Tyrol, Stockholm, SWE
26.3. Halestorm - Nosturi, Helsinki
27.3. Hardcore Superstar - Klubi, Turku.
28.3. Hardcore Superstar - Kerubi, Joensuu.
29.3. Hardcore Superstar - Pakkahuone, Tampere.
30.3. Hardcore Superstar - Tavastia, Helsinki.

12.4. Amoral - On the Rocks, Helsinki.

7.-8.6. Kivenlahti Rock - Leppävaara, Espoo.
9.6. Sauna Open Air - Tampere.
Nummirock - Nummijärvi.
26.6. Rock the Beach - Helsinki.
29.6. Rock the Beach - Helsinki.

Heinäkuu / july : Skogsröjet - Rejmyre, SWE

Elokuu / august : Wacken Open Air - GER

9.9. Bleed From Within - On the Rocks, Helsinki.
21.9. Children Of Bodom - The Circus, Helsinki.

Lokakuu / october : Trash Fest VI - Gloria, Helsinki.

10.11. The Defiled & SISTER & Wednesday 13 - Debaser, Stockholm, SWE
26.11. Black Veil Brides - Nosturi, Helsinki.
27.11. SISTER & Wednesday 13 - Club Academy, Manchester, UK
28.11. SISTER - Rugby, UK

1.12. SISTER - The Garage, London, UK

Crashdïet, 2013


2014

15.2. SISTER - Debaser, Stockholm, SWE
28.2. Amoral - Virgin Oil., Helsinki.

1.3. Bullet For My Valentine - The Circus, Helsinki.
28.3. MyGrain & Profane Omen & Amoral - Nosturi, Helsinki.

30.4. FM 2000 & Stam1na - Nosturi, Helsinki.

Nummirock - Nummijärvi.
27.-28.6. Tuska Open Air - Suvilahti, Helsinki.

26.7. London After Midnight - Tavastia, Helsinki.

Wacken Open Air - GER
9.8. Getaway Rock Festival - Gävle, SWE

26.9. Sister Sin - On the Rocks, Helsinki.
27.9. Deathstars - Pakkahuone, Tampere.

25.10. Apulanta - Tavastia, Helsinki.
26.10. Lord Of The Lost - Tavastia, Helsinki.

30.12. Helldone - Tavastia, Helsinki.

Nummirock, 2014


2015

10.1. Apulanta - Barona Areena, Espoo.

10.2. Slipknot - Oslo Spektrum, Oslo, NOR
11.2. Slipknot - Hovet, Stockholm, SWE
15.2. Slipknot - Helsingin Jäähalli, Helsinki.
18.2. H.E.A.T. - Tavastia, Helsinki.

10.3. Wednesday 13 - Slade Rooms, Wolverhampton, UK
11.3. Wednesday 13 - Club Academy, Manchester, UK
12.3. Wednesday 13 - The Think Tank, Newcastle, UK
13.3. Wednesday 13 - Cathouse, Glasgow, UK
14.3. Wednesday 13 - Rescue Rooms, Nottingham, UK
17.3. SISTER - Underworld, London, UK

8.5. Profane Omen - Nosturi, Helsinki.

19.-21.6. Graspop Metal Meeting - Dessel, BEL
26.6. Profane Omen - Virgin Oil, Helsinki.
27.6. Amoral - Virgin Oil, Helsinki.

29.7.-1.8. Wacken Open Air - GER
5.8. Suicide Silence - Nosturi, Helsinki.
6.8. Getaway Rock Festival - Gävle, SWE
22.8. Profane Omen - PRKL, Helsinki.
30.8. Wooden Wisdom DJ-set - Kaiku, Helsinki.

10.10. Entwine - Finlandia-klubi, Lahti.
16.10. Entwine - On the Rocks, Helsinki.
30.10. Wednesday 13 - The Garage, London, UK
31.10. Wednesday 13 - The Garage, London, UK

12.11. Bullet For My Valentine - Helsinki Icehall, Helsinki.
14.11. Entwine - House Of Rock, Kouvola.
16.11. Bring Me The Horizon & PVRIS & Barrentooth - Kaapelitehdas, Helsinki.

Getaway Rock Festival, 2015


--------------------------------------------------------


Translation ;

Anonymous commented to my GIGS 2003 -> page, that ''you haven't updated these in a while, right?''. Which was true, the last update was from 2011! Oh my!!

There were times when I wrote up all gigs and bands who played in the events, unfortunately I have lost those lists. :( Which why this list is not complete, some days might be wrong ( like the actual concert day ), some gigs I might have forgot ( and obviously they weren't super special lol ) and so on heh. There's lots of gigs what I don't remember so well ( damn booze!!! ) and then there's some gigs what I don't remember at all, like Entwine in 2011. WTF?! How I can't remember it at all?! :D So I lied to you all, there's no six years when I saw them last time before this year, it was ''just'' four years ago!

Like 2012 and 2013 gigs I needed to check from my photo albums as I didn't have any notes about where I went to party. I used to take lots of photos during the gigs back then which why I trust to those photo albums quite much ... but there might be some others where I didn't took any photos which why the gig-list might not be super duper complete.

Now when I check out the lists better, there are quite much gigs what made me think now : why I was there? Why? Shitty bands but I just kept going to their gigs? The reason must be friends and cheap beer lol.

Don't even ask how much I have spent my money to these. As it's pretty obvious that I use / used all of my money to gigs.
Nowadays it takes even more as gigs are more expensive and most of the bands what I want to see are playing somewhere else than in Finland.

When I was younger I just went to all shows which were somehow interesting - which why there are so many random gigs and bands which I don't even like anymore / never liked. Nowadays I just go to see the bands what I love, I know this sounds pretty horrible but I don't go to see any random bands. Except if they're supporting some band what I'm going to see.
That's how I find most of the new interesting bands, as well as from social media like blogs, Spotify, Youtube, Facebook, Twitter, Instagram ... if I see some of my fave bands at tour with some random band I might check them out just because they're touring with them - it can't be too bad if they want to tour with them heh.

I have had many different kind of tastes in rock'n'roll, like I started it from the gothic / power metal, at some point liked almost only sleaze rock and so on. But now, after years of listening / seeing / touring after bands I think I have found my favorites from every metal genre.
I don't even say I like only this and that genre, I use more words like rock and metal when I need to describe my taste in music. I don't even like it so much when people categorize bands all the time and fight about the genres ... let it be and enjoy the music. It's not that serious business!

It's also obvious that from 2013 I didn't go to as many gigs as I used to before - because of the reasons what I explained above and also because of that good bands just didn't come to my country so often anymore. I also had big mental and physical breakdown in 2014 which why that year is very empty.

Skogsröjet with H.E.A.T., 2012

But now I'm back in action too! And what's most important, I'm really excited to go all the gigs where I go.
There were years when I felt I had to go everywhere just because people except me to go there or because I just have to go everywhere so it look like I go here and there all the time - sounds twisted, I know. It felt wrong and lame if there were a week where weren't any gigs!!
Nowadays I don't take any pressure about it - if there's nothing interesting going on for example in a month, then there's just not. I rather to save money and go to some other country to see my fave bands than spent money for some just ok gigs. :)

tiistai 13. lokakuuta 2015

Bleeding for the Cure

On ollut sellaista haipakkaa viime aikoina, että blogi on jäänyt vähän heitteille. On sattunut pari isoa muutosta jonka takia on sitten jäänyt aika vähän vähemmälle.


Tosiaan, sain uuden duunin! Se lienee se suurin muutos. Teen ainakin tällä hetkellä vuoroja vielä 'vanhassakin' duunissa, saa nähdä kuinka onnistun loppujen lopuksi tässä kahden duunin pyörittämisessä hah.
Uusi työ on tosi mukavaa, vaikka ei omaa alaa olekaan. On kiva oppia uusia asioita, kehittää itseään ja kaikenlaista!
Työ on myös hektistä ja hyvin fyysistä, vähän pelottaa että kuinka kroppa kestää ... mutta en minä niin helposti luovuta. Oon tosi onnellinen tästä kuitenkin, tuntuu että se tietynlainen paikallaan polkeminen loppuu vihdoinkin ja pääsen elämässä vähän eteenpäin.
Mitään huippu salaista mun työni ei ole, vaan oikeastaan hyvinkin perussettiä eli kaupan alalla olen. En kuitenkaan halua sen enempää puhua mun duunista täällä, vaikka varmasti tulen jotain aina välillä siitä kertomaan täälläkin. :)

Blogikin on jäänyt vähemmälle kun on nyt ollut viimeiset viikot koulutusta ja vaikka aamuvuorot ovat olleet vain 4-5 tunnin pituisia, niin kun herää 4:15 aamuyöllä niin on kyllä aika loppu kun kotiin pääsee. Mutta silti oon kyllä tykänny noista aamuvuoroistakin!


Hiuksia on pakko hehkuttaa sen verran että : kattokaa nyt kuinka pitkät ne on! :D
Kaikki omaa hiusta, pakko tosin myöntää että toi musta plöräys ei ole omaa hiusta mutta se on melkein liian lyhyt näiden omien joukkoon. Kerrankin jaksoin suoristaa mun hiukset vähän sinnepäin ...
Eka kerta myös kun tein ruskealla ja mustalla smokey eyesit. Eihän se nyt ihan täydellisesti mennyt mutta tykkään!


Muuten olen jotenkin tosi inspiroitunut! Liekö se tämä Halloweenin aika vai mikä kun on jotenkin niin hyvä olla pitkästä aikaa. Se taitaa olla se toinen suuri muutos, että ei ihan koko ajan se näkymätön hirttosilmukka kurista kaulan ympärillä.
Syksy, kuinka sinua rakastankaan. Hassua on se, että lapsena en yhtään tykännyt syksystä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän siitä pidän.
Olen ihan into piukeena menossa shoppailemaan Halloween-juttuja, kun kerrankin saa omaan tyyliin sopivia juttuja ns. peruskaupoista. Helvetti pääsee irti kun pääsen Englantiin Halloweeninä, pitää varmaan bookata koko lentokone paluulennolle vain mulle kun shoppaan koko maan tyhjäksi.
Ensin toki pitäisi se rikas prinssi iskeä ... missä luuraat?

Odotan myös innolla talvea. Toivon että talvesta tulisi kunnon talvi, paljon lunta, 'kuivaa' ja sopivasti pakkasta.

Mitä teille kuuluu?


Translation ;

Sorry for being a bit quiet lately.
I just started in my new job!! Omg I'm so happy! It feel like I'm finally going somehow forward in my life and not just staying here and not getting anywhere. It's very physical job but I still like it. Sometimes I have to wake up at 4.15am but that's fine too!
I like challenges and learning new stuff which why this is very exciting, also nice as I know some stuff before so I do have some confident in some things.

I'm also so excited about autumn! My favorite season! I also wish to have a nice, beautiful and snowy winter.

I hope you're doing well too!

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Somewhere in the end of all this hate, there's a light ahead that shines into this grave that's in the end of all this pain

Tässä viime päivinä olen niin monesti kuullut / lukenut juttua itsetunnosta, erilaisuudesta, syrjinnästä ja henkilön X tyylin mollaamisesta ja en vain voi olla sanomatta asiaan mitään.

Kaikki lähti siitä kun meillä duunissa ei kuulu mikään muu kuin Iskelmä-kanava radiossa, ja siellä on eräs monotoniselta kuulostava ääni höpöttänyt jo pari päivää erään tekstiilitaiteilijan näyttelystä joka pidetään Porvoossa. Onnistun aina missaamaan missä se on ja kuka tämä kyseinen tekstiilitaiteilija on, koska raivo on sumentanut mun ajatukset. Sen kuitenkin muistan että kyseinen "taiteilija" on nainen.
Ensin kommentoidaan ns. normaalisti pukeutuvia ihmisiä ja siihen perään kommentoidaan : "Korostetut ja värikkäät vaatteet sekä hiukset ovat merkki henkilöstä, joka haluaa tulla huomatuksi."

Mulla ei ole tähän muuta sanottavaa kuin se, että älä ämmä puhu paskaa!
Ihan käsittämätöntä paskan jauhantaa erityisesti naisia kohtaan naisen suusta. Nyt helvetti soikoon ihan oikeasti! Elämme 2010-luvun tällä puolen ja joku päästelee tällaisia aivopieruja suustaan?!
Miten olisi sellainen vaihtoehto, että henkilö värjää hiuksensa vaikka vihreäksi tai siniseksi sen vuoksi että kyseinen väri on hänen lempivärinsä? Tai hän haluaa jotain vaihtelua? Piristystä?
Uskallan väittää että kirkkailla väreillä, on ne sitten hiuksissa tai vaatteissa, ei ole mitään tekemistä huomion haun suhteen. Ei yhtään mitään. Eri asia tietenkin artistit yms. mutta nyt puhutaankin nimenomaan meistä ns. tavallisista ihmisistä.

Kuka muka värjää hiuksensa pinkillä, että tulee huomatuksi? Kuka pukeutuu toisia ihmisiä varten? Tai värjää hiuksiaan?
Ehkäpä sillä, kuka näin väittää, on jotain vakavia ongelmia itsensä kanssa eikä ymmärrä tai tiedä mitä avarakatseisuus tarkoittaa. Suosittelen ottamaan asiasta selvää. Niin ja tiedoksi myös se, että et ole maailman keskipiste.

En usko että olen ainut joka värjää hiuksensa ja pukeutuu miten haluaa vain ja ainoastaan oman itsensä vuoksi. Oli kyse mistä tyylistä tahansa!
Värjään hiukseni punaiseksi, koska punainen on lempivärini ja on vain niin "mua". Pukeudun miten haluan, yhdistelen erilaisia tyylejä ja pukeudun pääosin mustiin sekä punaisiin vaatteisiin että bändipaitoihin koska haluan. Se on mun tyyliä. Rock'n'Roll is not a lifestyle, it's a bloodtype. Se olen minä, se on osa mun tarinaani. Tyyli on mun, mua varten - ei luotu ketään toista varten tai siksi että haluan huomiota.
Periaatteessa mun ei edes tarvisi selitellä miksi ja minkä takia värjään hiukseni näin tai pukeudun noin, koska se on mun asia. Kunnes joku, jonka tulisi selvästi käydä hakemassa uudet aivot vanhojen surkastuneiden tilalle, päästää jotain tällaisia idioottimaisuuksia suustaan ja koen tarpeen puolustautua itseni ja muiden samankaltaisten puolesta.
Me emme värjää hiuksia sinun takiasi. Me emme pukeudu sinua varten. Me luomme ja ylläpidämme tyyliämme vain ja ainoastaan meidän itsemme vuoksi. Menikö perille Taiteilija-ämmä?

Kuulen usein sitä, kuinka haluan tyylilläni vain provosoida ja tulla huomatuksi - minua ei haittaa se, vaikka jokin tyylissäni provosoisi tai saisi ihmisiä miettimään asioita koska enhän minä itse sitä ongelmaa luo vaan se henkilö joka provosoituu.
En pidä lainkaan skandinaavisesta ja minimalistisesta tyylistä, vaikka se saa minut joskus ärsyyntymään ( koska se on vain niin jäätävän tylsää ) niin en provosoidu siitä niin paljon, että päästäisin jotain ilkeää suustani tai kävisin kimppuun. Toisin kuin valitettavan usein nämä harmaat hiirulaiset tekee vähänkin persoonallisemmille henkilöille. Miksi? Jos oma elämä on niin kurjaa, hajutonta ja mautonta, niin paraneeko se muka sillä että pilaa toisen päivän sanomalla että "hei muuten mikä helvetti sun ongelma on kun näytät tolta?" ja yrittämällä tunkea kaikkia samaan muottiin? Missä on paljon puhuttu avarakatseisuus josta jauhamme päivät pitkät?
Välillä tuntuu että se on vain hienoa sanahelinää, jota päästetään suusta että saisi maineen suvaitsevana ja avarakatseisena ihmisenä vaikka sitä ei oikeasti ole.

Olipa kerran vuosi 2010 ja työelämävalmennus Lindexillä. Myymäläpäällikkö kysyi, että voisinko värjätä hiukseni vähän luonnollisemmiksi. Hiukseni olivat puoliksi mustat ja puoliksi kirkkaanpunaiset. En suostunut.
Sen koko kuukauden mitä olin siellä "töissä"; olin varastossa. Henkaroimassa ja laputtamassa vaatteita. Kysyin, pääsisinkö myymälän puolelle järkkäämään tai kassalle, ei käynyt. En koskaan saanut mitään pätevää selitystä sille, miksi en päässyt myymälän puolelle. Kuitenkin puhelimessa keskusteltuamme ennen haastattelua, minulle luvattiin monipuolista hommaa niin myymälän kuin varastonkin puolella. Mutta olihan se nyt sanomattakin selvää että kyse oli mun tyylistä ja hiuksista. Myynti huononee jos ton friikin päästää myymälän puolelle.
Toivottavasti kyseinen henkilö on ollut hieman suopeampi lapsiaan kohtaan, tai sääliksi käy.
Se että mulla on punaiset hiukset, lävistyksiä, tatuointeja ja mustanpuhuva tyyli, ei tee musta sen huonompaa työntekijää kuin ns. tavallisesta ihmisestä. Ikävä kyllä tämä ajattelutapa jyllää vieläkin, vaikka voisi muuta kuvitella. Persoonallisuus pitäisi ottaa rikkautena, ei merkkinä siitä että ei ole yhtä pätevä kuin muut.
Olen aina tullut vastaan ja minusta on sanomattakin selvää että työpaikalla ollaan siistin näköisenä. Mutta yksikään työpaikka ei sanele sitä, miltä näytän. Ulkonäön ei pitäisi vaikuttaa työn saamiseen muutenkaan yhtään, ellei kyse ole esimerkiksi malleista joilla ulkonäkö on nimenomaan se työväline.

En myöskään ymmärrä niitä ihmisiä, jotka pukeutuvat / värjäävät hiuksensa niin miten poikaystävä / tyttöystävä / muu taho käskee. En ymmärrä miten joku voi kuvitella että hänella on valtaa päättää toisen elämästä, toisen tyylistä. Kuinka joku voi olla niin hirveä ja itsekeskeinen ihminen?
Ymmärrän kyllä jos kysytään kumppanin mielipidettä, että pitääkö vaikka paidasta X. Sehän nyt on ihan normaalia. On normaalia vastata siihen kyllä tai ei, mutta jos mielipiteet eroavat, ei ole normaalia yrittää määräillä / päättää toisen puolesta mitä tehdään. Mutta jos meininki on seuraavan tyylistä : "Haluaisin tämän hameen mutta mun poikaystävä ei tykkää PVC:stä niin en voi ostaa sitä" niin en ymmärrä. Okei, sun poikaystävä ei tykkää siitä. Tämä selvä, mutta sä itse rakastat sitä? Miten voit antaa jonkun, oli se kuinka rakas tahansa, päättää ettet saa ostaa jotain mitä itse rakastat?
Osta se helvetin hame ja laita se mies kiertoon. Kukaan ei tarvitse määräilevää lässyttäjää elämäänsä.
Kukaan ei omista ketään. Kukaan ei omista sua. Kukaan ei päätä mitä sä puet päällesi tai miten värjäät hiuksesi, paitsi sinä itse. Menikö perille?
Sä olet upea juuri sellaisena kuin olet. Sun kiinnostuksen kohteet, lempivärit ja lempivaatteet on mahtavia. Koska ne on just sua.

Mun raivo roihahtaa liekkeihin, kun luen juttuja joissa miehet koittaa alistaa naisia tai toisinpäin, oli aihe mikä tahansa. Valitettavan usein se tuntuu olevan niin päin että mies alistaa naisia - koittaa määrätä kaikesta. Vielä pahempaa on kuitenkin ehkä se, että naisten arvosteleminen ja body shaming on pääosin naisten itsensä keksimä ja ylläpitämä juttu. Sen sijaan että olisimme ylpeitä erilaisista vartaloistamme ja tyyleistämme, koska olemme kaikki uniikkeja, me vain haukumme, syrjimme ja pilkkaamme toisiamme? Miten voidaan kuvitella että toisen ihmisen alistaminen ja määräily kitketään pois keskuudestamme, jos etenkin me naiset itse viljelemme myrkyllistä ilmapiiriä minkä kerkeämme?

Mitä tulee mun itsetuntoon, niin se ei ole nollassa. Pikemminkin miinuksen puolella. Joskus harvoin plussan puolella käydään.
Mun historiaan kuuluu vajaat kuusi vuotta kestänyt koulukiusaaminen joka murensi mun itsetunnon. Kuusi vuotta kuuntelin päivästä toiseen, joka ikinen päivä, kuinka olen : ruma, mitäänsanomaton, turha, täysi nolla, huora, lutka, ämmä, säälittävä, niin iljettävä ettei kukaan koskaan halua mua, niin kamala että oma perhekin varmaan häpeää mua, niin ruma että olisi parempi että pysyisin kotona etten pilaisi muiden päiviä yms.
Mua ei koskaan satutettu fyysisesti, mutta kyllä noi sanat sattui silti yhtä paljon.
Koskaan kiusaajien edessä en lannistunut. En näyttänyt kuinka paljon se oikeasti sattui. Joskus sanoin jopa takaisin. Joskus luulin että suositummat tytöt halusi olla mun ystäviä, sokaistuin siitä onnesta että mut vihdoinkin hyväksyttiin ja olin varma että nyt painajainen loppuu. Hah, eihän se mihinkään loppunut. Kumma kyllä ystävystyin koulun pahimman häirikön kanssa, joka lievensi hieman kiusaamista. Ei välittänyt mun "friikkiydestä", vaan olin saman arvoinen ihminen kuin muutkin. Jos tunnistat itsesi ja luet tätä nyt, niin kiitti kaikesta! Mutta silti se kiusaaminen sattui ja sattuu edelleen.
Siihen päälle vielä ensimmäinen poikaystävä, jolla oli tiedossa vuosia kestänyt koulukiusaaminen joka jatkui edelleen, mutta päätti silti kiusata vähän lisää. Aluksi kaikki oli kuin ruusuilla tanssimista, mutta pikku hiljaa meni siihen että hän koitti päättää miten meikkaan / laitan hiukset, pukeudun ja mitä juttuja teen. En saanut pitää yhteyttä etenkään poika-puolisiin kavereihin, vaikka hän oli läheisissä väleissä monien tyttöjen kanssa. Hän haukkui suurinta osaa asioista mistä tykkäsin. Kommentoi miten saisin itsestäni kauniimman ja kuinka mun pitäisi laihduttaa, vaikka olin silloin jopa vähän alipainoinen. Meni pari kuukautta ennen kuin mitta tuli täyteen, kerroin vanhemmille ja jätin sen ihmisloisen. Uhkasi tekevänsä itsemurhan, teki mieli sanoa että siitä vaan, teet samalla palveluksen koko ihmiskunnalle. Sanoi että mulla on kuukausi aikaa saada hänet takaisin, no tämän kuukauden aikana olikin jo uuden tytön kanssa yhdessä oikeen ihanasti. Teki mieli sanoa että missä se mun kuukausi on, ihan vain piruuttani, mutta jos kerta siitä eroon pääsi niin mitä turhaan uudestaan lusikkaa siihen soppaan upottamaan.
Vuosikausia stalkkasivat muijansa kanssa mua mm. irc-galleriassa. Joo, se oli paskamainen mua kohtaan mutta en ollut sen kummemmin katkera kuitenkaan joten mitä ihmettä? Jos jompikumpi tätä lukee niin terveppä terve ja heipä hei vaan. Tämä vielä sen koulukiusaamisen päälle, voin kertoa että oli kyllä niin leppoisat ajat että!

Kun jengi sanoo että "omg kiusaaminen teki musta vahvemman ihmisen" niin siihen ei ole muuta sanottavaa kuin että se on täyttä paskaa. Kuka tämmöistä kuraa levittää ympäriinsä?! Niitä kuuluisia valoja tauluun, änyytee nyt.
Okei, siinä mielessä se teki musta vahvemman että oonhan mä vielä elossa ja jotenkin päässyt elämässä eteenpäin, enkä vaipunut hirttosilmukan hellään syleilyyn vaikka mieli teki. Kieroutunut minä-kuva, olematon itsetunto, erilaiset syömishäiriöt, masennus ja ahdistus - niin, kaippa sen niinkin voi sanoa että se teki musta "vahvemman ihmisen" ja sain pari kivaa riesaa siihen päälle. Enkä varmasti ole ainut.
Yksi harvoista asioista miten pysyin järjissäni, oli tottakai musiikki, ystävät, perhe joka ei aina ihan ymmärtänyt mutta se ei ole mitään uutta teinitytön elämässä, ja muuan kirja nimeltä Taru Sormusten Herrasta. Vuonna 2000 mun siskoni sai stipendinä J.R.R.Tolkienin kirjoittaman Taru Sormusten Herrasta kirjan. Mua kiehtoi kirjan kansi ja se kuinka paksu se oli, miten joku on voinut kirjoittaa noin paljon?! Mitä nämä haltiat, mahtisormus, hobitit yms. on? Luin lehdistä että kirjasta on tulossa elokuva-trilogia. Annetaan nyt mahdollisuus. Luin kirjan, menin katsomaan Sormuksen Ritarit elokuviin ja loppu onkin historiaa. Se pelasti mut. Joka päivä mä mietin sitä, kuinka paljon pahaa siinä maailmassa oli ja kuinkä vähän toivoa, mutta ne ei silti luovuttanut. Ja lopulta hyvä voitti pahan. Mä päätin ottaa esimerkkiä.
" But in the end, it's only a passing thing, this shadow. Even darkness must pass. A new day will come. And when the sun shines, it will shine out the clearer. "
Niin mä jaksoin peruskoulun loppuun. Ja kuolaamalla Legolasta / Orlando Bloomia. ;) Mun ensirakkauteni on fiktiivinen hahmo, so what, kunhan nyt ei ole viimeinen haha.

Kaiken tämän jälkeen on pakko sanoa se, että nämä jutut olen tietyllä asteella antanut anteeksi. On turha katkeroitua ja patoa vihaa sisälleen, siitä ei seuraa kuin harmia ja turhaa energian tuhlausta. Ei voi päästää irti menneistä, ellei niitä ensin jotenkin käsittele ja hyväksy.
Mutta unohda en ikinä. En koskaan. Muistan kaikki mua kaltoin kohdelleet henkilöt tarkasti ja multa on tulla turha hakemaan minkäänlaista sympatiaa. Jotkut tosin koittivat lisätä kaveriksi kun liityin Facebookiin ja olin ihan että "Nyt vittu oikeesti! Sä kiusasit mua kuus vuotta koulussa ja pari vuotta sen jälkeen haluut olla mun kaveri? Voi kun kiva mutta mitä jos vain suksisit kuuseen.".
Luotan siihen, että joskus karma hoitaa homman kotiin ja saavat ansionsa mukaan. Jos ei, niin sitten ei. So what, eivät kuulu enää mun elämään eivätkä tule kuulumaan. Let's move on!

-------------------------------------------

Nykyään on yllättävän vaikeaa olla oma itsensä. Kovasti joka tuutista toitotetaan kuinka pitää ottaa rennosti, olla oma itsensä ja nauttia elämästä. Silti samalla luodaan ja pidetään yllä ihan käsittämättömiä asioita / standardeja, joiden perusteella arvioidaan / arvostellaan ihmisen arvo. Surullista.

On myös vaikea yrittää nähdä itseään positiivisessa valossa, olla ylpeä ja onnellinen vartalostaan. Opetella rakastamaan ja arvostamaan vartaloaan että itseään. Mutta we can do it. Meidän on hyväksyttävä erilaiset sairaudet, meidän on opittava esimerkiksi elämään masennuksen ja ahdistuksen kanssa. Olemme loppujen lopuksi vahvempia kuin yksikään masennus ja ahdistus tässä maailmassa. Paljon työtä se vaatii, mutta we can do it.

WE CAN DO IT.