Come, see the beauty in my sickness

Heinäkuun lopussa oli ohjelmaa, ja viimeisimmäksi keikka-reissuksi jäi Kotkan Meripäivät. Munhan piti lähteä Qstockiin katsomaan Children Of Bodomia mutta reissusta tulikin yllättäen liian kallis mun lompakolle niin menin sitten Iran kanssa Kotkaan ja katsomaan Hardcore Superstaria!
( Kuinka yllättävää että mentiin, kun siellä esiintyi joku ruotsalainen rock-bändi :D )

Keikka oli perjantaina ja torstaina oli mun vika työpäivä päiväkodissa. Oli kyllä todella haikeata, etenkin kun viihdyin siellä niin hyvin ja sain olla oma itseni ja silti työpanostani kunnioitettiin ja arvostettiin. Lisää tämmöisiä työpaikkoja!

Torstai-iltana saapui Ira meille ja värjäiltiin vähän hiuksia ;)
Itsellä oli jäätävä juurikasvu ja se oli aivan pakko värjätä pois, ja tahdoin myös kokeilla hieman Jeffree Star-tyylisiä hiuksia ja värjäsin undercutin oranssiksi.

Vasen puoli edelleen punainen ja oikea pinkki, sekä oranssi undercut.

Toi undercut ei ole todellakaan mitenkään maailman tasaisin undercut, joka ei omista asiaan kuuluvaa konetta saksii sen saksilla :'D
Pinkistä tuli tällä kertaa rutkasti parempi. Sekoitin Directionsin Flamingo Pinkiä sekä Carnation Pinkiä.
Undercutiin käytin Mandarinia.
Punaisella puolella taas tutut Poppy Red ja Pillarbox Red.

Iralle värjättiin supermageat hiukset sinisellä ja punaisella. Käytössä oli myöskin punaisista Poppy Red ja Pillarbox Red ( sekoitus tehtiin niin että 2/3 purkista oli Pillarboxia ja 1/3 Poppya ) ja sinisen virkaa toimitti joko Lagoon Blue tai Atlantic Blue.

Kaunis Ira :)

Ihan törkeen upea! Eikö :P
Kadehdin niin noita Iran pitkiä hiuksia vaikka niihin uppookin useampi väripurkki kuin omaani ;) Että ei kannata ihmetellä jos joku päivä heräät Ira-rakas polkkahiuksisena ja Simballa on uudet pidennykset ;D

Suunnattiin suht aikasin jo Kotkaa kohti koska meillä ei ollut mitään tietoakaan missä päin Kotkaa kyseinen tapahtuma järjestettäisiin ja unohdettiin taidokkaasti ajo-ohjeetkin kämpille :)
Aikamme zombailtua ja kirottua maksullisia p-paikkoja löysimme tienpenkan johon auton voisi KAI jättää koko päiväksi ilman maksua ... toivottiin että auto löytyisi siitä yöllä vielä, eikä sitä olisi hinattu minnekään, heh.

On our way to Kotka, somewhere ... between Porvoo-Kotka.

Paikalle päästyä oli kiva huomata että liput, jotka olivat ennakkoon n. 45 € ilman toimituskuluja olivat porteilla 25 €. Ei ottanut päähän mm. yhtään!
Myöskin otsasuonen sai tykyttämään se, että siellä esiintyisi Kotiteollisuus ja Pelle Miljoona Oy ennen Hardcore Superstaria, Twisted Sisteriä ja Michael Monroeta.
Ei vaan ole oikein mun tyylistä musaa ja odotin niin palavasti noita kolmea että en olisi millään jaksanut katsoa jotain ihan ookoota.

Meillä oli kuitenkin hyvin aikaa ennen porttien aukeamista ja päätettiinkin laittaa naamat ja hiukset kuntoon.

Hirviöstä ihmiseksi ...

Sota-suunnitelmia, sota-suunnitelmia ...

Iran ihQd44-bootsit.

Kävitkö pöllimässä kenkäsi Jussi69:n kaapista? No tietenkin.

Fuck you, bitches!

 

Ich have some blå, och some red.

 

Joskus vois suoristaa topin ettei se noin rumasti rypyttäisi. Vika saattaa olla myös tisseissä.

  Hihii, parasta ;)

Ankkahan se siinä, pinkki semmoinen.

Lopulta päästiin alueelle. Ja koska kyseessä oli ikä-rajallinen keikka, ei tarvinnut edes juosta. Kaikki vain näyttivät parasta puoltaan pikakävelyssä ;)
Ja sitten oli aika taas ... odotella ja ... odotella.
Olen kärsimätön persoona. Jos tiedän että tulossa on jotain mikä todella kiinnostaa, nousee kärsimättömyys potenssiin miljoona.

Joten, kun Kotiteollisuus aloitti, toivoin vain että ne häipyisivät saman tien. Ruotsalaista lihaa tiskiin, perkele! :D

Äijjjjjjjjjjjjjjä. Perkele!

Vaikkakin se Hynynen oli jollain kierolla tavalla jotenkin seksikäs. Kai se on vaan se äijjjjä-asenne tai joku.
Kotiteollisuuden keikan aikana sattui myös hauska juttu ... bongattiin yhtäkkiä HCSS:n Adde ja Martin lavan vasemmasta reunasta. Päivittelin siinä sitten ääneen että ompas siinä hämmentävän lihaksikas ja miesmäinen nainen vieressä. Kuinka haluaisin yhtä kiiltävät ja pitkät hiukset kuin hänellä.
Aikamme jaariteltuamme, ja mutistuani että ompa tutun näköisiä tatskoja Ira päättää oikaista että "Sinna, se on Jocke" ja repeää nauruun. Ilmeeni on varmasti ollut ikuistamisen arvoinen!
Tuo yksi aviomies-ehdokkaistani, ja luulin sitä NAISEKSI. Kuinka FAIL ihminen voi olla?!?! Ei, en ole kyseistä bändiä nähnyt kuin "muutaman" kerran esimerkiksi tänä vuonna joten ...
No mutta, siellä oli aika pimeää. Ja ne sileät, kiiltävät mustat hiukset tekee aika paljon. Ja etenkin erittäin gaymainen vaalean liila meleerattu ( tai melaarettu, whatever, semmoinen eläväpintainen kangas kuitenkin ) toppi, joten vahvasti olen sitä mieltä että näössäni ei ole vikaa ;P

Asiaa ei toki parantanut Jocken mulkkaus meidän suuntaan. Tunsin että mun naama oli yhtä punainen/pinkki kuin mun hiuskuontalo enkä voinu lopettaa sitä räkätystä ja ilmiselvästi Hynynenkin taisi raivostua meidän kikattelemiseen joillekkin rokki-kukoille, mutta onneksi se vältti tällä kertaa vittuilemisen ääneen ja säästi sen vain eleisiin.

Sitten oli vuorossa Pelle Miljoona Oy, jonka muutama ralli nostatti tunnelmaa mutta muuten se meni itseltä aika lailla ohi. Olihan se energinen show mutta ei vaan mun juttu. Oli ihan siistiä nähdä Andy McCoy pitkästä aikaa ja yrittää saada sen puheesta selvää :D

Pelle tahtoisin jo että lopetat, koska HCSS on kuumempi! Ruotsalaisten suonet mulle huuuuuutaaaaa ...

Positiivista Kotkan Meripäivillä oli se että roudaus-tauot olivat lyhyitä. Puolesta tunnista tuntiin, tai ainakin ne tuntui lyhyiltä kun oli tottunut odottamaan kaksikin tuntia festareilla.
Ja paskaa jauhamallahan se aika vallan rattoisasti menee ;D

Vihdoin ja viimein oli vuoro Hardcore Superstarin!!! *___*
Oli jotenkin outoa nähdä ne täysin selvinpäin. Ei, en ole sitä mieltä että kivaa voi olla ainoastaan jos on humalassa, mutta silti. Tosin, mulla on semmoinen fiilis että oon niin AD/HD aina että ei ketään kiinnosta että missä kamoissa on kun lopputulos on sama :D

Sisäinen valokuvaajani huutaa; NOI VALOJEN VÄRIT! Ahhhh! + täydellinen Jockepocke.

Jos sun lysti on, niin kädet yhteen lyö.

Se on hewii se. \,,/

Jocke-sedän kunto petti.

Keikka alkoi jälleen Sadistic Girlsillä ja siitähän se meno ja meininki yltyi kunnes Here Comes That Sick Bitchin aikana vähän rauhoituttiin ja sitten jammailut taas jatkui.
Setti-listakin tarttui näihin rähmäkäpäliin mutta en juuri nyt tiedä missä se on, mutta paljon biisejä uudelta levyltä ja iki-hittejä pääosin :)
Ja kuinka yllättävää että vikana biisinä oli We Don't Celebrate Sundays? JA arvatkaa kuka huusi jälleen kerran äänensä käheäksi. Niimpä niin :D

Oli hauskaa kun bändiläiset tuli lavalle ja Vic vaan huutaa että "SUOMI!". Esiteltiin myös laulu-taitojamme, kun Moonshinen intro pärähti soimaan ja ihan totuttuun tapaan ( = miten rallatellaan autossa ) laulettiin siinä kertsiä kunnes tajuttiin että kukaan muu ei laula :D Ainakin Martin tykkäs joten ei kai me mitään toivottoman surkeita voitu olla.
Olin myöskin niin rähmis taas että en saanut Martinin bisseä kiinni. En saanut yhtäkään plekuista tai rumpukapuloista kiinni joita meille heitettiin. Super-fail :D
Ira sai onneksi Vicin plekun sekä Adden bissen ( JANO !!! ), vaikkakin se purskahti aika hmm epäilyttävästi kun se siihen käteen lensi. Itsehän olin silmät kiinni käsi ojossa eli takuu varmasti näytin varsin idiootilta mikä saattaa olla ainakin osa-syy siihen miksi Addea niin nauratti.
Simba - tuo kävelveä vitsi.

Here comes that sick Simba-bitch again ...

3D-tatuointeja. Once again. Mi laikssss.

No. Vittu. Mitään kuulu. Ootteko mykkiä?

Hikinen, tatuoitu mies suonilla on ehkä jotain maailman kuuminta.

HCSS:n jälkeen oli sitten vuorossa Twisted Sister. Viimeksi olen TS:n nähnyt kai Miljoonarockissa 2008, joten aihetta häpeään oli, heh.
Tykkään TS:stä enemmän livenä kuin levyillä ja tulihan se taas todistettua että live-show on mitä mahtavin!
Saatoin hieman pettyä kun Dee Snider näytti niin normaalilta :( Missä MEIKIT?!

Rokki-Shakira?

 

En kyllä edelleenkään kestä sitä basistia. Jokainen joka on nähnyt TS:n livenä tietänee mistä puhun :D
Tosiaan, keikka oli todella energinen ja fiilis oli niin katossa kuin olla ja voi. Siinä oli sitten kiva hengailla eturivissä kun jo HCSS:n jälkeen hymy on korvasta korvaan mutta auta armias sitten vielä TS:n jälkeen!
Ja pitäis kai olla otettu jos Dee luulee alle 20 vuotiaaks ... :D

"You wanna ... what?!" ROOCCCCKKKKK!

Koska oltiin hyvillä paikoilla, keskellä edessä, päätettiinkin jäädä katsomaan Michael Monroe eturivistä.
En ole paljon Monroen soolo-tuotantoa kuunnellut, mitä nyt radiosta ja satunnaisesti esimerkiksi Youtubesta kuunnellut. Tuhannet kiitokset vaistolleni, joka sanoi että eturiviin on jäätävä, koska Michael Monroe oli livenä aivan tajunnan räjäyttävä!
Olin varmaan 95% keikasta monttu auki, koska olin niin vaikuttunut. Ainoastaan se harmitti ettei uusi kitaristi Dregen ( mmmmmmmmmmmmmhhhhhh!!!!! ) ollut paikalla. Asia korjaantunee syksyn mittaan, tätä on saatava lisää!

Nyt ne räpylät kattoon ja tukka heilumaan!

Monroen keikalta välittyi semmoinen positiivisuus, rock'n'rollin nimeen vannominen ja se jotenkin kutoi koko yleisön yhdeksi suureksi rock-perheeksi :)
Uskomaton fiilis.
Luin itseasiassa Michaelin haastattelun Seurasta ( ... ? ) tuossa joku aika sitten ja se puhutteli mua, positiivisessa mielessä. Olisi kiva kirjoittaa sen pohjalta/inspiroimana tekstin tynkä tännekkin.

Tämä todellakin kruunasi koko illan ja varmasti lunasti paikkansa viimeisenä esiintyjänä. Awesome, just awesome!

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Onnelliset, mutta väsyneet punapäät lähtivät kohti kotia ilman kenkiä. Jalat huusi sen verta hoosiannaa, että tuli tallusteltua koko matka autolle ilman kenkiä :D
Kenen idea lienee laittaa karhean uudet tennarit jalkaan, kun tiedossa on paljon kävelyä ja tunti tolkulla seisomista?!? Ei ainakaan mun.
Huvittavintahan on se, että ostin kyseiset tennarit jo viime kesänä mutten ole uskaltanut pitää niitä ettei vain likaannu/mene rikki. Joskus olen yli-suojelevainen kenkiäni kohtaan, I KNOW :D

Hurjan hauskaa oli!
Sitten alettiinkin valmistautumaan kohti Wackenia ... :P