Wacken Open Air 2015 ; part. 1 tuesday & wednesday

Wacken Open Air on Euroopan suurin metalli-festari, joka on viime vuosina myyty loppuun jopa alle 24 tunnin sisällä lippujen tulosta myyntiin. Tänä vuonna homma oli sama, onneksi lippu oli hankittu ajoissa!
Wacken alkaa keskiviikkona ja musisointia tapahtuu aina lauantaihin asti. Varsinaiset pääesiintyjät aloittavat soitot vasta torstaina. Tänä vuonna päätettiin kuitenkin mennä paikalle jo tiistaina! Monet fanit tulevat paikalle jo maanantaina, vaikka ma-ti, ja ti-ke yö maksavatkin ekstraa. Leirintä itse festarin ajalta ( ke-su ) on täysin maksutonta = sisältyy lipun hintaan.

At Helsinki-Vantaa airport

Aikaisella aamulennolla sitä oltiin taas liikenteessä! Onnistuin rikkomaan sukkikset jo ennen matkaa - tosi hienoa. Lähdin tällä kertaa yksin täältä Suomen päästä ja tapaisin aussi-ystäväni Tayan Hampurin lentokentällä. Törmäsin kuitenkin pariin suomalaiseen kaveriin kentällä ja koska oli samat lennot niin pistettiin hynttyyt yhteen. Nukuin molemmat lennot, lensin siis yhdellä vaihdolla Helsingistä Hampuriin, ja saapuessani Hampuriin palloilin aikani etsien ystävääni. Suomalaiset kaverini Suvi ja Tomi jäivät Hampuriin vielä päiväksi, me suunnattiin suoraan festareille.
Ei naurattanut kun ei puhelin toiminut eikä meinattu löytää toisiamme. Eikä paljon naurattanut sen sään nähdessäni!

With my one and only metal sis Taya! Love you babe so much!

Oli ihanaa nähdä Taya pitkästä aikaa! Mun rakas metalli-siskoni. :) Odoteltiin vielä toista aussia, Lauraa, saapuvaksi jonka jälkeen käytäisiin etsimässä suora bussi alueelle ja matka voisi alkaa.
Wackeniin siis pääsee hyvin kätevästi esim. Hampurin lentokentältä, suora bussi Wackeniin maksaa 22€ / suunta mikä ei ole paha hinta. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi suhata kahdella tai kolmella eri junalla ja siihen päälle vielä bussi alueelle. Ei kiitos tällä kama määrällä!

Matkalla sain viestiä mun hollantilaisilta kavereilta, jotka oli ajamassa sinnepäin, että matkan aikana sataa mm. koko ajan. Se kyllä huomattiin itsekin, nimittäin selkeämpi ja aurinkoisempi sää jäi taakse ja edessä häämötti tummat pilvet.
Sade ei loppunut edes päästyämme perille. Onneksi olin ottanut pressuja mukaan ja sanonut Tayalle että nyt kyllä ostat ne kumpparit, että selvitään tästä festarista!

Onneksi meitä vastaan tuli meidän pari kaveria, niin saatiin kannettua kamat meidän leiriin joka oli ihan toisella puolen aluetta. Siellä se karu näky sitten kohtasikin. Oltiin jo aiemmin netistä luettu että siellä on satanut monta päivää kaatamalla ja näin ollen alue on enemmän tai vähemmän mutaa. Yleiset tiet olivat kaikki mutavelliä nilkkoihin asti, parhaimmillaan korkeammallekkin. Ja koska tiedossa oli sadetta ainakin seuraavat kaksi päivää ja mahdollinen myrsky, niin ei ihan hirveästi naurattanut.

Onneksi silloin kun piti pistää teltta pystyyn, niin sade hetkeksi lakkasi ja jopa aurinko paistoi. Meillä oli kaksi telttaa, mutta päätettiin pistää vain yksi ensin pystyyn. Asiasta hankalan teki kuitenkin se, että tuuli oli aivan mahdoton siellä. Mua ei ole koskaan pelottanut tuuli sen kummemmin, mutta voin kertoa että tuolloin pelotti!
Silloin ei pahemmin sadellut kun lähdettiin kohti kauppaa ostamaan kaikkea tarpeellista, joten ei laitettu pressua teltan päälle. Muutenkin se olisi voinut olla huono idea ottaen huomioon tuulen ...

Teltta pystyssä ja kulmakarva levahtanut. Mahtavaa!

Kauppa-reissun piti olla ihan piece of cake homma, kunnes alkoi sataa kaatamalla. Päätettiin ettei jaksettu lähteä käymään kaupassa toistamiseen, niin ostettiin kassit tietenkin täyteen kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Ostettiin uudet sadeviitat ja lähdettiin tuntien päästä tarpomaan takaisin leiriin. Koska meidän kamat painoi paljon, jouduttiin pitämään taukoja koko ajan! Missä olivat nyt ne lapset niiden kärryjen kanssa, jotka polkisivat meidän kamat leiriin, mitä nähtiin tullessa?! Argh!
Sitten piti vielä selvittää miten saa salakuljetettua lasipullot alueelle. Saatiin seuraksi joku random poika, joka ei ymmärtänyt sanaakaan englantia, joka kuitenkin auttoi meidät ja meidän kamat takaisin leiriin. Eihän sillä ollut edes ranneketta alueelle mutta se sai puhuttua itsensä sinne! Luojan kiitos! Oltiin niin loppu että ei oltaisi jaksettu niiden kamojen kantamista enää sekuntiakaan.

Lopulta päästiin muta-altaiden kautta takaisin leiriin ja siellä odotti vähän ikävä yllätys, kuten olin pelännytkin. Meidän teltta vuoti!! Pahin pelkoni kävi toteen. Olin niin turhautunut haha. Meitä ärsytti, turhautti, pelotti ja väsytti niin mentiin ensimmäisenä iltana nukkumaan tosi aikaisin. Ensin heitettiin pressu teltan päälle, sen jälkeen kaikki kamat jätesäkkeihin siltä varalta että teltta vuottaisi, syötiin ja mentiin nukkumaan. Ai että sitä vitutuksen määrää.
En kutsuisi itseäni hienohelmaksi, sen verran erikoisissa liemissä olen keitetty, mutta pistäähän tollanen jäätävä sade kenen tahansa naaman mutkalle. Varsinkin kun tietää ettei se lopu pariin päivään.

Paras ystäväni : jätesäkki.

Keskiviikkona herättiin onnessamme, koska teltta ei vuotanut ja kamatkin olivat säilyneet kuivina jätesäkeissä! Jes! Päätettiin että niitä ei edes oteta niistä pois, ettei vain kastu. Aamulla oli vähän valoisampi keli ja näin ollen meilläkin kivempi mieli. Ehkäpä tästä ihan hyvä reissu sittenkin tulee!
Laitettiin itsemme nätiksi ja lähdettiin kohti Wastelandia, jossa esiintyi yksi meidän kaveri Wasteland Warriorseissa. Wasteland Warriors on ryhmä ihan super siistejä tyyppejä, ne on pukeutuneet post apocalyptic tyylille uskollisesti, ne soittaa, tanssii, milloin mitäkin siellä lavalla sekä tappelee kehässä yms. Olen ollut enemmän tai vähemmän humalassa aina siellä ollessani, etten osaa ehkä nyt parhaiten kuvailla heh. Kuitenkin super siisti paikka, jos menet Wackeniin - mene sinne!!
Wasteland sijaitsee myös Wackinger Villagessa, joka on keskiajan hengessä heiluva kyläpahainen. Ehdottomasti mun suosikki-alue Wackenissa, tuntuisi kuin olisi kotonaan kaikkien miekkojen, sotureiden ja sellaisen 'vanhan ajan' keskellä.

Olimme onnekkaita, koska meidän private-leiri ( oli muuten aika siistiä olla siellä! ) oli todella lähellä sisäänkäyntiä, mutta silti sitä sai tarpoa aikansa seuraavanlaisissa maisemissa. Ei liene ihme että jalkalihakset säilyi kunnossa, kun tarvot tämmöisen keskellä melkein viikon :

MUD!!!

Aurinkokin pilkahti pilvien takaa kun päästiin Wastelandiin! Ihanaa!
Vihdoinkin alkoi olla niin lämmintä kuin yleensä Wackenissa. Oli se nyt kumma että Keski-Euroopassa oli kylmempää kuin Suomessa! Nautittiin esityksistä, cocktail-juomista ( festareilla voi hifistelläkin, kyllä! ) sekä ihailtiin kaikkia ihania asuja mitä nähtiin.

Ahh Wackinger ja Wasteland.

Melkein onnistunut panorama kuva. Damn!

Kun esitys oli loppu, niin etsittiin Sean käsiimme ja paikalla oli muutenkin suuri osa meidän leiriä. Päätettiin lähteä käymään takaisin leirissä ja sinne me sitten jäätiinkin bilettämään. Taivaan täytti mustaakin mustemmat pilvet, laitettiin teltan pressu kuntoon, kamat paremmin jätesäkkeihin, ja kaivettiin juomat esille. Eihän kukaan sitä sadetta selvinpäin kestäisi.

Pakollinen päivän telttaselfie.

Me oltiin hengailemassa ensin meidän leirin suuressa telttakatoksessa, kunnes se sade yltyi niin pahaksi että tuntui kuin joku olisi kaatanut elämää suuremmasta saavista päälle. Siirryttiin siis Basin autoon istumaan, siellä me sitten istuttiin aamun pikkutunneille asti = siihen asti kunnes ei enää jaksanut juosta sateeseen hakemaan lisää juomia tai pissalle. Oli kyllä huikeen kivat auto-bileet, näistä on jotain videotakin, odotan innolla niiden näkemistä!

Laura, me and Taya. Awesome girls!

Vaikka autobileet olikin tosi mukavat, niin se ainainen märkyys, kosteus, sade, muta ja argh kaikki paska alkoi ottamaan sen verran päähän, että päätettiin Tayan kanssa lähteä Wackenista Hampuriin torstaina, kunhan Rob Zombie olisi soittanut. Meille riitti tämä touhu, rajansa kaikella!

Sitä voi sitten toki arvata kahdesti pitikö se suunnitelma, hah.