perjantai 27. helmikuuta 2015

You'll get a day in this life before I kill your fucking light

Mulla on ollut viime aikoina todella kivat fiilikset! Tai lähinnä toi onnistunut Slipknot-reissu teki kirjaimellisesti kutaa sekä H.E.A.T.in mahtava, iloinen keikka pisti myrtyneimmänkin ihmisen suupielet pakostakin kohti taivasta.
Kunnes ... sitä rupesi tulemaan paskaa ovista ja ikkunoista sisään. On se kyllä jännä miten toiset ihmiset onnistuu mm. aina pilaamaan päivät ja fiilikset, vaikka kuinka yrittäisi pysyä positiivisena. Onko ihmisillä joku tutka, jolla ne näkee kellä menee hyvin ja sitten sen perusteella purkaa oman pahan olonsa muihin?
Se että on yliherkkä, kärsii ahdistuksesta ja masennuksesta, on tosi raskasta ja kun sitä lopulta on joten kuten ok olo niin kyllä se pistää "pikkasen" ärsyttämään että joku Maija Mehiläinen tulee ja pilaa päivän keinolla millä hyvänsä. :D
Mä en ole ikinä tajunnut ihmisiä jotka purkaa pahan olonsa muihin. Kyllähän nyt niistä voi ystäville ja terapeuteille yms. puhua niin kuin normaalit ihmiset, mutta että huutaa pää punaisena solvauksia viattomalle ihmiselle?

Tässä on ollut tapaus per päivä mutta otetaan esimerkiksi vaikka se kun Goottikirppiksellä jouduin kunnon joukkolynkkauksen kohteeksi, olenhan sentään hirrrrrrveä huijari ja työttömien syrjijä. Vai ettekö tosiaan tienneet, että sen lisäksi että vain työttömät huijaavat nettikirppiksellä, he ovat syyllisiä myös ; tämän hetkiseen surkeaan taloustilanteeseen, 1. ja 2. maailmansotaan, Ukrainan kriisiin, siihen miksei Marsista löydy enää elämää ( joivat saatana melkein kaiken vedenkin! ), siihen että One Direction joutui perumaan toisen kesän keikkansa, siihen että siskoni uusi koira Elma pissaa mm. koko ajan. Olikohan vielä jotain muuta?

Kun nyt valittamisen makuun päästiin, niin joku saattanee muistaa kun muutama postaus takaperin kerroin iho-ongelmistani sekä sen aiheuttamista peloista / ahdistuksesta. Jos et, niin postaukseen pääset tästä!
Siinä kerroin myös siitä, kun kävin muuan professionäääl meikki-liikkeessä pikameikissä. Jossa meikkaajalle, kuten 99% kaikille muille meikki-artisteille kenen käsittelyssä olen ollut, tuli vastaan suuri seinä kulmakarvojeni suhteen. Tai siis kulmakarvattomuuteni ... Ehkä se johtuu siitä, että olen tutustunut alternative-tyyliin vuosia sitten, äidilläni on pigmentoidut kulmakarvat tai siihen, että olen piirtänyt omat kulmakarvani vuodesta 2007 asti, että en voi käsittää miten ne voi olla niin suuri ongelma kenellekkään. Eikö luovuus ja piirrustustaito ole kovassa huudossa tälläkin alalla? Eihän ihmiselläkään ole kulmakarvoja, kun sitä paperille piirtää, ennen kuin ne piirtää?


Tässäpä tulos. Varmasti se tyttö on lahjakas artisti jne, mutta en mä kyllä näitä ihan ymmärrä. Tai sitten mulle on juurtunut liian syvälle Jeffree Star-tyyliset draq-kulmakarvat.


Tähän nyt varmaan sopisi hyvin se meme että "miten meni noin niinku omasta mielestä?" :D

Loppujen lopuksi, palatakseni noihin ihmisiin jotka pilaa päivän kuin päivän ... huom! YRITTÄÄ PILATA.
En jaksa itse kantaa tollasista kaunaa ja yritän olla ajattelematta niitä sen enempää / ottaa niistä itseeni. Sille nyt ei vaan voi yksinkertaisesti mitään jos jollain ei ole elämää tai aivoja tallella.

P.s. Vaikka en kovin aina olekaan päätä pahkaa rakastunut omaan peilikuvaani / ulkomuotooni, niin osaan kuitenkin ottaa rennosti ja nauraa itselleni. Suosittelen mm. kaikille muillekin.
Että tässä sitä bloggaajan timantin hohtoista arkea parhaimmillaan! Silmien alta löytyy ainakin melkein aidot Louis Vuitton bagsit. Kulmista Burberryn maailmankuulun ruutukuosin sävyä #ripuli.

torstai 19. helmikuuta 2015

And now I'm here to tell you that you're just a Heartbreaker with a heart of Stone

Huh, olipas aikamoinen viime viikko! Oon jossain syväjäässä ja koomassa edelleenkin, naamallani virne joka ei varmaan koskaan lähde pois mutta päätin silti tulla äkkiä vinkkaamaan yhden meno-vinkin kaikille Tampereella asuville että myös kaikille rock-musiikin ystäville!

Olin eilen keskiviikkona katsomassa ruotsalaista H.E.A.T. yhtyettä Tavastialla ja voi morjens mikä keikka!!! Siis ihan tajutonta tykistystä sellaiset 1,5 tuntia! H.E.A.T. esiintyy Tampereella lauantaina 21.2. ( jos muistan oikein hehee ) ja kaikki kynnelle kykenevät sinne! Itse en pääse paikalle koska on töitä, yhyy.
Väittäisin että tässä on bändi joka on yksi maailman parhaimmista live-bändeistä, pesee jopa maanmiehensä Hardcore Superstarin ihan 6-1! :D


Laitan lisää keikka-kuvia niin instagramiin -> @sinnavonsuicide että ROCKHOLIC blogiin heti kunhan tästä vähän rauhoitun, enkä juokse pää kolmantena jalkana paikasta a paikkaan c paikan b kautta. Plus meillä ( okei mun siskolla! ) on uusi koira-vauva joten koitan olla paijaamatta sitä koko aikaa, niin ehdin tännekin jotain murisemaan. On kaikkea jännittävää kerrottavaa!


P.s. Olen edelleenkin sitä mieltä että VIP ja Early Entry yms. jutut on ihan perseestä, siksipä näytän niiden keksijöille ja ostajille elämää suurempaa keskaria koska kuka niitä oikeasti tarvii ;


Muahahahah. Okei en tosin kestä. Koska äääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääääää.

torstai 12. helmikuuta 2015

Hobbit Fan Contest ; Day 1, Part 2 - The Hobbit plane and Rotorua

Lähdettiin hotellilta takaisin Aucklandin lentokentälle jossa meitä odotti yksi Air New Zealandin virallisista Hobitti-koneista! Eli koneista joissa on Hobitti aiheisia kuvia 'painettuna'. Niitä on niin laajarungoissa = isot matkustajakoneet että kapearunkoisissa koneissa = lentävät yleensä maan sisäisiä matkoja tai lyhyita matkoja lähellä oleviin maihin. Tämähän oli varsin kiinnostavaa, kun omasta työkokemuksesta tiedän että lentokentälle ei todellakaan pääse kuka vaan tai mitenkään helposti. Ei siis ihme että tietomme tarkastettiin hyvin tarkasti!


From hotel we left back to Auckland airport where were waiting for us one special airplane by Air New Zealand. Air New Zealand have few Hobbit-themed airplanes and we got a chance to see one of them up close!
It was very interesting to go to the airport as a guest, as I know from my previous job that it's very, very specific who are allowed to work and hang around at the airport.


Porteilla, ennen pääsyä lentokentälle, meidän bussimme pysäytettiin ja pommi- että huumekoirat tarkistivat bussit. Tai no, lähinnä matkalaukut. Vaikka tiedän ettei itsellä ole mitään, niin oon aina ihan hermona noissa tilanteissa, koska sitä ei ikinä voi olla 100% varma ettei joku ole tunkenut jotain laukkuusi, vaikka kuinka koittaisi vahtia.
Tovi siinä tutkiessa meni ennen kuin pääsimme lähtemään eteenpäin. Meillä oli keltaisessa nauhassa roikkuvat screening-passit, jotka piti olla kaulassa koko ajan, joka päivä. Näin tiedettäisiin ketkä kuuluisivat mihinkin ryhmään ja ylipäätään olisi osa Hobbit Fan Contest-matkalaisia. Näiden lisäksi saimme toiset passit lentokenttää varten, eli kulkuluvat kentälle, jotka tarkistettiin myös sekä otettiin pois kun lähdimme pois koneen luota. Höh, olisin halunnut sen muistoksi! :D
No mutta, takaisin asiaan. Mitä lähemmäs kohdetta pääsimme, sitä enemmän alkoi selvitä mikä Hobitti koneista meitä odotti!


At the gate, before we got in to the airport, our busses needed to stop so bomb-dogs and police can check out our suitcases for sure, that there's nothing dangerous.
They keep searching of us for a while but pretty soon we continue our way to the plane. We had our Hobbit Fan Contest-screening passes which we needed to keep with us everyday but we had also different passes for airport, because no one just can't go there without a permission.
When we got closer to the plane, we finally saw which one we gonna see! It wasn't the one with Smaug but it was for sure as cool as that!







Kyseessä oli Air New Zealandin suuri matkustajakone, 73 metriä pitkä Boeing 777-300! Siihen painettu Hobitti-kuva on maailman suurin kuva, mitä on koskaan lentokoneeseen 'painettu'. Emme päässeet lentokoneeseen sisälle, se oli aika nopea pysähdys, mutta saimme tarkastella ja ottaa siitä kuvia todella läheltä. Yksityiskohdat oli kyllä ihan mielettömät ja kone itsessään ihan super upea, tottakai!
Pääosin meistä otettiin kuvia ja videoita mediaa varten. Niin Air New Zealandin johtajan, Tourism New Zealandin että Air New Zealandin muutaman henkilökunnan jäsenen kanssa. Jotka olivat pukeutuneet haltijoiksi, kuinka siistiä hei?! Me otettiin Melun kanssa niiden kanssa kuva akkreditoinnissa, mutta sitä ei löydy mistään. :/ Saatatte bongata myös tuttuja naamoja, eli mm. minut, kuvasta jos oikein siristätte silmiä ja etsitte kunnolla!


It was Air New Zealand's big airplane, 73 meters long Boeing 777-300. Featuring the world's largest graphic to have been applied to an aircraft. So damn cool and pretty!
We didn't get in to the airplane and it was quite quick stop after all. Mostly we just took photos for media with the plane and with staff from Tourism New Zealand and Air New Zealand.




Mediaa varten otettujen kuvien ja videoiden jälkeen meillä oli hetkä ottaa omia kuvia ja ihastella konetta. Ai että se oli upea! Haluan matkustaa tuolla koneella vielä joka päivä, oijoi.


After we were ready with the press photos and videos for media we had some time to take photos of ourselves with the plane. It is so beautiful and full of details! We didn't travel with that one but I would love to at some day.


Hetken päästä piti ruveta tekemään lähtöä, koska seikkailumme alkaisi virallisesti sitten. Porukkaa hälveni, niin päästiin ottamaan kunnon poseerauskuvat koneen kanssa. Oltiin vähän innoissamme. :D Oli ihan super siistiä!


Pretty soon we had to leave from the airport, because our adventure would officially started. People went back to busses quite quickly so we had a chance to take photos of just us with the plane. SO COOL!






Palattiin lopulta bussiimme, jonka jälkeen istahdettiin paikoillemme. Tunnelma oli ihan mahtava! Kaikki oli tosi onnellisia, jännittyneitä ja malttamattomia kuulemaan sen virallisen seikkailun aloituksen. Jokaisessa bussissa oli edessä pienet tv-ruudut, joilta kuulemma tulisimme näkemään joka päivä uudet video-viestit. Keneltä? Meillähän oli jo ohjaajat? Keltäs muultakaan kuin itse Sir Peter Jacksonilta!!!!! Anteeksi, yleensä vihaan ihmisiä jotka unohtuu painamaan eri merkkejä sata vuotta mutta nyt oli pakko itsekin. Eli joo, joka päivä saatiin uudet video-viestit Peter Jacksonilta!! Kaikki rupesi bussissa vaan hurraamaan ja itkemään, niin kuin että nyt tää juttu ihan oikeesti tapahtuu. Tää on totisinta totta, ja Peter Jackson tossa paasaa meidät tervetulleeksi kotimaahansa Uuteen-Seelantiin. Se oli niin absurdia mutta ihan totisinta totta!


When everyone got back to busses, we had so nice and happy atmosphere! Everyone were so excited and happy and we all knew this trip would be super awesome.
We were super curious to hear more about our next stop, though our amazing guides didn't tell us that. It was Sir Peter Jackson himself!!!!!!! He told us everyday about our next adventure buy video greeting, it was such a nice surprise. Everyone just cheered, cried and screamed!! Like this is getting very real now. We are here, at the most awesome trip ever. Peter Jackson hosting it with the amazing crew from Air New Zealand and Tourism New Zealand. This is how I like it.




Meille selvisi, että seuraavaksi matkamme jatkuisi Rotorualle, joka on Tourism New Zealandin 'synnyinpaikka'. Siellä ensin menisimme hotelleihin, jossa viettäisimme seuraavat kaksi yötä, viemään tavarat sekä pikaiselle hengähdys hetkelle. Matka Rotorualle kesti kolme tuntia, ensin olin ihan varma että nukahdan bussiin kun olin todella väsynyt mutta mitä vielä! Kun katsoi ulos ikkunoista niin ei yksinkertaisesti pystynyt nukkumaan, koska näkymät oli ihan sanoinkuvaamattoman upeat. Se oli ihan oikeasti Keski-Maa!!
Nyt saatte ihailla Uuden-Seelannin luontoa. Voi että se on kaunista, vielä kauniimpaa livenä.


Our next stop would be Rotorua, which is the birthplace of Tourism New Zealand. First we went to our hotels, to leave our suitcases and have a quick refresh.
Travel from Auckland to Rotorua took about three hours, first I was so sure I am going to fall asleep as I was so tired but when I check out from the bus window, I couldn't sleep at all. I needed to watch that flawless nature! Like a real Middle-Earth, so beautiful!







Todella skarpin näköistä porukkaa liikenteessä. :D
Sää oli vähän pilvinen ja sateinen Aucklandissa, mutta mitä lähemmäs Rotoruaa pääsimme, sitä enemmän sää alkoi selkeämään. Nyt on pakko sanoa, että näitä kuvia ei ole melkein lainkaan muokattua - lisäsin syvyyttä kaksi astetta ja siinä se. Eli siellä on ihan oikeasti tollasta. Alan kohta itkemään, toi luonto on niin kaunista!


Haha we look so fresh. :P
It was a bit cloudy and rainy in Auckland but when we got to Rotorua there were sunny and warm weather. Nature look even more beautiful in sunlight!




Yllä oleva kuva on yksi mun suosikki kuvista koko reissusta. Se on todella kaunis, se kuvaa hyvin Tolkienin luomaa maailmaa sekä ajatusmaailmaa, ja sopii mun mielestä erittäin hyvin mun yhteen suosikki Tolkien runoon, laitan tähän pätkän siitä ;


That photo above is one of my favorite photos from this trip. It's really beautiful and it remind me of the world what Tolkien created, and it remind me of one of my favorite Tolkien poems ;

" The Road goes ever on and on down from the door where it began.
Now far ahead the Road has gone, and I must follow, if I can,
pursuing it with weary feet, until it joins some larger way,
where my paths and errands meet.
And whither then? I cannot say.

Still 'round the corner there may wait a new Road or secret gate;
and though I often have passed them by,
a day will come at last when I shall take the hidden paths that run
West of the Moon, East of the Sun. "





Lopulta saavuimme perille Rotorualle ja meidän hotellille. Se oli ihan järkyttävän upea paikka! Tuntui että leuka ei palaa ikinä takas lattiasta, minne se loksahti paikan nähtyämme. Meillä oli vähän hämminkiä huoneen kanssa, muutamalla voittajalla, mutta lopulta kaikki sai huoneet.
En ole ikinä ollut niin hienossa hotellissa, ja kun avasimme huoneen oven niin jessus! Mikä luksus hotelli! Molemmille isot, pehmeät omat sängyt ja ikkunasta näkö-ala Mt Ngongotaha vuorelle. Kyllä muuten silmä lepäsi ja sydän läpätti minkä kerkesi.
Olikohan siinä joku 15-20min paussi ennen kuin jatkettaisiin matkaa, joten äkkiä pieni freesaus ja mahdollinen vaatteiden vaihto. Turvotti sen verran että vaihdoin vilpoisaan ja löysään BMTH-bändipaitaan sekä mustaan hameeseen ja thermo-sukkiksiin. Noi sukkikset oli suurin virhe ikinä, sinä päivänä opittiin että täkäläisten "täällä on vähän kylmä" ei tarkoita samaa mitä meillä, vaikka niin voisi ehkä kuvitella. Seuraavat pari tuntia paahduin kuin kahvipapu!


Finally we arrived to Rotorua! So beautiful place, like holy shit is this even true?
Also our hotel were super beautiful, I really like old-fashioned houses and this style was a lot like back in the days. We had a nice room with super big and comfy beds! We also had a view from our window to the mountains. Perfect.
We had our quick refresh break, I changed clothes and it was definitely a bad decision to listen locals and put something warmer on me. Like I was burning in my thermostockings in the sun haha!


Hotellilta lähdimme bussilla Te Po, a Mãori experience-kierrokselle.
Kierroksella saimme nähdä ihmeellisyyksiä Uuden-Seelannin luonnosta; muta-altaita, kiwi-lintuja sekä erittäin spesiaalin tervehdyksen Mãori-heimolta, jotka kuuluvat Uuden-Seelannin alkuperäiskansoihin.

Ensin katsastimme muta-altaat yms. luonnon ihmeet, sen jälkeen yli söpön Kiwi-linnun ( nähtiin vain yksi! Mutta parempi se kuin ei mitään! ) jonka jälkeen pieni kierros perinteisen Mãori-kylän läpi, jossa oli historiallisia esineitä ja kuvauksia miten heidän kansansa elää.


From the hotel we left to the Te Po, a Mãori experience.
During that tour we saw in the park lots of great things in nature like geyser / mud pools, Kiwi-birds, and a very special welcome and performance from Mãori tribe.

First we check out mud pools, then Kiwi-birds and after everything a little tour in the park which explain Mãori history and culture.

" Te Whakarewarewa geothermal valley is a special place – home to Te Arawa people for generations. The environment alone is of enormous geological significance, with thermal activity ranging from boiling mud to the world famous 30-metre (100-foot) Pohutu geyser, erupting up to 20 times each day. Hot springs, boiling sulphurous pools, silica terraces and bubbling mud pools are among the natural wonders at Te Whakarewarewa. "











Kierroksen jälkeen ryhmät kokoontuivat yhteen, joista kaksi vapaaehtoista valittiin tervehdys-rituaaliin. Me jäätiin taaemmas seuraamaan sitä, tosin meidän huomion varasti myös Aidan Turner!! Siis mitä helvettiä se täällä tekee? Miksei kukaan ole sen kimpussa? Ehkä siksi että se ei ollutkaan Aidan Turner = Kili, vaan sen joku kadonnut kaksoisveli. No, siitä en tiedä kuinka todennäköistä niiden veljeys on mutta hämmentävän saman näköisiä ovat. Tämä tyyppi, jota kutsukaamme Kikkaraksi, olikin joku median edustaja. Luultiin että se on ihan nobody mutta kun saavuttiin matkalta takaisin kotiin, pistettiin Google laulamaan ja selvisi että se onkin joku brittiläinen julkkis. Jaahas, yllätys sinänsä että se sai pikkarit pyörimään jaloissa kun se oli britti ja wannabe Kili.
Alkoi olemaan tuskallisen kuuma jo muutenkin kuin pelkän auringon takia.


After the tours we all gathered together around the courtyard. Suddenly we saw Aidan Turner!! Wait, what the fuck he would do here?! Well quite soon we noticed it just some Aidan's lost brother haha. They could be twins for real! We thought he would be just some basic media-dude but after the trip we found out he is quite big name in England. Ooops.


Sen jälkeen koko konkkaronkka ahtautui yllä olevaan taloon, jossa meille pidettiin Marae-powhiri = tervetuliais esitys Mãori heimon tapaan. Paljon oli laulua, tanssia ja puolialastomia miehiä. Erityisesti yksi niistä oli harvinaisen upean luuston omaava, ja sitä rupesi taas miettimään että miksen ottanut viuhkaa mukaan.
Lisää Marae-powhiristä näkee postauksen alla olevasta  Real Middle-earth Diaries-videosta, joita Tourism New Zealand julkaisi joka päivä matkastamme sosiaalisessa mediassa.


Wel all went to the house what you can see the photo above, where we got to be a part of Marae-powhiri which was welcome performance by Mãori tribe. This performance included a lot of different kind of ritual, songs, dances and speeches.
More about the marae-powhiri you can see in the Real Middle-earth Diaries video, which is in the end of the post. Tourism New Zealand filmed us and our activities everyday and then released a new diary video every day in social media.


Marae-powhirin jälkeen siirryimme isoon telttaan ruokailemaan. Meille tarjoiltiin perinteinen Mãori-hangi-ateria jonka aikana he esittivät meille myös lauluja ja kertoivat lisää kulttuuristaan. Aterian aikana myös saatiin tietää, että eräällä Team Wizardin jäsenellä, Maneshalla ( Captain Ameriiiiiiica! ) on synttärit ja eiköhän sitä marssittu koko tiimin voimin keskelle telttaa ja sanottu että tässä on synttäri-tyttö. Sitä laulettiin paljon onnea vaan niin englannikki kuin mãoriksi! Ihan huippua!!
Ateria aloitettiin hyvin epämääräisen näköisellä shotilla, joka oli ihan hyvää. Ei mitään muistikuvaa oliko siinä alkoholia, eikä oikein mitään muistikuvaa koko ateriasta noin muutenkaan! :D Me ei juotu yhtään viiniä siellä, vaikka mieli teki, mutta oltiin niin väsyneitä että oli varmaan parin promillen humalassa. Muistetaan kuitenkin se, että meidän pöydässä istui monia eri maalaisia niin yhdessä vaiheessa jokaisen piti kertoa jokin perinteinen ruoka kotimaastaan. Me ei oikein osattu sössöttää mitään tosi spesiaalia, niin kerrottiin että täällä ihmiset poraa talvisin järveen rei'än, ja menee sinne uimaan eli avantoon. Useimmiten suoraa saunasta ja alasti, toiset käy siellä ihan muuten vaan pulikoimassa. Meitä katsottiin kuin seinähulluja! Ihmekös se toisaalta ... :D
Sekä tietenkin Kikkaran Ville Valo-pipo ja kivat, hyvin istuvat mustat farkut. Ja ruoka oli super hyvää ja sitä oli PALJON. Ai että, silmät oli varmaan sydämen muotoiset pelkästään siitä ruuasta.

Jossain vaiheessa lähdin vessaan kesken aterian ja nukahdin sinne vessaan! Hupsista saatana. Heräsin siihen kun kopautin pääni kopin seinään, en mä siellä edes kovin kauaa uinunut koska kaikki oli vielä juhlimassa teltassa. Huh! Jossain vaiheessa ateria loppui ja hoiperreltiin takaisin bussille, josta hotellille nukkumaan.


After marae-powhiri we went to big tent for a feast. It was the traditional hangi dinner where they have used heated rocks etc rare stuff for cooking. It was super duper delicious food!
We didn't drink any alcohol during the dinner but we were so tired that we felt ourselves a bit drunky hehe.
We had lots of people from different countries in our table and we were talking about some traditional stuff from each country, and the faces what people made when we told to them about avanto-uinti was so hilarious! So avanto and avanto-uinti mean in Finland is ; when we have winter, people do holes in the lakes so they can go swim there. Mostly people go first to the sauna, then to avanto to swim and then back to sauna. I haven't tried it yet but I would love to!
I can't remember much more else from the dinner, though I remember this wannabe-Aidan being handsome with his Ville Valo-hat lol.

At some point I went to toilet and fell asleep in there! Hahaha! Luckily I wasn't there for too long, I was just full of food and so tired, who would stay up easily in that point. I got back to the tent and luckily all people still were there and quite soon we got back to our busses and to the hotel to get some sleep.



Vähän hävetti kun kikateltiin siideri pissis-tyyliin kun hoiputtiin bussille, tietenkin Kikkaran piti siinä samaa matkaa kävellä. Meinasi vielä tulla samaan bussiinkin! Kuvattiin hienoa videota itsestämme bussissa mutta ehkäpä jätän sen julkaisematta täällä ... joku vielä luulee että syötiin sitä mutaa tms. hasardia tavaraa, koska siitä sössötyksestä meinaa itsekkään saada selvää! Mutta hauskaa oli, eikös se ole pääasia?

Hotellille palattuamme ei tietenkään maltettu mennä nukkumaan, vaan piti räjäyttää koko matkalaukku huoneen lattialle, paasata mahdollisista sulhas.ehdokkaista, Kikkaran Kilimäisyydestä, tutkia meidän goodiebagin sisältöä, ottaa pönttöselfieitä, yrittää sulkea ikkuna jottei se kamala rikkimäinen tuoksu ( ne muta-altaat lemuaa KAUAS ) leviäisi huoneeseen ... tuloksetta.


It was a bit horrible that we were so drunky, I hope many people didn't noticed it. We also filmed a funny video from ourselves in the bus but I might keep it at myself and not share here lol.

When we got to the hotel we were of course too excited to sleep, so we just check all the photos what we took and what we got in our goodiebags.



Sillä aikaa kun vietimme päivän Te Po-experience kierroksella, oltiin meidän huoneisiin tuotu yllätykset!! Kun saavuttiin takaisin huoneisiin, jokaista odotti pullo Hobittilan olutta!! ÄÄÄÄÄÄÄÄ!! Me ruvettiin vaan kiljumaan. Olihan sitä pakko maistaa, mausta en muista muuta kuin hyvää se oli. Tottakai!


We had a little surprise in our rooms!
When we were at Te Po-experience tour, some people ( must be some hobbits, hehehe) have brought a bottle of Hobbiton ginger beer to out room!! HOW COOL WAS THAT?! We had to taste it, it was quite good. Of course!


Pullon korkkauksen jälkeen oli ihan super väsy mutta oli vaan pakko sekoilla vähän lisää, ei malttanut mennä nukkumaan. Lippikset ei mm. koskaan ole sopineet mulle, eikä näköjään sovi vaikka siinä kuinka huutaisi kissan kokoirin kirjaimin Hobitti ;


We were so tired but couldn't sleep. So we just keep watching photos and trying stuff from our goodiebags. I haven't ever been a huge fan of caps, as I think they don't fit for me, and they obviously don't even there is readin big fat Hobbit-text ;




Osa Team Wizardista tuli pyytämään meitä katsomaan heidän kanssaan katsomaan ensimmäistä Hobitti-elokuvaa, luvattiin miettiä hetki asiaa ja painettiin huoneen numero mieliimme mutta yllätys sinänsä että ei ikinä sinne päädytty vaan nukahdettiin.

Minä nukahdin ennen Melua, ei mitään hajuakaan milloin tai miten, muistan vain selittäneeni asiaa X ja yhtäkkiä heräsinkin aamulla kellon soittoon.


Some people from Team Wizard asked us to come watch Unexpected Journey with them, we promised to think about it but fell asleep before got out from our room! Haha!

I think I fell asleep first, though I have no idea when or how. I just remember I was talking about something, but next time when I opened my eyes it was because the alarm was ringing. Oops.



Siinä osa tavaroista jota saatiin meidän goodiebagissa. :)
Paitoja, sadetakki, lippis, juliste, sukkia, silmälappu, juomapullo, kangaskassi, aito Hobitti-kolikko ; mallia Smaug ( !!!!!!!!!!!!! ), joku kasvonaamio, paljon eri lehtisiä niin Air New Zealandista kuin Mãori-heimosta ( mm. sanakirja, nyt voin opetella mãoria! ), Orcristin ( haltioiden takoma miekka, jonka muuan Thorin Oakenshield löytää peikkojen luolasta ensimmäisessä Hobitti-leffassa! ) muotoinen avaimenperä, Hobitti-kynä jossa "kulta"hippuja, sekä paljon erilaisia snackseja. Pari suklaa patukkaa sekä jotain laku-patukoita, ne oli tosi hyviä, ostin niitä monesti matkan aikana kioskeista. Myös pari pussia erilaisia pähkinä-sekoituksia! Nam nam.
Tuo oranssiruskeakellertävä vihkonen, missä näkyy kartta ja Hobitti-teksti oli meidän mappi jota useimmat ( minä mukaan lukien ) kuljetti joka päivä mukanaan. Sen sisällä oli vihko, jossa oli meidän päiväkohtaiset aktiviteetit aikoineen päivineen sekä sopimukset. Siitä parhaillaan lunttaan juttuja. :D

Sellainen oli ensimmäinen päivä meidän Hobbit Fan Contest-matkalla! Toivottavasti tykkäsitte lukea, lisää tulee pian.
Katso video alla meidän ensimmäisestä päivästä Keski-Maassa, sekä lopussa näkyy vihje siitä mikä meidän seuraavan päivän kohde oli. ;)


Here you can see some of the stuff what we got in our goodiebags. :)
Shirts, raincoat, a cap, poster, socks, a mask, bottle for water etc stuff, a bag, one of those real Hobbit-coins ; we got Smaug ( !!!!!!!!!!!!!! ), some face mask, lots of differents magazines by Air New Zealand and Mãori-tribe, Orcrist ( the sword, which Thorin Oakenshield find in An Unexpected Journey-movie from the troll cave! ) shaped keychain, Hobbit-pen and lots of different snacks ; chocklad, licorice, and different nuts. Sooooo delicious stuff!
That orangeyellowbrown map-book is a book, where were inside our specific time schedule for every days and all contracts. Most of us had it with us everyday so we could check what we gonna do and when.

That was the day one at our Hobbit Fan Contest! Hopefully you enjoyed reading it.
Check out the video down below of our fist day in Middle-Earth, with a hint of where we are going at the next day! ;)



---------------------------------------------------


Lue lisää Hobbit Fan Contest-matkasta ;
Read more about the Hobbit Fan Contest-trip ;