Too bad for you pt. 2

Olin jo tovin halunnut tehdä Sister-tatuointini kaulassani uudestaan, ja varsinkin kun toiselle puolelle oltiin tehty upea Slipknot-tatuointi niin tämä näytti kerrassaan naurettavalta sen rinnalla.

Kuva / photo : Jamie Anderson

Tässä kuvaa alkuperäisestä tatuoinnista, jonka tosiaan otin ... astetta spontaanimmin viime vuoden maaliskuussa. Kävelin vain Leicesterissä random tatuointistudioon, sanoin että tämmöstä haluan, ja sellaista sitten sain. Tatskaajana toimi tosi mukava tyyppi, instagram-stalkkauksen myötä selvisi ettei hän enää kauan sen jälkeen studiolla tatskannut vaan joutui takaisin vankilaan? Ahahaha way to go.
Niin, ja tietenkin tatuointi otettiin pari tuntia ennen Sisterin keikkaa Lontoossa.

Ylläolevassa kuvassa se ei näytä itseasiassa niin pahalta, mutta alla olevista sitten selviää että itse logo ja teksti oli suhteessa kaulaan todella pieniä = hassun ja tyhmän näköisiä.
Myönnettäköön, ettei mulla tälläkään kertaan ollut mitään super ideaa ennen kuin vasta pari päivää ennen aikaa. Ensin yritin etsiä jotain samantapaista/muotoista kuvaa, eli ympyrää tms. kuin Slipknotin logossa, mutta eihän Sisteriltä sellaista oikein löytynyt. Olen tykästynyt boho-tyyliin, ja tämä Naked -singlen kansikuva päätyi sitten mukaani. Onhan tässä ympyrä mutta noin muuten kuva ei ole ihan yhtä simppeliä ja sillee.

Kuva / photo : Sister

Tykkäsin tästä jo heti kun se julkaistiin, minusta siinä on paljon kauniita yksityiskohtia ja sulat että kallot nyt aina toimii.
Nakkasin tämän siis Peten eteen ja sanoin että tästä mä tykkään, saisko siitä jotain kivaa aikaan?

Kuvat / photos : One eye Pete

Saihan siitä! Voi että tästä tuli UPEA!
Tämän tekemiseen meni itseasiassa kaksi kertaa, ensimmäisellä kerralla tehtiin nuo sulat ja toisella kertaa sitten väriteltiin lisää, paranneltiin logo ja muutenkiin yhdistettiin uusi ja vanha tatska sekä korvan tausta väritettiin. Ai että se on ihanaa kun tatuoidaan korvan takaa, en tiedä miksi mutta mua usein kutittaa sieltä ja kivaa kun kerrankin joku raaputtaa oikein kunnolla! :D
En tiedä miksi mutta tämä puoli ei sattunut ihan yhtä paljon kuin toinen puoli ja ensimmäisen kerta tällä puolella. Voi toki myös olla se, että olin onnesta soikeana koska vihdoinkin kaula olisi saatu päätökseen eikä mun tarvisi kestää sitä enää, jee.

Nämä kuvat on otettu heti kun tatuoiminen on lopeteltu ja toi värittäminen saa kyllä mun ihon aina ihan jäätävän punaiseksi. Tästä on kohta viikko ja varmaan kohta tulee taas ne nätit mustelmat tuohon, näytän sitten taas seuraavan viikon siltä kuin olisin viettänyt vähän turhankin villin viikonlopun vampyyrin kanssa.
Huomasin vasta näistä kuvista että tuo Bad-sanan d:n yläosa puuttuu, pitää vielä se korjata. Ja mä kun luulin että olisin päässyt tästä jo eroon!
Mieli tosin kuiskuttelee että tuohon keskelle kaulaa sopisi kuva myös, ota ota ota ... mutta aion ignoorata sen täysin. Ensin pitää tatskata muutama muu paikka ja noin muutenkaan, ei kaulaa enää ikinä. Tosin ... never say never.

Tatuoinnin suunnitteli ja teki jälleen kerran One Eye Tattoon Pete, kiitos paljon! :) Laitan vielä tästä kuvaa kun parantunut!
Heittäydyin myös villiksi ja samalla kertaa kun lopeteltiin tämä, niin aloitin hihan. Hupsista keikkaa.

------------------------------------------------------

Lävistys-asiaa: kyllä, jouduin ottamaan mun industrialin pois kuten huomaa. :(
Vilautin sitä lävistäjälle ollessani siellä muilla asioilla, se oli silloinkin tulehtunut, ja hän sanoi ettei ole hetkeen nähnyt noin pahaa että äkkiä pois vaan. On kuulemma lävistetty vinoon, siksi se on varmaan meinannut tuolta ylhäältä kasvaa ulos ...
Mutta ollessani kampaajalla, sain kuulla että tämmöisiin tulehduksiin pitäisi useimmiten syödä antibioottikuuri ensin ja sitten vasta ottaa lävistys pois.
Rumahan tuo patti tuolla korvan takana on, mutta en tiedä että auttaako se enää tässä vaiheessa mitään hakea? :(


Translation ;

After I got my Slipknot-tattoo done, I continue to fix my Sister-tattoo at the other side of my neck. I really fell in love with the cover art for Naked -single and I took that with me and said that I like this can we do something like this for the re-do?
And yes!!! WE CAN. It's freakin' beautiful!!!!

The after photos are taken right after we finished tattooing so my skin is super red. But you get the idea. So amazing! Much better than the previous one.
Designed and made by Pete at One Eye Tattoo, big thanks once again. :)

So walk with me. Walk with me. Don't let this fucking world tear you apart ; part 2/2

Keskiviikkona 22. päivä oli uusi aika tatuoinnin suhteen! Kylläpä muuten jännitti, melkein enemmän kuin viime kerralla haha.

Tällä kertaa oli siis tarkoitus värittää vuohiperkele, taustaa, highlighteja, kaikenlaista sälää siis. Heitin myös ilmoille toivomuksen numerosta kaksi, joka on Slipknotin edesmenneen basistin Paul Grayn numero : 2, halusin hänen muistolleen ja kunniakseen pienen osoituksen.
Tuli kokeiltua muutamaa eri kohtaa mutta mielestäni se istui parhaiten tonne korvan taa, näin ollen se ei sekoittanut liikaa itse logoa mutta taustasälän avulla saatiin molemmat kuviot nidottua yhteen. Näiden lisäksi korjailtiin myös vähän ääriviivoja ennen kuin lähdettiin värityspuuhiin.

Kivointa oli se, että tällä kertaa sain olla makuultaan eikä tarvinut istua jolloin tuntui jotenkin paljon pahemmin kaikki hermot kaulasta muuhun kroppaan. Oli se toki vähän awkward kun yritin olla tosi cool mutta mun rinnasta ulos hyppivää sydäntä ( jännittikö edes, juu "ei yhtään" ) tuskin pystyi olla noteeraamatta. Hups.

Fresh ink.

Tässä kuvaa heti tatuoinnin ollessa valmis. Voin kertoa että toi varjostaminen ei ole mikään maailman mukavin juttu, se ei satu yhtä paljon kuin ääriviivat mutta sitä veivatessa tuntuu kuin revittäisiin iho riekaleiksi sillälailla mukavan hellästi mutta kuitenkin varmasti.

Korvan takaa tatuoiminen tuntui omasta mielestäni todella mukavalta, ihanaa rapsutusta :D Muuten taas se oli sitä samaa, nukuttaa ( koska koneen surina ja musiikki, oon ihan kanttuvei ) mutta siitä nyt ei tule yhtään mitään koska just kun ajattelet että hei eihän tämä edes ole paha niin tuntuu kuin joku puukottaisi sua. Ihanaa. :P

Tämä sattui olemaan myös yksi niistä päivistä kun en saanut oikein syödyksi ja sen kyllä huomasi, meinasin ensimmäisen tauon alettua pökrätä kun nousin sieltä makuulta vähän liian vauhdilla ylös ja päässä heitti jo valmiiksi. Onneksi oli ruokaa mukana mutta jos menette ottamaan tatuointia niin muistakaa syödä kunnolla, juoda paljon ( ei alkoholia haha ) ja varata ruokaa mukaan, varsinkin jos on tiedossa että menee kauan. Muuten voi olla vähän inhottavaa. Onneksi olo siitä kohoni ja kirosin kyllä mielessäni sitä oloa, oli pakko syödä väkisin vaikka ei yhtään olisi tehnyt mieli koska muuten olisin varmaan aika varmasti pyörtynyt sinne ennemmin tai myöhemmin.

Muutama tauko pidettiin, mulla oli aika klo 18 ja lopeteltiin joskus 21:30 aikaan. Oli hassua olla jossain tatskattavana noin myöhään, haha. Ja niin kuin huomaa, niin näytti kyllä aika brutaalilta ja katseilta ei tosiaan vältytty matkatessani bussille keskustaan ja siitä kotiin!

Pakko myöntää että mä vähän järkytyin tosta ensin, vaikka siitä varoiteltiinkin, että näin tuoreena sekä pari seuraavaa päivää se voi olla tosi tumma ( ja tulinen hehe ), mutta haalistuu kyllä siitä. Kuulemma on ihan normaalia että varjostuksia tehdessä saattaa ihosta riippuen tulla mustelmia tatuoinnin ympärille, mutta kyllä mua vähän hävetti olla töissä kun näytin siltä että olisin harrastanut lähempääkin kanssakäymistä jonkun hyvinkin aggressiivisen vampyyrin kanssa!!

Monia kommentteja ja katseita tatuointi herätti asiakkaissa, onneksi monet olivat kuitenkin positiivisia ja yksi mukava asiakas oli ihan kauhuissaan siitä että mihin onnettomuuteen se tyttöparka on oikein joutunut!! Onnettomuus vaiko "onnettomuus" kun itse aiheutettu heh heh ...

Päätin antaa sen parantua rauhassa, pesin ja rasvasin ja yritin parhaani mukaan pitää näpit erossa vaikka kutina olikin välillä ihan sietämätöntä ja herätti mussa ihan alkukantaisen vihan liekit - olin ihan raivona, hakkasin vain seinää ja yritin hellästi taputella tatuointia. Mun olisi tehnyt mieli laittaa sakset käteen ja raapia sitä kuin Edward Saksikäsi konsanaan.

Tästä on ihan äärimmäisen hankala ottaa kuvia, etenkin jos haluaa molemmista logosta ja numerosta samaan aikaan kuvan, koska aina jompi kumpi vääntyy mukamas hassusti. Tähti ja vuohi on edelleenkin symmetrisiä, tietenkin tosta korvan ja leuan vierestä taipuu kaikista helpoiten. Mua vähän nauratti kun tajusin vasta tuon jälkeen että kappas, sehän menikin aika lähelle kasvoja vaikka luulin Peten vain vitsalleen kaverilleen studiolla että älä tuu häiritsemään kun tatskataan tytön naamaa. :D Vaikka tottakai tunsin että missä tatskataan, oli taas ajatukset kasassa ...
Väliäkös sillä kun noin upealta näyttää, nyt ei vaan parane lihota ettei kaksari pilaa kuvaa. Olen kyllä super tyytyväinen, ihan rakastunut tähän!
Tämä on paljon hienompi mitä ajattelin että siitä voisi tulla ja tuijotan sitä vain peilistä monesti päivässä. Vieläkin vaikea uskoa että se on oikeasti mun ihossa. Uhhhh niin siistiä!

Ainut asia mikä ärsyttää, on toki se että uusien tatuointien himo sen kuin kasvaa ja tietenkin se, että toi toinen puoli kaulasta on ihan super kökön näköinen. Sitä tosin tarvii enää kestää reilu kuukausi ... ;)

Uskalsin myös lisätä kuvan Twitteriin ja päätin huomiohuoraten pistää menemään ja tägätä Slipknotin jäseniä siihen. Eipä mennyt kauaa, kun kävin Twitterissä uudelleen vähän kuvan julkaisun jälkeen ja katoin että aijaa kato muutama ilmoitus lisää. Menin omaan profiiliin ja siellä näkyi tykkäyksiä yli sata! Olin ihan että mitähän helvettiä. Muutama fanisivusto oli sen retweetannut mutta mietin että miksi kummassa se silti sikisi tykkäyksiä koko ajan. Kunnes kävin mun sähköpostissa katsomassa ilmoitukset tarkemmin.

Tällä kertaa Corey Taylor oli ihan ensimmäisten joukossa tykännyt siitä mutta sen lisäksi myös retweetannut sen. SIIS MITÄ. Oli ihan järkyttävää mennä sen profiiliin ja nähdä mun möllöttävä kuvani siellä!!! Menin niin sekaisin että tipuin sängystä ja pissasin melkein housuun. Säälittävää ehkä, mutta minkä sille voi, se on hei kuitenkin Corey fucking Taylor ja yksi mun harvoista idoleista. Mua nukutti kamalasti ja en tiennyt miten olisin niin hypin takaisin sänkyyn, kietouduin kunnon ihmisburritoksi ja nukahdin jossain vaiheessa vaikka sydän takoi sairasta vauhtia. Aamulla herätessäni en edes muistanut koko asiaa ennen kuin menin Twitteriin ja olin että AI NIIN VOI HELVETIN HELVETTI.
Eihän tässä pitäisi edes valittaa koska onhan toi todella hienoa ja siistiä, sekä oma vika kun pitää tägätä bändiläisiä sekä niiden kissan kaiman kummejakin mutta kyllä sitä silti järkyttyy ja on sillee ... apua. Shitfuck mitenköhän se nyt tollee! Hassua ja ehkä säälittävää mutta ainakin mulla on kivoja uutisia tatuoijalle, että työstä tykkää ihan kohteet itsekin eikä vain minä.
Yritin myös olla cool ja kirjottaa jonkun seminormaalin twiitin tyyliin kiitos tästä, toivottavasti tykkäsitte ja hauskaa kiertuetta yms, ja sit se perkeleen vaahtosammutin tykkäsi siitäkin!

Alan epäillä että Corey ei pidä musta yhtään, vaan se tekee tätä vain siksi että haluaa mut hengiltä ja pois silmistä. Onko pakko katella sitä hullua muijaa aina eturivissä, ei jaksa enää, tästä saat pari sydänkohtausta - ei tuu ikävä. Yhyy apua.
Lupaan tippua täältä pilvilinnoista alas as soon as possible.

Ensimmäisen osan tästä tatuointi-projektista voit käydä lukemassa tästä ja tatuoinninhan on tehnyt One Eye Tattoon Pete. :)
Suuren suuuuuuuuuret kiitokset hänelle vielä tästä upeaakin upeammasta kuvasta. Tämän sekä monien töiden perusteella mitä hän on tehnyt kavereille ja tutuille niin en voi muuta kuin suositella hänen neulan alle menemistä!
Ainut inhottava asia lienee se, että se voi hieman sattua ja jäät varmasti koukkuun. ;)


Translation ;

My updated version of my Slipknot tattoo which is finally also healed.
Done by Pete at One Eye Tattoo in Helsinki, Finland. :)

I'm really IN LOVE with it, it's so pretty that I just want to stare at it all the time. Can't wait for my next tattoo, bring it on!

So walk with me. Walk with me. Don't let this fucking world tear you apart ; part 1/2

Miten musta tuntuu, että käytin tota samaista otsikkoa vähän aikaa sitten ... hups. No kuitenkin! Viime viikon tiistaina oli aika ottaa vähän uutta mustetta ihoon.
Päätin luottaa ihoni One Eye Tattoon Peten neulan alle. Mulle on hyvin tärkeää tatuoijassa se, että pidän hänestä ja tullaan toimeen sekä tietenkin se tatuoimisen tyyli on mulle mieleinen. En ole oikein koskaan tajunnut ihmisiä jotka eivät ota sen enempää selvää tatuoijista, sen kuin kävelee liikkeeseen sisään ja that's it ( myönnettäköön, että tein itse näin Englannissa, tosin silloinkin koluttiin muutama liike läpi ja siitä mihin päädyttiin, päädyin siihen yhteen (linna)kundiin ).
Mulle se on vähän sama asia kuin kampaaja, päästän vain hyvin harvat ihmiset koskemaan muhun :D Maailmassa on monia taitavia tatuoijia, mutta silti on hyvä löytää oikeasti omasta mielestään loistava tatuoija joka on oman tyylinen. Itse olen ihaillut hänen kädenjälkeään lukemattomien ystävien ja tuttujen iholla, joten uskalsin istua itsekin penkkiin. On myös tärkeää, että voin luottaa tatuoijan ammattitaitoon niin paljon, että lyön vain ideat pöytään jotka hän laittaa toimimaan ja tarvittaessa jatkaa niitä ja saa ne elämään, vaikka ohjeistavat selitykseni ovat tuskin mitään kovin selkeitä hehe.

Mulla on joku kiero päähänpinttymä aloittaa asia kuin asia, sieltä mistä sattuu eniten tai mikä on vaikein tapa. Olen tehnyt niin pienestä pitäen! No, kuten onkin jo ennestään selvää, mulla on oikealla puolen kaulaa tatuoituna se Sister-tatuointi. Olen jo kaaauaaan miettinyt, oikeastaan sen otosta asti, että sitä pitäisi vähän entrata ja kenties jatkaa. Se on aika tarra. Halusin myös toiselle puolen kaulaa jotain.
Ensin ajattelin jotain Taru Sormusten Herrasta-aiheista tatuointia, mutta koska en osannut yhtään päättää mitä haluan ja millä tyylillä, koska mitä jos se ei sovi tulevaan TSH-hihaan jne jne jne päätin hylätä koko idean. Selailin kaulatatuointi-juttuja ja aloin sillä silmällä myös katsoa suht uutta Slipknot logoa ja ... siitähän se idea sitten lähtikin.

Kaulaan on kuulemma todella vaikeaa tehdä kaarevia muotoja kuten ympyröitä ja minähän tietenkin maailman hankalimpana ihmisenä halusin juuri sellaista haha. En siis todellakaan halunnut sitä Slipknotin perus S-logoa koska yäk tribaalit enkä sitä vanhempaa tähti-logoa koska se on aika kulunut eikä mun mielestä läheskään yhtä hieno kuin tämä uudempi.
Aluksi kammosin ideaa tuosta vuohesta, se tuntui miehekkäältä ja vähän liian synkältä kamalta mutta aika äkkiä sitä alkoi sen näkemään aina vaan paremmin sopivana. Varsinkin kun löysin inspiraatio-kuvia kiekuramaisista tatuoinneista ja niiden avulla voisi tatuointia jatkaa myös olalle asti.

Siitä tuli luonnollisestikin isompi kuin ajattelin, musta tuntuu että mun kaikkien tatuointien kohdalla käy niin haha. Se aina lähtee vähän elämään!
Mua ei jännittäny vielä ihan hirveästi edes siirtokuvan ollessa iholla, mutta silloin kun h-hetki koitti, istuin penkissä ja kysyttiin että mikä on lemppari-albumi bändiltä, niin mä hädin tuskin edes muistin mikä Slipknot on. Joku ruoka? Vai juoma? Musiikkia? Mitä häh täh?

Siirtokuva paikallaan ja kuten alakulmasta näkee, sain myös parturoinnin kaupan päälle.

Kaula-tatuoinnin kohdalla on melkein tyhmää kysyä, että sattuiko se. Koska totta helvetissä se sattuu.
Myönnettäköön että olin psyykannut itseäni ihan järkyttävään kipuun, joten oli positiivinen yllätys kun se ei sattunutkaan niin paljon. Kyllä se silti sattui ihan riittävästi ja tuntui ihan ikuisuudelta. Oli todella jännää, koska jossain kohtaa se ei sattunut paljonkaan ja jossain kohtaa kipu oli paljon pahempi. Pääosin kipu ei ollut sattuvaa kipua, ennemminkin todella vittumaista kipua.
Mielestäni myös lähimpänä korvaa / niskan puolella kipu oli kaikista pahinta, aivan kuin joku repisi hyvin hitaasti mutta varmasti sun hiuksia päänahkoineen päivineen irti. Pysyin tyynenä kuin viilipytty suurimman osan ajasta, koska kun keskityn johonkin ja esimerkiksi tässä kivun blokkaamiseen, niin mä olen kuin kivi - hiljaa ja liikkumatta. Mutta niskan kohdalla alkoi vähän irvistyttämään ja tärisyttämään, teki vain mieli lyödä kaikki hajalle haha. Kurkun lähellä sattui vähemmän kuin oletin, mutta mulla on aina ollut kammo siihen etten saa henkeä, ja kun sitä joutuu painamaan kurkkua kun siitä tatuoi, niin piti vaan yrittää olla mahdollisimman chillisti.
Kaikista eniten tuntui se kun pyyhitään sillä liinalla kun on vähän väritetty, ei helvetti kun tuntui että lähtee iho mukana kun sillä hiekkapaperilla vetelee! :D

Tauon paikka! Yllättävän vähän punoittaa.

Yksi tauko pidettiin, silloin olin jo ihan voittaja-fiiliksellä, mutta tauon jälkeen se kipu oli jotenkin paljon saatanallisempaa. Mä en luovuta yleensä koskaan kunhan saan itselleni sellaisen tietyn asenteen päälle, mutta nyt oli kyllä lähellä etten lähtenyt karkuun. Tottakai se omalla tavallaan tuntuu pahemmalta pienen tauon jälkeen kuin että suoraa jatkettaisiin, mutta siinä rupesi pieni paniikki iskemään.
Jotenkin onnistuin mieleni rauhoittamaan, samalla sinne liikkeeseen tuli joku random nainen ja siitä oviaukosta seurasin kun jutteli toisen tatuoijan kanssa siellä, se kyllä auttoi kun sai ajatukset muualle.
Muutenkin kun kaulaa tatuoidaan, ei voi oikein edes puhua tai tehdä paljon muutakaan mikä veisi ajatukset muualle koska iho liikkuu. Tosin tiedä sitten oliko sekään hyvästä että en uskaltanut aina edes hengittää haha. Ihan kamalaa olla liikkumatta ja hiljaa monta tuntia putkeen. Eihän sellainen tämmöiselle papupadalle sovi!
Kaiken huipuksi mulla alkoi jalka puutumaan, erityisesti vasen jalka. Se puutui / kutitteli jo ennen taukoa, mutta tauon jälkeen sekin oli kahta kauheampaa. Ensin mua nolotti, sitten vitutti ja lopulta nauratti se tunne. Siis ihan kamalaa, mä inhoan muutenkin yli kaiken jos joku kutittaa mua, mutta että nyt mun on pakko olla paikallaan ja sietää sitä puutumista / pientä kutinaa oli aivan hirveetä. Ei meinannut edes jalkojen asentojen vaihtelut auttaa, ainoastaan sitten kun lopussa pääsin olemaan hetken kyljelläni enkä istuvassa asennossa, se vähän heikensi sitä puutumista. Kai kaulassa sitten on jotain ihme hermoja tietyissä kohdissa, ei se kyllä mukavalta tuntunut vaikka naurattikin, koska sen lisäksi että keskityt blokkaamaan kivun pitää keskittyä blokkaamaan se puutuminen / mahdollinen sätkiminen / kutina. :D

Suojatarra. Tältä mä sitten varmaan vanhana näytän!

Lopulta se kidutus oli kuin olikin ohi! Tietenkin sitä piti jättää se kamalin osio, eli tuo niska viimeiseksi, silloin sain onneksi olla kyljelläni joka auttoi tuohon jalka-ongelmaan mutta ai että se revin sun hiuksia päästäsi-efekti oli ihan 100-0 päällä ja myönnetään, siinä vaiheessa aloin irvistellä. Vasta lopussa! Tatuoimista kesti kuitenkin joku ainakin kolme tuntia, kai lähemmäs neljää, en tiedä. Mulla meni ajantaju aika huolella ja vaikka yleensä lasken ajan kestoa biiseillä ( joo tää kestä sellaset about neljä minuuttia ja toi seuraava kuusi jne jne ) niin nyt keskityin vain niihin biiseihin ja lyriikoihin ihan täysillä että ajatukset menisi muualle kivusta, niin unohdin laskea aikaa.
Mutta vitsi että oon ylpeä itsestäni, ei kirosanan kirosanaa ( paitsi tietenkin ne miljoonat päässä lausutut ) eikä kyyneleen kyyneltä! Go Simba!
Itseasiassa vielä pahempaa kuin sen tatuoimisen aiheuttama kipu, oli suojatarran irroitus sen päältä. Siis ... voi pyhä kaikki, oikeesti. Silloin tuli itkettyä, kiroiltua ja huudettua. Onneksi itse tatuoiminen ei satu niin paljon, heh.

Alue alkoi turvota niin katsottiin parhaimmaksi jättää vuohen värittäminen ensi kertaan, thank Gooood, tosin ensi kerralla on sitten seKIN edessä. Jonka lisäksi myös korjataan tota Sisteriä ja luultavasti tehdään senkin ympärille jotain sälää.
Tämä Slipknot-tatuointi on mun mielestä jo nyt aivan huikee ja tykkään siitä että se ei ole liian logomainen ... miten sen nyt selittäisin ... että se ei ole mikään Slipknot-pönötys vaan menee myös kauniista random kuvasta. Onhan sitä ehditty tässä jo horoskooppimerkiksi ja merihevoseksi luulla, että kaukana pönötyksestä ollaan, jes. :D Kaiken kivun arvoista!
Ja ihan huikeesti onnistui sakarat ja pyöreät alueet, varmasti haastavaa tehdä, mikäs mulla siinä on möllöttäessä penkissä kun ei tarvi niistä huolehtia haha. Ympyrä ja sakarat on siis symmetrisiä, mun on vaan itse todella hankala saada tosta mitään järkevää kuvaa ilman että kaula venyy liikaa tai painuu makkaroille.
Oikeastaan ainut asia, mikä tässä tatuoinnissa on huonoa, on se että se saa tuon Sisterin näyttämään ihan crappylta. Voi elämä oikeesti, kunnon räpellys. Enemmän niitä taikoja tullaan tarvitsemaan sen suhteen! Samoin kun kivun sietoa multa, jos ja kun noita molempia tehdään ensi kerralla ... no, mä oonkin aina halunnut kuolla tatuointipenkkiin.

Translation ;

My newest tattoo! I'm in love with it though it's not finished yet. :)
Done by Pete at One Eye Tattoo in Helsinki, Finland. To be continued!