Näytetään tekstit, joissa on tunniste Make Up For Ever cosmetics. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Make Up For Ever cosmetics. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. heinäkuuta 2016

You are my drug, my miracle, you're my savior in a Devil's world

Eräs päivä tuli vain sellainen fiilis että pitää saada vähän sotamaalausta naamaan. Samalla harjoittelin erästä juttua varten tätä tiettyä meikkiä ja päätin, että mikä jottei kuvata tässä samalla pieni tutorial.
Tämä on siis testimeikki, en tehnyt sitä ihan 'täysillä' enkä kunnolla. Kuvaa valmiista tulee kunhan itse tapahtuma ehtii tulla ja laitan naaman uudestaan koreaksi!

Eli jos ja kun olet aina halunnut näyttää yhtä upealta kuin Piggy D., on aika laittaa pensselit heilumaan.


Aloitetaan tekemällä pohja. Käytössä Kat Von D Beauty primer, lock-it meikkivoide ja Grimasin 'väritön' puuteri. Muista myös sutia huulet!
Ei ole niin väliä silmäpusseilla tms. koska ne menevät kyllä piiloon.


Tähän voi varmasti käyttää myös kasvomaaleja, mutta koska en ole vielä sopivanlaisia omalle iholleni löytänyt, käytin jälleen kerran luomivärejä.
Pohjan päälle taputellaan valkoinen luomiväri, käytössä Sugarpillin erittäin pigmenttinen mattaluomiväri sävyssä Tako.


Sen jälkeen on aika hahmotella silmiä, nenää, huulia ja leukaa. Itse valitsin yhden tietyn kuvan Piggystä, jonka pohjalta aloin maskia rakentamaan. Hahmottelin rajat siveltimellä sekä Make-Up For Everin pigmenttisellä mustalla mattaluomivärillä.
Siveltimet käytössä on vesivärisiveltimiäni ( olen professional, I know ).


Päätin tehdä ihon valmiiksi ennen muita elementtejä, koska ihon päälle tulee vielä maalata kaikenlaista säkkärää.
Hahmottelin poskien varjostuksen rajan ja aloin varjostamaan. Viivan alapuolelle lisäsin tuputtelemalla mustaa luomiväriä, jonka blendasin yhdessä valkoisen luomivärin kanssa.


En ollut ihan tyytyväinen poskiin, joten sudin valkoista luomiväriä leuan lähelle, ettei varjostus olisi 'vääränmallinen'. Sen lisäksi korostin varjostuksen linjaa vielä levittämällä mustaa luomiväriä varovasti ja kevyesti valmiin varjostuksen päälle poskipunasiveltimellä.
Sen lisäksi lisäsin vähän bling blingiä Piggyn elämään ja sivelin helmiäisvalkoista luomiväriä highliteriksi poskipäille, se myös kivasti blendaa varjostusta poskipäillä.


Sen jälkeen oli aika värityspuuhien. Luomiväri saattaa helposti karista poskille, joten kannattaa pitää jotain paperia / kangasta tms. silmän alla, ettei mene hyvä pohja piiloon. Itse käytin olalla roikkuvaa t-paitaa. :D
Ei kannata pelästyä, jos tuntuu että aluksi näyttää ihan Abbathilta.

Kaikista kestävimmän tuloksen saa, kun muistaa laittaa silmämeikinpohjustusainetta sekä värittää halutun alueen ensin kajalilla ja sitten vasta päälle taputtelee luomivärin. Pysyy kuin tauti.


Sitten nenään ja hampaisiin vähän väriä. Leukaan myös! Oikeasti pitää sitten väri levittää koko kaulaan ja osaksi rintakehään, sekä piirtää ristejä väärinpäin siihen päälle.
Saatanallinen meininki koska why not?


Silmäpussien peittoon voi käytännössä valita minkä värin tahansa, riippuen vähän siitä millä tehosteilla haluaa mennä. En itse tykkää kullasta ja perus valkoinen/harmaa/musta on minun mielestä aika tylsä, joten päätin mennä punaisilla tehosteilla kuten eräässä ESP-promoissa Piggy tekee.
Sitä vaan levittää sellaisella mukavalla mututuntumalla sopivan verran alaluomelle ( poskelle ... ) ja lisää hieman mustaa luomiväriä, ja blendaa värit yhteen.
Kannattaa levittää punainen nimenomaan mustan jälkeen ja ei kamalasti sen päälle ( tai punaista alle ja mustaa päälle ) koska joskus lopputulos saattaa olla enemmänkin ruskea ...
Käytössä itsellä Sugarpillin Love+, joka on täydellinen, intensiivinen punainen josta on moneksi!


Lopuksi on vuorossa se kivoin osuus eli viivojen piirtäminen!
Otin aika tarkasti mallia että kuinka monta pitäisi olla ja about missä, jonka jälkeen hahmottelin ne siveltimellä ja vahvistin. Tässäkin paras ja kestävin tulos saadaan, kun piirrät viivat ensin kajalilla ja sitten päälle luomivärillä päälle.

En meinannut osata päättää että laitanko otsaan ristin väärinpäin vai raksin, mutta raksin ollessa enemmän Piggyn tunnusmerkki, niin valitsin sen. Niin kuin saattaa huomata, se meni enemmän tai vähemmän vinksalleen ... on ihan käsittämättömän vaikeaa piirtää edes joten kuten symmetrinen raksi omaan naamaan!

Ja sitten ollaankin valmiita. Kuvassa ei ole ripsiväriä, ei irtoripsiä, ei glitteriä ... ne jääköön ensi kertaan, nyt on harjoiteltu se perus sotamaalaus ja on kyllä ihana.



Etenkään yläluomien silmien rajoja ei tarvitse eikä pidä häivyttää, ne saa kaikessa rauhassa olla kulmikkaat. Meikki tulee olemaan vielä intensiivisempi kun kaulan värittää mustaksi.



Pakko tykittää miljoona kuvaa lookista, kun kerrankin kuvat onnistuu ja jaksaa muokkailla niitä. Tykkään!


Tottakai oli pakko ottaa Piggymainen kuva, vaikka en kauheasti pidäkään suoraan edestäpäin otetuista kasvokuvista, tuntuu että näytän jotenkin ihan muulilta. :D
En tiedä myöskään onko se hiukset vai meikki, mutta mulla tuli tästä kuvasta myös mieleen Darth Maul!

Äitini sanoi että muistutan haisunäätää, no, ainakin on aika helvetin badass haisunäätä.


Kaikista parasta on aamulla herätä näihin tunnelmiin. Tai no parasta ja parasta, jos saa sydänkohtauksen ja on niin onnellinen että sydän hajoaa kappaleiksi.
Jokainen joka on blogia seurannut pidempään, jokainen joka tietää mut ja kuinka paljon tästä tyypistä tykkään ( näin suht normaalisti ja lyhyesti sanottuna ), tietää kuinka helvetin paljon tämmöinen järkyttää ja lämmittää mun mustaa sydäntäni. Mut hei, ainakin nää on onnen kyyneliä!

Myönnettäköön että Piggyn sanavalinnat on hiaman kyseenalaiset kuvatekstissä, mutta sekös nyt minua haittaisi.
Mua ei yhtään haittaisi olla esim. Rouva Haisunäätä!


Kaikista nautinnollisinta on tosin se, kun saa rapsuttaa meikkiä ilman että tarvii pelätä että nyt se menee pilalle - koska se saa mennä pilalle kun puuduttava poseeraminen on ohi!
Mulla oli kyllä niin hauskaa tämän meikin kanssa, naureskelin vaikka kuinka monet kerrat peiliin katsoessa. Ja näytin super kuumalta, hah hah.

On se Piggy D vaan niin paras. Piste. Tästä asiasta ei keskustella, tässä asiassa ei ole vastaväitteitä.

perjantai 28. elokuuta 2015

Who is this irresistible creature who has an insatiable love for the Dead?

Halusin jotain spesiaalia Rob Zombien keikalle Wackenia varten ja päädyin lopulta aika perinteiseen luuranko-maskiin.
Monilla kiertueilla Zombie ja bändin jäsenet ovat käyttäneet ensimmäisen / ensimmäisten biisien ajan tämmöistä luuranko-huivia, josta sainkin inspiraationi! Nykyään näitä huiveja käyttää lähinnä crew-jäsenet, eikä bändin jäsenet niinkään. Heillä on enemmän omaa persoonaa / hahmoa korostava maski tai sitten ei ollenkaan. Mitäpä sillä väliä, voisin silti sulautua joukkoon!

Mun piti ensin hommata sellainen huivi, koska se suojaisi samalla pölyltä ja olisi noin muutenkin helpompi vaihtoehto kuin maskin maalaaminen, mutta eipä sitä tietenkään löytynyt mistään, niin ei auttanut muu kuin laittaa siveltimet heilumaan. Etin netistä pari inspiraatio-kuvaa, että osasin tehdä kuvion. En halunnut mitään turhan vaikeaa mallia vaan suht yksinkertaisen, mistä ymmärtäisin idean. Löysin pari, tallensin ne, ja aloin töihin.
Onneksi olin ajoissa asian suhteen, 1,5 päivää ennen lähtöä heh.



Ennen yllä olevian kuvien tulosta tuli näytettyä hieman erilaiselta :


Tämä on siis ihan ensimmäinen kokeilu moista maskia ja kasvoväreillä. Mun kasvovärit, tai no pikemminkin kasvomaalit, oli jotain ihan nobody merkkisiä ja eivät sopineet mun iholle yhtään niin kuin yllä olevasta kuvasta saattaa nähdä.

Nämä maalimaiset värit saivat mun ongelmaihon näyttämään ihan järkyttävältä, maali ei levittynyt lainkaan niin kuin halusin vaan alkoi 'kuoriutumaan'. Koitin ohentaa sitä vedellä, sama lopputulos. Ajattelin että no ehkä se ei ole niin paha, kokeilen edes noita hampukoita tehdä siihen, jos se vaikka korjaantuis kun maalaisi mustalla päälle. Musta väri oli paremmin levittyvää ja mukavamman tuntuista kuin valkoinen, mutta oli se vaan niin karun näköistä että turhauduin, päätin tehdä koko helahoidon luomiväreillä ja pestä nykyisen räpellyksen pois.
Ennen pois pesua kokeilin erilaisilla pensseleillä maalata naamaa jne. että saisi vähän tuntumaa miten tehdä mutta järkyttävän pohjan ansiosta siitä ei oikein ottanut opikseen.

Pesin naaman ja aloitin uudestaan.



Tadaa!

Levitin ensin meikkivoiteen normaalisti naamalle ja puuterin siihen päälle. Lisäsin puuteria enemmän tulevaan huivin kohtaan, yritin saada siitä mahdollisimman valkoisen että se erottuisi ihon väristä edes jotenkin haha.

Multa on hajonnut mun Sugarpillin valkoinen luomiväri ja MUFEn musta luomiväri, tiesin että niiden pigmentit riittäisi tähän joten otin ne vaan reilusti käyttöön. Ne on jo rikki valmiiksi ja jos tää menisi ihan pieleen eli ne menisi ihan 'hukkaan' niin ei siinä paljon menettäisi.

Hahmottelin pensselillä ja valkoisella luomivärillä maskin muodon, jonka jälkeen aloin lätkimään raivolla luomiväriä naamaan. Pelkäsin että pohja tulee olemaan yhtä spitaalinen kuin kasvomaalilla, mutta siitä tulikin onnistunut! Huh, ensimmäinen pelko ja ongelma ratkaistu. Kyllähän siihen aikaa meni rutkasti, mutta en aikonut luovuttaa. Kun olin saanut maalattua naaman ja kaulan valkoiseksi, oli aika siirtyä leikkimään mustalla.




Näissä kuvissa itseasiassa toi nenän musta kohta on tehty sillä kasvomaalilla ja hetken jo mietin että kokeilisinko sillä mustalla muuallekin, onneksi en, en usko että se olisi toiminut haluamallani tavalla luomivärin kanssa.
Halusin nimenomaan todella hyvin haalistuvan, 'blendautuvan', lopputuloksen. En halunnut mitään sen suorempia ja töksähtävämpiä rajoja muualle kuin huivin reunoille reunoiksi.

Otin vähän vapauksia ja lopulta tein maskin kahden kuvan perusteella ja tein ton mustan poski-jutun omien kasvojen ja poskien perusteella. En nyt tiedä mitään virallisia nimiä noille kohdille mutta omien kasvojen piirteiden pohjalta loin noi kuviot naamalle, meni vähän päin honkia jos vertaa siihen mallikuvaan mutta ei se ole niin justiinsa.

Musta noi hampaat oli ehdottomasti vaikein tehdä! Piirsin kohdat ensin naamaan normaalisti, niitä tuli varmaan ihan liikaakin mutta whatever, sitten rupesin pohtimaan että millä ihmeellä mä saan niistä jonkun muun kuin leegojen näköiset neliöt. :D
Harjoittelin sitten tovin niitä mun käteen, että miten häivyttäisin ja muotoilisin niitä ja aloin rohkeasti piirtämään naamaan. Välillä meni joku enemmän tai vähemmän pieleen, ja koska naamaa ei voi kumittaa niin kuin paperia, niin keksin vain jotain random hätäratkaisuja pelastamaan.



Lopulta sain ne hampaatkin valmiiksi ja näyttämään jotenkin hyviltä että miellytti itseänikin. Sitten siirryin viimeistelemään maskin, tummensin häivytettäviä kohtia ja rohkeasti blendasin niitä vähän rankemmalla kädellä.
Mua ärsytti toi huivi-osuus kaulassa kun se oli niin valju niin varjostin sitä vähän ja tein tollaisia lohkeiluja sinne tänne ja lopulta kasvoille myös, muuten se näytti vähän hassulta jos niitä oli vain kaulassa.

Sitten tein elämää nopeamman silmämeikin ja kulmat, koska halusin tottakai ottaa luomuksesta kuvia. Lisäsin glitteriä silmämeikkiin ja maskiin myös! Halusin korostaa sillä tiettyjä osioita, joten heitin sitä nenään, huulen yläpuolelle ja leukaan että poskipäille.
Eikö se contouring ja highlight ole nyt kovassa huudossa?! Miksi maskinaisen pitäisi niistä luopua - ei miksikään.

Sitten vain likaiset hiukset piiloon koppalakilla ja ottamaan kuvia. En jaksanut laittaa ripsiväriä tai irtoripsiä, vaihtaa mun likaista meikissä olevaa paitaa, joten siksi nää on vähän blaah mutta ei anneta sen häiritä.



Joo, en voi olla koskaan pelleilemättä. Hähää!

Vaikka itse sanonkin, niin musta tosta maskista tuli tosi siisti! :)
Ja paljon hienompi kuin osasin odottaa. Eihän se täydellistä ole nähnytkään, mutta ihan jees ottaen huomioon että tää oli mun eka kerta ikinä kun tein tollasta mun naamaan. Okei toinen, jos toi ihan eka kasvomaali-räpellys mikä nähtiin kirjoituksen alussa lasketaan.
Ainut miinus on se että tämän kanssa näyttää hampaat tosi keltaisilta, varsinkaan kun ne ei ole valkoisimmasta päästä. :D

Ai niin ja koska multa löytyy ainoastaan poskipuna, puuteri ja yksi smokey eye-meikkisivellin, niin tein koko maskin mun maalaukseen tarkotetuilla siveltimillä! Pitää ehkä ostaa niitä lisää, ei oo kiva maalata tauluja ja naamaa samoilla pensseleillä. Mutta ehdottomasti super hyviä ne oli tähän tarkoitukseen, tarpeeksi tarkkoja että sai tehtyä mitä halusi.
Haluaisin löytää hyviä kasvomaaleja, koska musta tää on ihan super kivaa luoda kaikkia juttuja tällee! Oon kuullut Kryolan merkkisistä kasvomaaleista paljon hyvää, saa ehdotella jos tulee jotain hyviä värejä mieleen.

Multa muutenkin väistyi suurin osa paineista kun ajattelin  ettei tää ole meikkausta, vaan maalaamista. Ainut vaan että maalaan omaa naamaani, enkä paperia. Sit annoin vaan mennä, kuuntelin Rob Zombieta ja mietin miltä tuntuisi pussailla Piggy D.:n kanssa! Ja lopputulosta katselette parhaillaan! :D



Translation ;

I wanted to do something special for Rob Zombie's Wacken gig.
I was supposed to do this look by a scarf but when I didn't find a scarf I had to paint it by myself. Lol!

Rob Zombie's band members have used this kind of scarfs on stage so I knew I want one for me too, even though they don't use them anymore. Specially Piggy D. and John 5 have their own special and unique masks nowadays which mean no time for this kind of zombie-scarf hehe. Crew members use these still, but whatever, I could be part of the crew too!

I tried to use face paint first, but it didn't work out at all with my skin. So I decided to use eyeshadows! I used white Sugarpill and black MUFE eyeshadows. I ''painted'' it to my face with brushes which are actually meant for painting paper etc. Whoops! Those still worked well for this!

I'm pretty happy for the final result. :)
I know it's not perfect and there's long way to go before it's perfect, but this was my very first time when I ever paint something like that for my face ... so then it's quite ok I think.
Need to practice it more as it took quite long time to do it and I hope I can find some better face paints, which will work well and are easy to blend together.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Take that knife from your back, forget about the fact that you're fucked in Vain.

Mua ahdistaa. : (
Ja ihan suunnattomasti ahdistaakin. Ilmeisesti oon sen verta tehokkaasti näytellyt keskisormea mun päässä kaikuville äänille siitä, kuinka lihava ja selluliittinen läskikasa olen. Joten, oon alkanut stressaamaan mun naamasta. : D


Mikä ahdistaa?
Mulla on aina ollut tosi herkkä iho, ja tosi äkkiä puhkesi finnit/mustapäät/yms. kun siihen ikään tultiin. Kun siitä kiusataan se reilut viisi vuotta, niin kenenkään tuskin tarvitsee ihmetellä miksi aihe on arka tai miksi se ahdistaa silloin tällöin niin paljon. Musta vain tuntuu että mun iho on kamala ja olen ihan älyttömän ruma, eikä mikään voi tätä naamaa pelastaa.
Mulla on aina ollut isot ihohuokoset ja paljon mustapäitä, enkä ole käynyt kosmetologilla ties kuinka moneen vuosisataan. Ehehehee. Mutta ei siinä vielä kaikki, vaan mun iho on muutenkin ihan toivoton tapaus : se on kuiva kuin aavikko vaikka siihen voitelisi jääkaapista margariinia ( kielikuva kuulosti niin hienolta että oli pakko se kirjoittaa, en ole sitä oikeasti (vielä) kokeillut! ) ja punoittaa todella helposti. Aina saa pelätä tulisempia ruokia syödessä, koska ihottuma pamahtaa naamaan. Joku saattaa muistaa, että olen aiemminkin puhunut erittäin ärsyttävästä ihottumasta jota tulee kasvoihin - etenkin suun ympäristöön. Ennen luulin sen tulevan vain auringosta, mutta sitä saattaa ilmestyä ihan puun takaakin välillä, useimmiten se johtuu kuitenkin jostain ruuasta - mitä tulisempaa, erikoisempaa tai ruokaa jota en tavallisesti syö, niin johan naama kukkii kuin kesäinen niitty.

Tämän lisäksi oon jotenkin täysin stressaantunut mun rypyistä silmien ympärillä, tummista silmänalusista sekä silmäpusseista. Monet on sanoneet mulle, että hei noi rypyt on ihan ns. normaalit eivätkä mitenkään epätavalliset ja silmäpussit nyt kuuluu jokaisella ihmisellä olla. Siis nyt tarkoitan sitä häiritsevää osaa, joka jokaisella on, kun silmän alaosa luo sellaisen 'pussin' silmän alle. En sitten tiedä onko mun silmät niin jäätävän pallot vai miksi ne näkyy niin massiivisesti.
Okei, pakko myöntää että noi silmärypyistä ja pusseista raivoominen on ehkä vähän turhanpäiväistä, mutta silmänaluset on karu totuus. Oon katsonut vanhoja kuvia itsestäni ( etenkin muokkaamattomia :D ) ja eihän niissä noin pahaa ilmiötä ole lainkaan. Tosin tämä ei nyt varsinaisesti ihme ole, en ole viimeiseen vuoteen nukkunut kunnolla tai tarpeeksi.
Sen lisäksi noi silmäluomet ... On ilmeisesti joku sukuvika, mutta tosi monella meistä on raskaat luomet. Oon tiedostanut asian pitään mutta jotenkin nyt se on iskenyt tosi pahasti tajuntaan. Suoraan sanottuna vituttaa edes ajatus meikkaamisesta, kun eihän siitä kuitenkaan mitään tule. Rajaukset menee kovin helposti päin sitä itseään, näyttää siltä kun koko maailma pönöttäisi hartioiden sijaan silmäluomilla jne. Ei kiinnosta meikata, tuntuu ettei enää osaa edes meikata. Ärsyttävää ja ahdistavaa, useimmiten on ihan kiva fiilis kunnes katsoo peiliin ja näkee noi luomet. Jotenkin ne saa myös näyttämään alakuloisemmalta ja väneemmältä, mitä todellisuudessa on.


Mikä sitten avuksi?
Varmaan pitäisi lyödä ensin päätä pari( kymmentä ) kertaa seinään, että moiset typerät ajatukset lähtisi pois päästä. : D
Kyllä mä tiedän jossain syvällä sisimmässäni, että ei tää nyt haudan vakavaa ole. Joo joo maailmassa on monia muitakin kamalia asioita mutta samoja asioita joskus päässään pyöritellyt varmasti ymmärtää olla paisuttelematta tätä sentään niin isoihin mittakaavoihin. Mutta ymmärtää senkin kun tämmöiset asiat vaivaa.
Kävin viime kuussa lääkärillä, juteltiin sitten allergioista ja siinä sitten aloin tästä ihostanikin paasaamaan. Hän totesi, että ihan aluksi kannattaa tehdä allergia-testit, siis ihan vaan näiden mun allergioiden takia. Niitä kuulemma pitäisi tehdä 10 vuoden välein ( joo, mä en ole kertaakaan tehnyt sen jälkeen kun ne mulla todettiin alle koulu-ikäisenä hups : D ), nyt ne olisi erittäin tärkeää tehdä kun on allergia pahentunut ja näköjään ruoat/hajusteet/rasvat/meikit/yms. aiheuttaa ärsytystä tai ihottumia. Hän myös ehdotti että menisin ihotautilääkärille. Nyt sitten en vaan tiedä menisinkö ensin ihotautilääkärille vai kosmetologille?
Sitten pitäisi vielä opetella olla stressaamatta ja nukkumaan. Jos ja kun se stressi-kivi putoaa sydämeltä, niin yllättävän nopeaa siinä on uusi kivi mollukka - jos ei muuten niin stressaa siitä ettei ole mitään stressattavaa! : D Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä yrittää, joten tästä lähtien pitääkin koittaa laittaa kone ajoissa kiinni tai lopetella suunnittelut/piirtämiset/yms. illalla ajoissa, ottaa kirja käteen jotta vähän rauhottuu ja nukahtaa. Ja yrittää olla lukematta koko kirjaa kerralla, mulla on vähä paha tapa tarinaan lumoutuessa kahmia kerralla liikaa kirjasta, yhtäkkiä sitten huomaa että jaahas kello on kaksi yöllä ja mun piti mennä aikaisin nukkumaan. Vaikeinta on kyllä iltavuorot, oon viikolla noin klo 23 aikoihin kotona, ja pe/la klo 24 aikoihin kotona. Kello 22 olisi se ideaalein aika mulle mennä nukkumaan ... oon aina ajatellut että oon yöihminen ja pärjään vähillä unilla. No, oon joutunut toteamaan että saatan olla yöihminen mutta en todellakaan pärjää vähillä yöunilla tai olen hirmuisempi kuin Smaug.
Mun pitäisi myös satsata kunnon meikkivoiteeseen. Nyt saa vääntää miljoonaa purkkia naamaan eikä silti iho näytä hyvältä mitenkään. Kävin joskus viime vuoden lopulla Make-Up For Everillä ilmaisessa pikameikissä, kun sattu matkan varrelle Kalliossa. Siis voi jessus mitkä kulmat se meikkaaja mulle teki ( lue = kamalat! ) mutta iho mikä niillä tuotteilla luotiin ... siis WOU. Meikkaaja laittoi valehtelematta jonkun herneen kokoisen määrän meikkivoidetta mun naamaan, vähän peitevoidetta sinne tänne ja siinä se. Meikkivoiteeseen tosin sekoitti valkoista väriä ( ? ), kun se ei ollut ihan mun ihon sävyinen ... anyway, pointti oli se että se laittoi mun naamaan varmaan 1/3 osa määrän tököttiä siitä mitä mä itse laitan, ja näytin valehtelematta paremmalta kuin ikinä. Mun iho ei ollut sileä tai huokoset super piilossa, mutta ai että se näytti hyvältä. Kun tulin kotiin kaupungista, niin mun äitikin kehui ihoa ja sanoi että näyttää paremmalta kuin koskaan. Luonnolliselta, eikä liian luonnottoman maskimaiselta. Näyttää siltä että en oo yrittänyt piilottaa jokaista näppyä vaan hyväksynyt tosi asiat ja ehostanut vain. : D
Ainut asiahan mikä tässä kinnaa vastaan on tottakai, kuinkas muutenkaan, se hinta. Saan helposti uppoamaan MUFE:n meikkivoiteeseen, peiteväriin sekä siihen epämääräiseen valkoiseen aineeseen 100€. Mutta onko se loppujen lopuksi kuitenkin pieni hinta siitä, että tuntee olonsa itsevarmaksi ja nätiksi? Sekä noiden olettaisi kestävän kauan kun ei tosiaan koko tuubia kerralla naamaan maalattu. Mun ystävä suositteli myös tutustumaan MAC:n samantapaiseen meikkivoiteeseen, taidan pyytää testerit molemmista ja ostaa jomman kumman. Mun iho on mulle niin arka paikka, että jos siellä onkin olemassa meikkivoide joka naamassa ei näytä vahanukelta ( ja kaikki 'virheet' näkyy silti ) niin ehkä se vain pitäisi ostaa.
Oon käyttäny tota Lumenea niiiiiiin pitkään, en oo ikinä uskaltanut kokeilla muita ( etenkään kalliita ) juuri hinnan takia. Eihän niistä voi koskaan tietää ... tietty voisi tajuta pyytää näytteen. Nyt kyllä avautui kokonaan uusi maailma, joskus se laatu näemmä maksaa!


Jonkun mielestä voi olla säälittävää vatvoa tämmösiä asioita ja laittaa samaan postaukseen muokattuja kuvia itsestään. Kyllähän noista näkee ettei mun iho ole sileä kuin vauvan berbera ja toisekseen, en oo koskaan osannut käyttää mitään muokkaus-toimintoa jolla saisi finnejä poistettuja naamasta kuten kuulemma osa tekee. Joten periaatteessa en huijaa ihan hirveästi. Enhän? : D
Eka kuva on vaan musta kuvana kaunis, kaikki kiitokset Instagramin filttereiden suuntaan! Ei juu lasita silmät yhtään 30 tunnin lentojen jälkeen ... ei.
Ei mulla vaan olisi pokkaa laittaa tähän postaukseen kuvia siitä miltä naama just nyt näyttää, varmaan suurin osa käskis pistää maskin naamaan ja olla ottamatta sitä koskaan pois. Mulle ei oo ollut muutamaan vuoteen sen kummallisempi asia olla ilman meikkiä, siis mua on lähinnä häirinnyt se että näytän alienilta kun ei ole kulmakarvoja, mutta ihon suhteen olen ollut sinut. Ja se on ollut silloinkin samanlainen kuin nyt. En sitten tiedä mikä nyt sitten on. : ( Toivottavasti tämä menee pian pois!


Onko vastaavanlaisia kokemuksia/fiiliksiä/ongelmia muilla?
Olisi kiva kuulla, ja etenkin se miten tilanne on parantunut. :)