Save the pennies, ghouligans!

Päätin kirjoittaa muutamasta mielenkiintoisesta asiasta ; säästäminen, materialismi ja turhan tavaran pois heittäminen / myyminen / lahjoittaminen eteenpäin.
En ollut ihan varma loogisimmasta järjestyksestä, mutta päätin kirjoittaa ylläolevan järjestyksen mukaan.

Ensimmäisenä lähempään tarkasteluun pääsee säästäminen.

Ihan ensimmäiseksi on otettava selvää faktoista, eli paljonko on tuloja ja paljonko pakollisia menoja.
Näiden pohjalta on helpompi päättää mahdollinen säästö-suunnitelma sekä säästö-summan suuruus.
Elämäntilanteesta riippuen tulot voivat olla säännölliset tai hyvinkin epäsäännölliset. Tarkalla budjetilla voi saada ison, keskikokoisen tai pienen summan säästöön jos viitsii nähdä vaivaa sen eteen ja kiristää kukkaron nyörejä.
Ymmärrän kyllä että jotkut saattavat olla tilanteessa, jossa kaikki tulot menevät pakollisiin menoihin tai eivät välttämättä riitä edes niihin, mikä on harmillista. Olen itsekin ollut vastaavassa tilanteessa ja kaikki tsempit heille.
Tämän postauksen ei ole tarkoitus leveillä tms. rahalla, vaan koitan parhaani mukaan mahdollisesti auttaa, herättää uusia näkökulmia rahan käyttämiseen ja jakaa omia kokemuksia. :)

Kun otetaan faktat huomioon, on seuraavat asiat esillä :

- Tulot : palkka, kelan ja sossun tuet kuten esimerkiksi opintotuki, asumislisä, toimeentulotuki, työttömyyskorvaus jne. sekä muut mahdolliset tulot kuten oma harrastus = vaatteiden tai ripsien teko tms.

- Menot : asuminen = vuokra, eläminen, vesi ja / tai sähkö, vakuutus ( vakuutukset ) sekä muita mahdollisia kuluja kuten bussikortit, bensakulut, puhelin, kuntosali, hieroja, kosmetologi, kampaaja, lääkäri / gynekologi / hammaslääkäri jne, luottokortin lyhennys, lainan lyhennys, Spotify / Netflix / HBO Nordic yms.

Aina ei voi olla varma palkan tai tukien suuruudesta, koska ne voivat riippua työtunneista tai montako päivää on ollut kuusta töissä, tosin yleensä on kuitenkin jonkinlainen keskimääräinen kutina siitä, paljonko noin tulee.

---------------------------------------------------------------

Sen jälkeen on hyvä laskea pakolliset menot yhteen, jonka jälkeen voi ajatella 'mahdollisia menoja' = jos ja kun niihin liikenisi rahaa.

Mitä tulee asumiseen, niin sen neuvomisessa on vähän hankala auttaa. Suomessa asuminen on erityisesti pääkaupunkiseudulla kallista, joskus voi hinta / laatu-suhteeltaan asunnon kanssa tärpätä. Valitettavan usein on otettava se, mitä tarjolla on, koska myös kysyntä on kovaa. Kimppakämppiä kannattaa harkita, jos ajatus kavereiden tai tuntemattomien kanssa asumisesta ei ahdista tai häiritse liikaa.
Myös erilaisten säätiöiden, kaupungin ja taloyhtiöiden kautta voi saada edullisemmin asuntoja mutta jonot voivat olla valitettavasti pitkiä.

Puhelimen maksaminen, puhelinlaskut, vakuutukset, sähkö, kuntosali yms. kannattaa aina kilpailuttaa ja valita se, mikä sopii parhaiten omiin tarpeisiisi. Itsellä ei ole usein hajuakaan näistä asioista, mutta onneksi vanhemmat, siskot, kaverit ja google osaavat auttaa. On hyvä kuunnella eri näkökulmia ja kokemuksia. Älä siis pelkää kysyä neuvoja ja vinkkejä!

Hankalin kohde lienee eläminen, mitä se sitten kenellekin käsittää.
Omalla kohdalla se tarkoittaa pakollisia menoja kuten ruoka, bensat, bussi / junaliput, lääkkeet ... toisinaan myös keikkaliput. Keikkalippuja varten pyrin laittamaan aina X määrän rahaa säästöön, koska ne ovat useimmiten aika kalliita ja näin ollen söisivät suuren siivun elämiseen tarkoitetusta rahamäärästä. Spontaanit reissut tulisi kuitenkin hoitaa sitten tästä. :P
Ruoalle voi laskea esimerkiksi viikkobudjetin, jolloin se ei mene ihan mahdottomaksi osteluksi. Tiukka linja, vaikka se vähän tylsältä kuulostaakin ( varsinkin jos on taipumusta ostaa kaikkea hauskaa ja kivaa niin kuin mulla ... ). Mainokset ovat ärsyttäviä, mutta niitä seuraamalla pystyy lampsimaan oikeisiin kauppoihin tarjousten perusteella. Kannattaa myös oikeasti syödä ne ruuat mitä ostaa, näin pienenee yleinen ruokahävikki sekä ei mene ruokaa että rahaa hukkaan. Monia ruokia voi myös pakastaa! Omien eväiden tekeminen on tottakai halvempaa kuin ulkona syöminen usein tai kaupasta random eväiden haku lounasta varten.
Ruokabudjetti voi olla aluksi hankala laskea ja toteuttaa, voi ensin kokeilla vähän suuremmalla summalla ja tiukentaa tai päinvastoin, jos tuntuu ettei homma toimi. Kotona kannattaa myös olla aina ns. perustarvikkeita, joten jos jonain viikkona on rahat tiukilla ei tarvitse kynsiä napostella. Perustarvikkeet kannattaa hoitaa ensin kuntoon, sen jälkeen pitää niitä silmällä ja ostella sitä mukaan kun pääsevät loppumaan.
Perustarvikkeet tarkoittavat kaikille vähän erilaisia asioita, mutta esimerkiksi makaroni / pasta / riisi / nuudeli, kahvi / tee / kaakao, suola ja sokeri, muutamia erilaisia mausteita, rypsi / oliiviöljy, puurohiutaleet, sitruunoita, sipulia, perunoita, porkkanoita, kananmunia, juustoa, leivonta-tarvikkeita : kuivahiivaa, leivinjauhe, vaniliinisokeri, erilaiset jauhot yms.-setillä pääsee jo aika pitkälle. Tietenkin kodin tarvikkeet kuten vessapaperi, erilaiset pesuaineet, vanulaput yms. kannattaa myös muistaa.
Ostoslistaa kannattaa aina miettiä etukäteen, jos ei halua tehdä heräteostoksia. Sen voi tehdä kauppakerralle tai suunnitella vaikka koko viikolle.

Muut mahdolliset "pakolliset" menot riippuvat paljon itsestä ja siitä, mitä voi olla pakko maksaa, mitä haluaa tehdä rahoillaan tai mahdollisesti kokea rahoillaan kuten esimerkiksi keikat.

Jos tykkää ja haluaa huolehtia omasta kropasta, voi sen tehdä kotona omin voimin tai valita kuntosalin. Kuntosalejakin on monia erilaisilla tarjonnoilla. Kannattaa selvittää mikä palvelee parhaiten omaa budjettia ja sitä, mitä kaipaa salilta.

Lääkärissä olisi hyvä käydä perustarkastuksissa silloin tällöin ja jonkin vaivan ilmettyä mennä selvittämään syitä kyseisen alan lääkäriltä. Monilla työssäkäyvillä on etuna työterveys, jossa perusasioita pystyy kätevästi hoitamaan maksutta. Muutoin lienee paikallaan julkinen terveydenhuolto jossa paikkakunnasta riippuen voi olla jonoja.
Jos kaipaa nopeaa toimintaa, on yksityinen vaihtoehto - siitä pitää olla tosin valmis maksamaan. Paikkakunnasta riippuen yksityinen voi olla ainut vaihtoehto, jos julkisella puolella on paljon jonoja tai vaikkapa julkisella puolella eivät välitä tai suostu tutkimaan vaivoja sen kummemmin.
Omaan terveyteen kannattaa kuitenkin aina panostaa, vaikka summat ja lääkkeet saattavat toisinaan kirpaista aika ikävästi.

Luottokortin tai lainan lyhennys on useimmiten pakollista kuukausittain, jos on sellaisen mennyt ottamaan. Pankin kanssa usein sovitaan näistä asioista tarkemmin, yleisesti ottaen se on niin että maksaa = lyhentää vähintään tietyn X summan pois / per kuukausi.
Jos ei oikein tiedä näistä asioista tai on pulassa, kannattaa ottaa yhteys pankkiin ja selvittää asiat ennen kuin ne on pahasti solmussa.

Itsestään huolehtiminen on kivaa ja tärkeää, mutta aina kannattaa muistaa maksaa ne tärkeät laskut ennen kuin voi alkaa kampaajia tai ripsiä miettimään. Tai no, kukapa meistä ei joskus kokisi nuudeli-kautta koska oli nyt ihan pakko päästä kampaajalle pelastamaan pää. :)
Ihmisestä riippuen sitä myös omaa kiinnostusta itsestään huolehtimiseen. Toiset välittää enemmän, toiset taas ei. Ei ole oikeasta tai väärää ja mielestäni jokaisella on oikeus hoitaa itseään miten haluaa.
Kampaajalla ja kosmetologilla käymisen rinnalle on noussut suositut ripsi- ja kynsihoidot. Sitä voi hemmotella itseään monilla erilaisilla asioilla, mutta rahan kannalta on muistettava, että jotkut näistä kaipaavat säännöllistä huoltoa ja / tai uusintaa - eli maksat niistä myös jatkossa, jos haluat ne pitää.

Kun olet selvittänyt omat tulosi, pakolliset menosi sekä mahdollisia menoja, saattaa tuloista vielä 'jäädä yli'.
Tällä yli jäävällä rahalla jokainen tekee tottakai mitä haluaa, mutta voit joko budjetoida ylijäävän summan ja laittaa siitä osan säästöön tai käyttää muuten vaan johonkin. Toisinaan voi olla pakollista ostaa uusia vaatteita tai haluaa muuten vain shoppailla, voisiko sille olla oma summansa kuukaudessa? Shoppailu on ihanaa ja mukavaa, mutta turha shoppailu, varsinkin jos sinulla ei olisi siihen paremmin varaa, olisi hyvä välttää. Toisinaan tuntuu aika ankealta moinen, mutta voisiko samalla summalla saada jotain muuta kuin vain materiaa?
( ^ aiheesta lisää materialismi-postauksessa ).
Jos edessä siintää tuleva lomamatka tai haluat muuten vaan laittaa säästöön rahaa - tai vaikka molempia, on hyvä miettiä sopiva säästösumma. Tuloista ja menoista riippuu paljon se säästöön laitetteva summa sekä siitä, mitä varten säästät. Sen tulisi olla kaikessa yksinkertaisuudessaan sopiva summa : ei liian iso = vaaranna pakollisten laskujen maksua, eikä liian pieni = et saa haluaamasi summaa kasaan haluamassasi ajassa.
Jos on mahdollisuus laittaa kuukaudessa vaikkapa 50€ säästöön, pääsee silläkin jo hyvään alkuun. Tai 100€. Tai ihan vain 10€ tai 20€. Mikä vain sopii itselle parhaiten.
Se on myös hieno tunne, kun laittaa säästöön rahaa ja saa sen oikeasti pysymään siellä. :)

Voi olla että tämä oli vähän rönsyilevä teksti sieltä sun täältä mutta toivottavasti siitä ymmärsi jotain.

---------------------------------------------------------------

Mitä tulee minun kuukausittaiseen budjettiin, niin se on tiukka. Myönnetään, se ei aina pidä. Varsinkaan silloin kun huomaa että on vähän enemmän sitä ylimääräistä, niin meinaa mopo lähteä käsistä - ja joskus lähteekin.

Olen huomannut hyväksi tavaksi merkata kaikki tulot, menot ja säästöt budjetti-vihkoon ylös. Silloin vasta ihan oikeasti huomaa, mihin se raha menee. Toisinaan ajattelee että voi vitsi kun tuli taas jotain turhia vaatteita ostettua, mutta todellisuudessa suurin osa rahoista onkin voinut mennä turhiin herkkuihin.
Myös se, että elämisen / vapaa-ajan asiat maksaa käteisellä. Korttia vinguttaa niin helposti eikä oikein tajua sitä rahan menoa, mutta käteisen kanssa se on paljon konkreettisempaa.

Tuloni ovat kuukausittain suht' säännölliset kun olen töissä, mutta nekin saattavat heittää suuntaan tai toiseen koska sopimus on osa-aikainen ja 25 tuntia / viikko. Sellainen mututuntuma on palkasta, aina on kiva juttu jos tulee enemmän rahaa kuin mitä oletti. :P

Joskus sitä saattaa myydää rättejä ja lumppuja eteenpäin, joista saa vähän lisätienestejä.

Olen laskenut itselleni kolme erilaista budjettia kuukautta kohden. Olen laskenut ne palkkakuittien perusteella, yksi on silloin kun palkka tulee olemaan niukka, toinen silloin kun palkka on about keskimääräisesti ok ja kolmas silloin, kun palkkaa tulee tavallista reilummin. Näin ollen osaan laittaa oikeat määrät säästöön tai maksaa enemmän laskuja pois palkasta riippumatta eikä pitäisi joutua kusisiin tilanteisiin = säästöön "ei muka riitä rahaa" yms tekosyitä.
Alla olevista listoista löytyy muutaman asian kohdalta sanat "maksan enemmän takaisin kuin minimisumma" ja se on myös laskettu näihin budjetointeihin mukaan : kun on niukempi palkka, voi maksaa sopimuksen mukaisen summan tai jos tulee vähän reilummin niin voi myös maksaa X määrän enemmän.

Omia menoja ovat :

- puhelinlasku ja puhelin ( puhelinta koitan maksaa aina enemmän takaisin kuin sopimuksen minimisumma )

- luottokortin lyhennys ( maksan usein enemmän kuin pankin laittama minimisumma koska tasaluvut on kivoja heh )

- opintolainan lyhennys ( pankin päättämä summa )

- kuntosali

- hieroja ( koitan käydä kerran kahdessa kuukaudessa mutta se on taas vähän jäänyt ... myyjän työssä pakollinen homma jos ei halua että olkapäät on ihan jumissa + en omista Travis Fimmeliä lemmikkinä joka voisi nuo hierojan hommat hoitaa, nyyh )

- Spotify ( uuupsss )

= laskut

- ruoka

- bensa

- vapaa-aika

= eläminen, jolle on laskettu X summa / per kuukausi

- säästö matka 

- säästö whatever ( keikat, tatskat ... )

= säästöt, joille on laskettu X summa / per kuukausi

Vuokraa en maksa, koska asun edelleen vanhempien luona syystä A ja Ö. Tätä mun ei tarvitse toki selitellä, mutta sanotaanko nyt näin että pidempään blogia seuranneet muistavat kyllä että henkinen ja fyysinen terveys heitti joku aika sitten niin pahasti sitä kuuluisaa häränpyllyä, ettei omillaan asumisesta tullut mitään ( en pystynyt käymään töissä enkä pystynyt pitämään asuntoakaan koska en voinut asua siellä terveydellisistä syistä = kaboom motherfuckers, olet kusessa ja asunnoton ).

Olen tätä juttua niin monesti kelaillut ja hävennyt, että 26-vuotias asuu kotonaan. Tuntuu että on ihan luuseri ja vajakki, vaikka asiat voisi olla paljon huonomminkin. Aion muuttaa ulkomaille vuoden, korkeintaan 1,5 vuoden kuluessa, Ehkä mä haluan ottaa kaiken irti siitä, mitä on, kun se vielä mulla on. Tottakai mä arvostan tätä järjestelyä tosi paljon ja oon sillee perusonnellinen vaikka varmaan kaikkien pää hajoaa tasaisin väliajoin, haha. Ja yritän olla ajattelematta, että olen tämän takia huonompi kuin muut.

Jotain vakuutuksia just mulle itselleni pitäisi kyllä hommata mutta en ole vielä saanut oikein aikaiseksi ... whoops. Työn puolesta on jotain ja joku perus kodin vakuutus, mutta niin ...

No mutta, palataan asiaan. Näiden menojen lisäksi, koitan käydä kampaajalla edes kerran vuodessa. Se tosin aina vähän jää ja näytän ihan Gandalfilta, mutta kun en vain saa aikaiseksi jotenkin. Koitan tosin petrata tämän asian suhteen ja käydä edes puolen vuoden välein leikkaamassa jonkun mallin ... tai jotain. Ei muuten mutta tämän pään kanssa on turha edes keskustella kampauksista, jos tässä ei ole mallia.
Hiukset värjään siis lähes aina ja kokonaan itse, tilaan eBaysta halvalla Directionsia ja tarjouksista ostan Colormaskit. 

Kosmetologilla käyn vähän kausissa, mutta 3-5 kuukauden välein. Kun löysin täältä ihanan ja auttavan kosmetologin, niin elämä on helpottunut paljon. Kyllähän se rahaa vie enemmän, kun ostaa kasvorasvat sieltä, mutta omaan fiilikseen se vaikuttaa niin paljon kun ei ole ihan rupikonna. 

Kauneus-juttuja tulee pidettyä silmällä tosi tarkasti, pyrin olla ostamatta mitään liikaa - oli aikoja jolloin oli purkkia ja putelia joka sormelle ja varpaalle, mutta sitä pärjää oikein hyvin vähemmälläkin määrällä. Ostan usein uutta ja lisää vasta sitten, kun vanhat on loppumassa ( tai loppuneet ... ) tai jos nään tarvitsemiani tuotteita tarjouksissa. 

En ole koukussa ripsiin tai kynsiin, ne rahat sitten varmaan meneekin kirpparille jos sieltä sattuu jotain löytymään ( ja budjetti antaa myöten ).

Teen siis mun budjetin kanssa usein niin, että kun palkka napsahtaa tilille ( hurraaaaaa!!! hetken sitäkin iloa kestää ) niin siirrän ensin säästöön menevät summat, maksan laskut, laitan / nostan rahaa sivuun salia ja hierojaa varten ja sitten loppusummaksi usein jää se laskemani X summa tuota elämistä varten. Siitä nostan aina heti puolet käteisellä, jolloin ei tarvitse korttia ruveta vinguttamaan. On hyvä jättää tilille jotain roposia, niin saa esim. bussien tai junien nettikaupoista ostettua edullisesti matkoja tai muuten vaan shoppailtua jossain.

Joku voisi sanoa että porukoilla asuminen on kunnon hotelli-elämää, mitä se ei mm. ole vaan maksan lähes kaiken itse. Ruoankin suhteen olen niin kranttu ja syön omia juttuja, ettei niitäkään paljon jaella. Ja noin muutenkin, mun mielestä se on aika selvää että omat menot ja laskut maksetaan, asui sitten vaikka sen Travis Fimmelin kanssa ( hei oikeesti, mulla on joku pakkomielle siitä, sen äänestä ja silmärypyistä ... ehkä alan säästää rahaa sen kidnappaamista varten ).
Ei siis mikään inhottava tai kiveen hakattu päätös tämä tietenkään ole, vaan sellainen ihan normaali sekä leppoisa päätös että aikuiset ihmiset maksaa omat juttunsa. Toivottavasti kaikki nyt tajusi mitä ajan tällä takaa heh.

Mulla on oikein värikäs historia rahan käytön suhteen ja voin kyllä sanoa, että olen ollut tosi surkea ja holtiton sen kanssa. Pitkä ja kivinen tie on käyty, ja se on aikamoista taistelua välillä vaikka olisi kuinka selvä ja tiukka budjetti.

Kun on harakka niin silmissä vaan kiiltelee kaikki ihanat ja kauniit jutut, mutta sitten pitää vaan tuijottaa keikka-kuvia tai kuvia Uudesta-Seelannista ja muistaa, miksi tätä hommaa tehdään. Ja onhan se kiva juttu, kun on sillee suht hyvin rahat hallussa eikä ole ihan sormi suussa.

Olisihan se aika noloa, jos tässä tilanteessa olisi tili tyhjä jo alle viikossa vain koska shoppailu. Ei nämä jutut mitään pelkkää läppää ole, vaan vakava asia. Voin kokemuksen syvällä rintaäänellä sanoa, että elämä on paljon helpompaa kun uskaltaa laittaa rajoja itselle ja kasvaa vähän aikuiseksi, eikä vaan pistä menemään ja tuulemaan. Sekä tietenkin oppia arvostamaan sitä, mitä on - niin kliseiseltä kuin se kuulostaa.

---------------------------------------------------------------

En tiedä, jaksaako kukaan ( edes minä itse, tätä tarkistaessani ) lukea loppuun asti mutta jos niin käy niin me kyllä ansaitaan rommikolat!

Eka ajattelin että teen jonkun hienon säästövinkki-postauksen mutta tästä taisi tulla joku sillisalaattien the sillisalaatti.

Loppujen lopuksi, jokaisen raha-asiat ovat omiaan eikä kellään ole niihin mitään sanomista. Sitä saa tehdä niillä mitä itse haluaa tai olla tekemättä. Mun mielestä näitä juttuja on vaan kiva pohtia ja miettiä. :)

Tämäkin on vain mun näkemys ja tiedän sekä ymmärrän että niitä on monia erilaisia, toivon että kukaan ei mitenkään loukkaantunut. Eikä siinäkään mitään pahaa ole jos ei ymmärrä mun juttuja tai mielipiteitä, jokaisella on omat arvonsa.

Yhdestä asiasta ei tosin kiistellä : Travis Fimmelin silmärypyt ON ihan helvetin seksikkäät.